Vladimir Fomin: Silmänkääntäjä, lubok-maalauksia ja -piirroksia

Vladimir Fomin (s. 1963 Tomskissa Siperiassa) valmistui 1989 korutaiteilijaksi ja opiskeli kahdeksan vuotta ikonimaalausta Venäjän luostareissa. Sen jälkeen hän työskenteli eri maissa kansantaiteilijoiden ohjauksessa ja omaksui heidän työtapojaan. Vuodesta 1992 Fomin on asunut ja työskennellyt Petroskoissa ja luonut viisitoista graafisista teoksista ja taidemaalauksista koostuvaa kuvasarjaa. Hän on saanut useita taidepalkintoja ympäri maailmaa ja mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston myöntämän taiteilija-apurahan. 

Lubok on 1600-luvun lopulla alkunsa saanut venäläinen kansantaidesuuntaus, jonka juuret ovat kansanomaisessa ikonitaiteessa. Puupohjalle maalatut ikonit saivat rinnalleen paperille ja kartongille tehtyjä ikoneja, joita valmistettiin puupiirros- ja sittemmin kuparipiirrosmenetelmällä. Lubokkien kautta levitettiin tietoa Raamatusta, mutta myöhemmin niissä kuvattiin myös muita aiheita, mm. otteita kansansaduista ja -taruista. Lubok-kuvia tehtiin puupiirrostekniikalla 1700-luvun puoliväliin saakka.

Fominin varhaiselle avantgardistiselle lubok-taiteelle on luonteenomaista värikkään kansanomaisen piirroksen perinnettä jäljittelevä kirkkaus ja hahmojen lakonisuus. Hänen varhaisissa töissään yhdistyvät nykytaiteilijoiden tyylikokeilut, muinaisten suomalais-ugrilaisten koristekuvioiden elementit sekä taiteilijan työtapaa leimaava koristeellisuus, pikkutarkkuus ja mosaiikkimaisuus. Taiteilijan myöhäistuotantoa hallitsevat kuvatilan äärimmäisen tarkka käyttö, täydellisen plastiset muodot ja värien keskinäinen sointuvuus.

Savonlinnan maakuntamuseossa Vladimir Fominin Silmänkääntäjä-näyttelyssä on esillä yksityiskokoelmaan kuuluva Kalevala-sarja, joka Kalevalan 150-juhlavuonna kiersi Pohjoismaissa. "Tarkoitukseni oli kuvata Kalevalan maailmaa 2000-luvun maalaustaiteen kielellä. Kalevalan runot ovat minusta mielleyhtymien kerä, jota voi purkaa loputtomin värein, mielikuvin ja näkökuvin. Sen kerän lanka juontuu geneettisestä muististani. Kalevala on todenperäinen maallinen satu, joka lähtee ihmisen sisimmästä, sukupolvien kartuttamasta intuitiosta. Syntymän ja kuoleman, elämäntaistelun sekä elollisten olentojen ja salaperäisen kosmoksen läheisyyden aiheita - tässä on kaikki se, jossa sieluni on kuin peilistä nähnyt oman itsensä."

Lahjat-sarja on kunnianosoitus mm. Picassolle, Dalille ja Munchille. Sarjan teokset liittyvät aiheiltaan taiteilijan lapsuuteen ja kansanjuhliin. Kizhin saaren arkkitehtuuri on puolestaan antanut innoituksen Kizhi-sarjalle. Immet, daamit, madonnat -sarja käsittelee universaaleja menneisyyden ja nykyisyyden naishahmoja. Taidesymboleiksi vakiintuneiden antiikin Venuksen, Leonardo da Vincin Mona Lisan, Edgar Degas´n balettitanssijoiden, Paul Gauguinin tahitilaisten naisten, Petrov-Vodkinin vallankumouksen madonnien jälkeen ilmestyivät Fominin avantgardistiset lubok-kaunottaret.

Pohjolan sadut -sarja syntyi norjalaisiin vuonomaisemiin tehdyn matkan sekä taiteilijan Skandinavian museohistoriaan ja kulttuuriin, sen elävään kansanperinteeseen sekä kirjallisiin ja musikaalisiin teoksiin tutustumisen pohjalta. Kun Fominilla oli vuonna 2002 näyttely Norjassa, hänen Peer Gynt -sarjansa julistettiin koko Norjan kansan omaisuudeksi. Taiteilijan mukaan "me synnymme maailmaan puhumaan iankaikkisuuden kanssa".

Florida-sarjan perustan muodostavat taiteilijan syvät henkilökohtaiset vaikutelmat matkasta Yhdysvaltojen eteläosissa. Sarjan eläinten, lintujen ja kalojen hahmot ovat taiteilijan tajunnanvirran ja intuition synnyttämiä, niitä valaisevat taikuus ja satumaisuus. Uskonnollisia aiheita käsittelevän Mandalat-sarjan kaikki kuvat muistuttavat buddhalaisten värihiekasta tai riisistä tekemiä mandaloita. Niihin kätkeytyy samanlainen sisältö kuin Tiibetin munkkien hengellisiin runoelmiin, jotka auttavat heitä meditoimaan. Fominin mandalat ovat haavekuvia, vaipumista luomakunnan syvyyteen, avaimia uusiin keksintöihin sekä hengen ylivaltaa materiasta. Uusimmasta, Hyperborea-sarjasta esillä on teos Valaanpyynnissä.

Taidehistorioitsijoiden mukaan Fominin taiteellinen tuotanto samaistuu suuressa määrin uusprimitiivisyyteen. Väläyttäessään näkyville sisäisen maailmansa sopusuhtaisuutta Fomin käyttää muinaistaiteilijoiden tapaan ympyrän (mandalan) muotoisia sommitelmia sopusoinnun lakina. Lisäksi taiteilijan teoksissa näkyy abstraktionismin ja surrealismin vaikutteita, mutta hänen tyylinsä on ainutlaatuinen. Kukaan Fominin edeltäjistä ei ole maalannut samanlaisella tyylillä eikä kukaan ole hänen vertaisensa nyt, siksi taiteilijan filosofisen optimistista työtapaa voisi luonnehtia "Fominin avantgardistiseksi lubok-taiteeksi".

Teksti muokattu taiteilijan internet-sivulta: http://home.onego.ru/~wwwfomin/biografy/elamakerta.html

Museokaupassa on myytävänä näyttelyyn liittyviä taidepostikortteja, cd-rom ja esittelyvihko.