Savonlinnan historiaa leimaavat Saimaa ja rajan läheisyys. Saimaa on tarjonnut jo esi-isillemme tuhansia vuosia sitten sekä toimeentulon että erinomaiset kulkureitit.

Savonlinnan historiaa leimaa rajan läheisyys – sekä hyvässä että pahassa. Rajan yli on käyty kauppaa, mutta usein raja on ylitetty ase kädessä. Vuonna 1323 Pähkinäsaaressa solmitussa rauhansopimuksessa ensimmäinen Ruotsin ja Venäjän (Novgorodin) välinen valtakunnan raja vedettiin Itä-Savon halki. Pian koko seutu kuitenkin jäi Ruotsin vallan alle, ja levottoman rajan turvaksi rakennettiin Olavinlinna. Linnan liepeille kasvoi pieni yhdyskunta, joka jo vuonna 1639 sai kaupunkioikeudet kreivi Pietari Brahelta.

Ruotsin ja Venäjän välisten sotien aikana sotajoukot marssivat Itä-Savon yli milloin itään, milloin länteen. Sotien seurauksena Savonlinnan seutu joutui Venäjän vallan alle jo Turun rauhassa vuonna 1743 – kymmeniä vuosia ennen kuin pääosa Suomea vuonna 1809. Tuolloin linnakin sai venäläiset isännät.

Saimaan kanavan avaamisen myötä vuonna 1856 Savonlinna sai meriyhteyden. Enää ei tarvinnut purkaa venekuormia Lappeenrannassa ja kuljettaa tavaroita maitse rannikolle. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenien aikana Saimaan laivaliikenne oli vilkasta.

Savonlinnasta kehittyi vilkas matkailukaupunki jo 1800-luvun lopulla. Ensimmäisiä oopperajuhliakin vietettiin jo kesällä 1912. Matkailijoita sekä kotimaasta että ulkomailta houkuttelivat Kasinonsaarten kylpylaitos, Olavinlinna, Punkaharjun harjumaisema ja Saimaa.

Savonlinnan seudun esihistoriaa
Kreivi Pietari Brahe
Kylpyläelämää
Huvilaelämää
Sotahistoriaa 
Savonlinnan Vauhtikisat ja muuta moottoriurheilua