Lehtimies Joel Lehtonen

Joel Lehtonen kirjoitti vuosina 1903--1910 kymmeniä kirja-arvosteluja ja pari teatteriarvostelua eri lehtiin, suurimman osan Suomalaiseen Kansaan, jonka kirjallisuusarvostelijana hän toimi vuodesta 1908 vuoteen 1911.

Kirjallisuusarvostelut antavat kuvan Lehtosen kirjallisen kannan kehittymisestä aikana, jolloin hänen ilmaisutapansa muuttui ja selkiytyi. Hän oli irtautumassa varhaistuotantonsa uusromantiikasta ja valmistautumassa realismin kauteensa.

Arvostelut kuvaavat myös tuon ajan poliittisten ja kirjallisten ryhmittymien taistelua. Lehtosen näkemyksiin eivät ryhmien "viralliset" kannat vaikuttaneet. Hän kirjoitti kysymyksistä, jotka häntä kiinnostivat, miellyttipä se sitten omaa leiriä tai vastapuolta.

Topi Vikstedtin hiilipiirros Joel Lehtosesta kuuluu Otavan taidekokoelmaan.

Joel Lehtonen. Toivo "Topi" Vikstedtin hiilipiirros.
Kuva: Otavan taidekokoelma.

Lehtityötä kirjailija teki vain ansaitakseen rahaa, toimittajan ura ei kiinnostanut häntä. Lehtonen työskenteli joko toimittajana tai toimitussihteerinä Mikkelin Sanomissa 1902-1903, Hämeen Sanomissa 1903, Uusimaassa 1903-1904, Lahden Lehdessä 1906, Keski-Suomessa 1909, Suomalaisessa Kansassa 1911 ja Helsingin Sanomissa 1912-1913.

Lehtimiehenä Lehtonen kirjoitti myös pääkirjoituksia, uutisia ym., mutta toimi mieluummin toimitussihteerinä. Hän oli tunnollinen toimittaja, mutta vetäytyvyydessään kehno uutishankkija. Eikä hän ollut erityisen kiinnostunut puoluepolitiikasta tai yhteiskunnallisesta toiminnasta.

Lehtonen ansaitsi lehtitöillään mm. matkarahoja, mutta lopetti ne heti, kun se oli taloudellisesti mahdollista ja keskittyi kirjailijanuraansa.

Suurlakon aikana Lehtonen istui arkistossa sovittamassa vanhoja suomalaisia satuja; ensimmäisten eduskuntavaalien edellä hän eleli erakkona Säämingin Inhalla. (Pietiäinen)

Tiedät miten vähän minulla on kutsumusta yhteiskunnallisiin hommiin.
(kirje Rudolf Holstille syksyllä 1909)