Savonlinnan ympäristön tila

Ilmanlaatu

Valtioneuvoston asetuksen (711/2001) mukaista ilmanlaadunseurantaa toteutetaan Etelä-Savossa kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen sekä suurimpien energiantuotantolaitosten yhteistyönä siirrettävällä mittausasemalla. Mikkelissä vuosina 2014 - 2015 sijainnut asema siirrettiin tammikuun alussa Savonlinnaan vuosiksi  2016 - 2017.

Savonlinnan ilmanlaatua seurattiin jo vuosina 2006 - 2007, jolloin 11 kuukauden seurantajaksolla mitattiin typenoksideja sekä hengitettävää pölyä (PM10-mittaukset). Ilmanlaaduindeksillä arvioituna Savonlinnan ilmanlaatu oli seurantajaksolla enimmäkseen hyvää. Katupöly huononsi ilmanlaatua ajoittain.

Edellisen kerran ilmanlaatua seurattiin Savonlinnassa seurantajaksolla vuosina 2011 - 2012. Vuonna 2012 hengitettävän pölyn ohjearvo ylittyi huhtikuussa. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Savonlinnan ilmanlaatu oli kuitenkin pääsääntöisesti hyvä.

Lue lisää:

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2012

Mertajärven kunnostus

Keväällä 2010 alkaneen Mertajärven kunnostuksen tavoitteena on järven tilan parantaminen. Kunnostustoimenpiteiksi valittiin ns. roskakalan tehokalastus sekä vesikasvillisuuden poisto, joilla molemmilla on myönteinen vaikutus veden laatuun ja kalaston rakenteeseen. Näkyvät muutokset vaativat toimenpiteitä usean vuoden ajan.

Tehokalastusta toteutettiin kolmena vuonna, minkä tuloksena saalismäärä oli yhteensä noin 900 kg. Runsain saaliskalalaji oli särki, minkä lisäksi joukossa esiintyi ruutanaa ja ahventa. Kalastuksen toteuttivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön opiskelijat opettajineen.

Vesikasvillisuutta on poistettu niittämällä ja kasvien juurakkoa mekaanisesti rikkomalla, jolloin juurakko kaasuuntuu ja nousee ylös. Veden pintaan nousseet juurakot on kerätty yhteen ja nostettu koneellisesti pois vedestä. Vuosina 2010 - 2012 vesikasvillisuutta, pääasiassa ulpukan juurta, on poistettu Mertajärvestä yhteensä noin 12 000 kg.

Kunnostustoimenpiteet on toteutettu Savonlinnan kaupungin, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön yhteistyönä. Kunnostusta on lisäksi käynyt seuraamassa useita koululuokkia lähialueen kouluista.

Kunnostuksessa on huomioitu Mertajärveltä löytyneet uhanalaiset sudenkorentolajit, minkä vuoksi toimenpiteitä ei suoriteta rantavyöhykkeen tuntumassa.

Taustaa

Mertajärvi sijaitsee Savonlinnan kaupungin keskustaajaman alueella valtatie 14:n varrella 1,7 km Kyrönsalmesta itään. Valtatien rakentaminen nykyiseen paikkaan 1960-luvun alussa jakoi järven kahteen osaan, joista länsipuolinen pienempi osa on noin kaksi hehtaaria ja itäpuolen suurempi osa noin kymmenen hehtaaria.

Mertajärvi ja sen alapuolinen Mertalampi ovat voimakkaasti rehevöityneitä, mikä näkyy veden ja pohjasedimentin määrässä ja laadussa, kasvillisuudessa sekä pohjaeläimistössä. Mertajärveen johdettiin vuosikymmenien ajan lähialueelta vain mekaanisesti puhdistettuja asumajätevesiä, joiden mukana järveen pääsi runsaasti ravinteita. Järven perustuotantokyky kasvoi ja pohjalle kertyi runsaasti eloperäistä ainesta.

Eloperäinen aines tukahdutti pohjalehtiset kasvit ja herkimmät pohjaeläimet sekä häiriinnytti pohjasedimentin ja sen päällä olevan veden välisen ravinteiden luonnollisen kierron. Myös eliömaailma köyhtyi kiihtyneen sedimentaation seurauksena. Samaan suuntaan vaikutti happiolosuhteiden heikkeneminen. Hapettomuus karsii erityisesti kalojen menestymismahdollisuuksia järvessä.

Järven tuotantokyky on edelleen suuri ja orgaanista ainesta kasaantuu vauhdilla pohjalle. Tämän seurauksena järvi madaltuu jatkuvasti, avovesialueet pienenevät ja järvi kasvaa vähitellen rannoiltaan umpeen. Järven happikadosta on tullut talvisin jokavuotinen ilmiö, joka aiheuttaa pahaa rikkivedyn hajua ja ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä eli sisäistä kuormitusta.

 

Hirvasjärvi

Kesäaikaiset sinileväkukinnat ovat haitanneet Hirvasjärven virkistyskäyttöä. Savonlinnan kaupunki on käynnistänyt hankkeen Hirvasjärven tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi ja ratkaisukeinojen löytämiseksi järven tilan parantamiseksi. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n,  Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Vesi-Eko Oy:n kanssa. Hankkeen aikana (pääosin vuonna 2017) kerätään tietoa veden laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä tarkastellaan mm. sedimentin ja järven kalaston tilaa.

Kaakkolammen kaatopaikan ympäristövesien velvoitetarkkailun vuosiraportti 2016

Yleisötilaisuus 19.1.2017

Näytteenotto-ohjelma

Ojahavaintopaikat

Lisätietoja:

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy hankevastaava Anne Rautiainen, anne.rautiainen(a)savonlinna.fi puh. 044 064 7838

Vesi-Eko Oy vesistöasiantuntija Erkki Saarijärvi, erkki.saarijarvi(a)vesieko.fi puh. 044 279 8603

Etelä-Savon ELY-keskus ympäristönsuojelun asiantuntija Jyrki Hämäläinen, jyrki.s.hamalainen(a)ely-keskus.fi

 

Tutkimukset ja selvitykset

Savonlinnan ympäristön tilaa on tutkittu ja selvitetty 2000 - luvulla mm. seuraavasti:

Ilmanlaadunmittaukset Savonlinnassa 4/2006 - 2/2007

Seinäsammal- ja maanäytteiden metallipitoisuustutkimukset vuonna 2005

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus Savonlinnassa keväällä 2005      

Savonlinnan ympäristökatsaus 2004

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus 2011-2012