Maahanmuuttajapalvelut

Suomi on sitoutunut Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämin tavoin antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Lisäksi Suomi on sitoutunut antamaan tukensa YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR) pakolaissopimuksen toimeenpanon valvonnassa. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan Suomessa pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa.

Pakolaishuolto on sosiaaliviraston alaista työtä, jota tekevät päätoimisesti pakolaissihteeri ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Kaupungilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu pakolaisten vastaanotosta, kotoutumisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kaupunki järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja. Yhteistyötä tehdään mm. kouluviraston, työvoimatoimiston ja Linnalan Setlementin kanssa.

Yhteystiedot

Maahanmuuttajien neuvonta- ja palvelupiste Navigaattori
Olavinkatu 40a, 2.krs
57100 Savonlinna

Mitä pakolaistyö on?

Savonlinnan kaupungilla on määräaikainen vastaanottosopimus vuosille 2010-2012 ELY-keskuksen kanssa, jossa se sitoutuu ottamaan vastaan 20-25 kiintiöpakolaista vuosittain. Valtioneuvoston päätöksellä kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta (alle 7-vuotiaat 6845 €/vuosi ja muut 2091 €/vuosi).

Lisäksi kunnalle korvataan mm. todellisten kustannusten mukaan erityiskustannuksia kuten tulkkipalvelut, vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset, jos henkilö on ollut hoidon ja huollon tarpeessa Suomeen saapuessaan, enintään kymmeneltä vuodelta.

Tulkkaus- ja käännöspalveluilla varmistetaan maahanmuuttajien mahdollisuus käyttää suomalaisten kanssa yhdenvertaisesti palveluja. Ne on tarkoitettu ensisijassa maahantulon alkuvaiheeseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat mahdollisimman pian oppivat riittävästi suomen kieltä ja selviytyvät jokapäiväisestä asioinnista itsenäisesti.

Kiintiöpakolaisella on oikeus Suomen sosiaaliturvaan heti muuttamisesta lähtien. Kela maksaa kotoutumistukea, joka vastaa työmarkkinatuen määrää. Sen saamisen edellytyksenä on kotoutumissuunnitelma, joka tehdään työvoimatoimistossa yhdessä kunnan työntekijän kanssa. Lisäksi pakolaiset voivat saada toimeentulotukea. Toimeentulotuella toteutetaan Suomen perustuslakia, joka taas toteuttaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentulotukeen ja huolenpitoon. On muistettava, että jokaisella on kuitenkin velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja perheestään, toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulotuen muoto.

Kiintiöpakolaisten vastaanoton valmistelu ja vastaanotto

• yhteistyö eri viranomaisten kanssa, mm. asunto- ja koulutoimi, päivähoito, terveydenhuolto, poliisi, IOM (kansainvälinen siirtolaisjärjestö), SPR, rajavartiosto
• asuntojen varustaminen
• tiedottaminen
• tulkkien kartoittaminen
• rekisteröinti Savonlinnan kaupungin asukkaiksi
• asumiseen ja lähiympäristöön perehdyttäminen

käytännön järjestelyt mm. pankkitilit, vuokrasopimukset, Kelan etuudet, terveyspalveluihin ohjaaminen

Kiintiöpakolaisten kotouttamiseen liittyvät tehtävät
(Kotouttamislaki (1999/2005), yhdenvertaisuuslaki (2004), olkomaalaislaki (2004)

• sosiaalityö, arkielämän palveluohjaus
• kielikurssit ja työharjoittelut
• omatoimisuuden tukeminen
• perheenyhdistäminen
• vapaaehtoinen paluumuutto
• kotouttamissuunnitelmat työvoiman ulkopuolella oleville

Pakolaistyön arvot ja tavoitteet

• ammatilliset ja eettiset periaatteet sosiaalityössä ja palveluohjauksessa
• kotoutumisen tukeminen
• oman elämänhallinnan tukeminen ja tasa-arvoisuuden korostaminen
• itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittaminen huomioiden asiakkaan kulttuuritausta
• oman kielen ja kulttuurin tukeminen
• syrjäytymisen ehkäiseminen ja rasismin vastustaminen

Lähde: Mikkelin kaupungin maahanmuuttotoimisto; Pia Boafo-Tulla