|
Lyyli : länsisuomalainen kyläkertomus 1914
Elämän murhe : romaani 1915
Rusthollari Varala : kyläkuvaus 1915
Katri Vuorenpää : kertomus 1916
Puhdasta jälkeä : palasia erään kylän historiasta 1916
Ihmisen osa : runoja 1917
Naurun loppu : tutkintotuomari reserviluutnantti Ruislahden papereita
sotavankileirielämästä 1919
Nuoren leskivaimon lankeemus 1919
Henrik Hyyryläisen elämä : edesmenneen toimittaja nimettömän kuvia ja
kuvitelmia vanhasta linnasta ja pikkukaupungista 1922
Juupeliylioppilas : ylioppilaspakinoita vanhoilta hyviltä ajoilta 1923
Kuinka Kustaa ja Katri saivat toinen toisensa : historiallinen kertomus ilman
murhia ja murha-aseita 1923
Sisäinen syyttäjä ja muita novelleja 1924
Tuomiojärven kavaljeeri : toimittaja J. Halavan muistiinpanoja 1924
Sannan ja Aaron elämänkamppailut : jutelma pienviljelijäväestön
elämästä 1925
Kotitanhuoilta : vähäisiä piirrelmiä 1926
Maan suola : romaani 1926
On, on ja ei, ei : kronikka sanomalehtimieselämästä, kuulemiensa ja
näkemiensä perusteella kokoonpannut sohvatoimittaja Pietari Kukkonen 1929
Huominen päivä parempi : asiakirja ihmiselämästä 1931
Kohtalon kourat : romaani 1934
Tuokio "Aamuttaren" toimituksessa : 1-näytöksinen ivailu
1936
Taipaleella tapaamiani :
muistelmasirpaleita elämäni varrelta 1948
|
On saari ja saaressa linna.
Ja linnan ja kaupungin välissä virtaa syvä, voimakas salmi, joka ei
jäädy kovimpinakaan talvina. Keväisin ja kesäisin virran vesi
väilyy lämpimän sinisenä kuten suuret järvenselät sen ylä- ja
alapuolella, mutta syksyisin ja talvisin se tohisee mustana ja
hyytävän viluisena. Ylhäältä se putkahtaa hankien ja jäiden alta
kohisten vierimään kylmien vihureiden ratsastaessa sen pinnalla ja
painuu alhaalla jälleen hyiseen kohtuunsa.
Linna ja kaupunki ovat miltei yhtä vanhoja. Ensiksi oli rakennettu
linna, ja hetikohta syntyi salmen länsirannalle kaupunki. Satoja
vuosia ne olivat katselleet toinen toistaan kapean, syvän salmen yli.
Sodan päivinä linna oli sulkenut suojelukseensa ympäristön
asukkaat, rauhan aikoina taas kaupunki laajoine ympäristöinen oli
kuitannut velkansa suorittamalla töitä ja veroja linnaan.
(alkua teoksesta Henrik Hyyryläisen elämä)
|