SAVONLINNAN MOOTTORIMIEHET 1932
Moottoriurheilu teki läpimurtonsa Suomessa 1930-luvun alussa. Vuonna 1932 ajettiin ensimmäiset Eläintarhan ajot, ja moottorikerhoja syntyi eri puolilla maata. Pakoputket alkoivat paukkua järvien ja meren jäällä, kylien kujilla ja kaupunkien kaduilla.
Vauhtikuume alkoi polttaa Savonlinnassakin. Marraskuussa 1932 perustettiin Savonlinnan Moottorimiehet ry., nykyinen Savonlinnan Moottorikerho. Kerhon jäseninä oli myös monia lähipitäjien miehiä. Esimerkiksi sulkavalainen Ilmari Hämäläinen saapui kerhon jokaiseen kokoukseen ja tilaisuuteen Iisalon saaresta, hankalien vesi- ja maataipaleiden takaa.
Savonlinnan Moottorimiehet oli yksinomaan moottoripyöräseura. Seura pyrki edistämään moottoripyöräurheilua ja liikennekulttuuria. Tärkeänä pidettiin myös nuorison saamista pois kadunkulmista harrastusten pariin.
Alkuajan kilpailut ajettiin kaupungin kaduilla. Kaduilla oli myös harjoiteltava. Kaikki pikkukaupungin asukkaat eivät hyväksyneet moottoripyöräilijöitä; varsinkin Huvilakadun, nykyisen Kalmarinkadun, asukkaat olivat tarkkoja idyllisen ympäristönsä rauhallisuudesta, ja useat motoristit joutuivatkin poliisilaitokselle nuhdeltaviksi.
Ensimmäisen Savonlinnassa 12.8.1933 pidetyn kilpailun lähtöpaikka ja maali olivat laivarannassa. Kilpareitti kiersi laivarannasta Linnankatua pitkin Koulukadulle, alas Tottinkatua ja Satamakadun kautta takaisin laivarantaan. Hankalin paikka kilpailijoille oli Kaurosen rautakaupan edustan jyrkkä käännös. Kilpailijoita oli seitsemän; Savonlinnasta Janne Kinnunen ja Seppänen ja Rantasalmelta Mikko Pyrhönen. Yleisöäkään ei runsain määrin ollut.
Vähitellen kilpailuissa oli enemmän osanottajia, ja varsinkin jäärata-ajot Haislahdella, Koululahdella ja Haapavedellä Hannolanpellon edustalla olivat suosittuja. Oma erikoisuutensa oli hiihtoajo, jossa moottoripyörä hinasi hiihtäjää Savolan sahan rannasta Haapaveden yli ja teitä pitkin Lehtiniemeen ja takaisin.
Kesäisin kilpailtiin myös Kirkkopuiston ajoissa: Sääminginkatua Sotilaspojankadulle, Kirkkokadulle ja Puistokatua takaisin. Reitin "kuolemankurvi" oli Kaukaan rakennuksen tienoilla.
Moottoriseuroilla oli vilkasta yhteistoimintaa. Savonlinnasta tehtiin kisamatkoja Tampereelle, Helsinkiin ja Joensuuhun. Mutta oli toki muutakin kerhotoimintaa, kokouksia ja retkiä. Kerhon toiminta kuitenkin hiipui vuonna 1938.
SAVONLINNAN MOOTTORIKERHO JATKAA MOOTTORIPYÖRÄKLUBIN PERINTEITÄ
Sotien jälkeen kilpa-ajaja Niilo Uski alkoi herätellä kerhoa henkiin. Elokuussa 1947 pidettyyn kokoukseen osallistuivat Eino Raninen, Jorma Ojalehto, Niilo Uski, Eino Kaipainen, Veikko Kilponen, Hannes Makkonen, Mauri Halonen ja Eino Alanko. Kerhon nimeksi ehdotettiin Savonlinnan moottorikerhoa. Toimintaan tuli nyt mukaan myös autourheilu.
Kerhon sääntöjen mukaan "tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää jäsenissään innostusta moottoriurheiluun yleensä ja erikoisesti moottoripyöräilyyn ja autoiluun sekä kasvattaa heissä ajokulttuurin vaatimuksista selvillä olevia taitavia ja huolellisia osaajia, järjestämällä kilpailuja, näytöksiä, kokouksia, luentotilaisuuksia ym."
Moottorikerhossa oli myös nais- ja poikajaostot. Naisjaosto hoiti kisojen lipunmyyntiä ja kenttäravintolaa sekä järjesti illanviettoja, juhlia ja arpajaisia. Poikajaostossa oli parhaimmillaan kymmeniä poikia pyöriä rassaamassa.
Kerhon toiminnassa painottuivat kilpailut. Ensimmäiset Vauhtikisat ajettiin Pääskylahdessa 28.9.1947. Kaksi vuotta myöhemmin Vauhtikisat otettiin jo huomion Suomen TT-mestaruudesta kilpailtaessa. Vauhtikisat saivat valtakunnallista mainetta ja puhuttiin jopa arvostetuimmista moottorikisoista Eläintarhan ajojen jälkeen.
Vauhtikisat houkuttelivat tuhansia katsojia. "Päitä kuin mannaryynejä", totesi eräskin toimittaja vuoden 1963 yleisöpaljoutta ihmetellessään. Kisat sujuivat yleensä rauhallisesti. Vain 1960-luvulla oli järjestyshäiriöitä, joihin poliisi joutui puuttumaan kovinkin ottein. Usein pahimmat hulinoitsijat päätyivät putkaan suoraan junasta.
Savonlinnan Moottorikerho järjesti myös jäärata-ajoja sekä Savonlinnassa että lähikunnissa. Ensimmäiset jäärata-ajot Koululahden jäällä vuonna 1950 järjestettiin vain moottoripyörille sekä kisaolojen että kisatuloista perittävän pienemmän veroprosentin takia. Helmikuussa 1964 Haislahdessa ajettiin SM-osakilpailukin. Jääradalla ajettiin myös Mertajärvellä ja Kellarpellon raviradalla.
Savonlinnan Moottorikerhon riveistä on noussut useita moottoriurheilun Suomen mestareita, mm. Taneli Lepo, Niilo Uski, Esko Puputti, Ennu Astikainen, Erkki Jordan ja Leo Luukkanen. Moottoripyöräilijöistä muistetaan myös Keijo Heikkinen, Juha Haikonen, Risto Kosonen, Matti Litmanen, Eino Puurtinen ja Terho Turunen.
Sekä autoluokkien kilpailijat että moottoripyöräilijät olivat vuosia toivoneet koko radan päällystämistä. Heinäkuussa 1975 TVH aloittikin Moinsalmentien päällystämisen. Tietöiden takia Savonlinnan 28. Vauhtikisat jouduttiin perumaan eikä niitä seuraavina kesinä enää järjestetty.
Nykyisin Savonlinnan moottorikerhossa on noin 50 jäsentä. Kerhon harjoituspaikka on Kuikkaniemessä, jossa järjestetään mm. motocross-ajoja. Moottorikerho on herätellyt henkiin takavuosien tunnelmaa järjestämällä Vanhan Ajan Vauhtikisoja.
Vauhtikisojen tuloksia: 1948 1949 1950 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1972
Sivu päivitetty 15.02.2005