Savonlinnan ympäristön tila

Lisää kuvia talkoista.

Ilmanlaatu

Valtioneuvoston asetuksen (711/2001) mukaista ilmanlaadunseurantaa toteutetaan Etelä-Savossa kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen sekä suurimpien energiantuotantolaitosten yhteistyönä siirrettävällä mittausasemalla. Viime vuosina asema on sijainnut Mikkelissä (vuodet 2009 ja 2010), josta se siirrettiin Savonlinnaan vuosiksi 2011 ja 2012. Vuonna 2013 mittauksia tehdään Pieksämäellä.

Savonlinnan ilmanlaatua seurattiin jo vuosina 2006 - 2007, jolloin 11 kuukauden seurantajaksolla mitattiin typenoksideja sekä hengitettävää pölyä (PM10-mittaukset). Ilmanlaaduindeksillä arvioituna Savonlinnan ilmanlaatu oli seurantajaksolla enimmäkseen hyvää. Katupöly huononsi ilmanlaatua ajoittain.

Ilmanlaatumittaukset Savonlinnassa 2011 - 2012

Ilmanlaatumittaukset Savonlinnan Olavinkadulla, Sokos-tavaratalon edessä alkoivat tammikuun lopulla 2011. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä ilmanlaatuportaalista voi seurata Suomen ilmanlaatuun liittyviä tietoja maksuttomasti. Myös Savonlinnan ilmanlaadun seurantajakson tulokset ovat luettavissa ilmanlaatuportaalista miltei reaaliaikaisesti. 

• Ilmanlaatu Savonlinnassa (www.ilmanlaatu.fi)

Lue lisää:

Ilmanlaatumittaukset Savonlinnassa 4/2006 - 2/2007

Mertajärven kunnostus

Keväällä 2010 alkaneen Mertajärven kunnostuksen tavoitteena on järven tilan parantaminen. Kunnostustoimenpiteiksi valittiin ns. roskakalan tehokalastus sekä vesikasvillisuuden poisto, joilla molemmilla on myönteinen vaikutus veden laatuun ja kalaston rakenteeseen. Näkyvät muutokset vaativat toimenpiteitä usean vuoden ajan.

Tehokalastusta on toteutettu kahtena vuonna, minkä tuloksena saalismäärä on ollut yhteensä noin 800 kg. Runsain saaliskalalaji on ollut särki, minkä lisäksi joukossa on esiintynyt ruutanaa ja ahventa. Kalastuksen ovat toteuttaneet Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön opiskelijat opettajineen.

Vesikasvillisuutta on poistettu niittämällä ja kasvien juurakkoa mekaanisesti rikkomalla, jolloin juurakko kaasuuntuu ja nousee ylös. Veden pintaan nousseet juurakot on kerätty yhteen ja nostettu koneellisesti pois vedestä. Vuosina 2010 ja 2011 vesikasvillisuutta, pääasiassa ulpukan juurta, on poistettu Mertajärvestä yhteensä noin 12 000 kg.

Kunnostustoimenpiteet on toteutettu Savonlinnan kaupungin, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön yhteistyönä. Kunnostusta on lisäksi käynyt seuraamassa useita koululuokkia lähialueen kouluista.

Kunnostuksessa on huomioitu Mertajärveltä löytyneet uhanalaiset sudenkorentolajit, minkä vuoksi toimenpiteitä ei suoriteta rantavyöhykkeen tuntumassa.

Mertajärven kunnostus jatkunee myös vuonna 2012.

Taustaa

Mertajärvi sijaitsee Savonlinnan kaupungin keskustaajaman alueella valtatie 14:n varrella 1,7 km Kyrönsalmesta itään. Valtatien rakentaminen nykyiseen paikkaan 1960-luvun alussa jakoi järven kahteen osaan, joista länsipuolinen pienempi osa on noin kaksi hehtaaria ja itäpuolen suurempi osa noin kymmenen hehtaaria.

Mertajärvi ja sen alapuolinen Mertalampi ovat voimakkaasti rehevöityneitä, mikä näkyy veden ja pohjasedimentin määrässä ja laadussa, kasvillisuudessa sekä pohjaeläimistössä. Mertajärveen johdettiin vuosikymmenien ajan lähialueelta vain mekaanisesti puhdistettuja asumajätevesiä, joiden mukana järveen pääsi runsaasti ravinteita. Järven perustuotantokyky kasvoi ja pohjalle kertyi runsaasti eloperäistä ainesta.

Eloperäinen aines tukahdutti pohjalehtiset kasvit ja herkimmät pohjaeläimet sekä häiriinnytti pohjasedimentin ja sen päällä olevan veden välisen ravinteiden luonnollisen kierron. Myös eliömaailma köyhtyi kiihtyneen sedimentaation seurauksena. Samaan suuntaan vaikutti happiolosuhteiden heikkeneminen. Hapettomuus karsii erityisesti kalojen menestymismahdollisuuksia järvessä.

Järven tuotantokyky on edelleen suuri ja orgaanista ainesta kasaantuu vauhdilla pohjalle. Tämän seurauksena järvi madaltuu jatkuvasti, avovesialueet pienenevät ja järvi kasvaa vähitellen rannoiltaan umpeen. Järven happikadosta on tullut talvisin jokavuotinen ilmiö, joka aiheuttaa pahaa rikkivedyn hajua ja ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä eli sisäistä kuormitusta.

• Lue lisää järvien kunnostuksesta (www.ymparisto.fi)

Tutkimukset ja selvitykset

Savonlinnan ympäristön tilaa on tutkittu ja selvitetty 2000 - luvulla mm. seuraavasti:

Ilmanlaadunmittaukset Savonlinnassa 4/2006 - 2/2007

Seinäsammal- ja maanäytteiden metallipitoisuustutkimukset vuonna 2005

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus Savonlinnassa keväällä 2005      

Savonlinnan ympäristökatsaus 2004