PERÄMOOTTORIN KYYDISSÄ

Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari
1.4.2010–29.2.2012

Elokuussa 1906 norjalaissyntyinen Ole Evinrude joutui hakemaan kihlatulleen jäätelöä soutamalla. Hien laskeuduttua hän päätti laittaa airot eläkkeelle. Kolme vuotta myöhemmin koeajettiin Evinruden soutuvenemoottori, mistä tuli maailman ensimmäinen menestynyt sarjavalmisteinen perämoottori. Se ei ollut kuitenkaan maailman ensimmäinen perämoottori, sillä Ranskassa patentoitiin jo vuonna 1880 sähköllä toimiva moottori, jota voitiin käyttää veneen liikuttamiseen. Ensimmäinen suomalainen perämoottori oli puolestaan Aveko, jota valmistettiin Helsingissä Ahjon Konepajassa vuodesta 1921 lähtien.

Savonlinnan maakuntamuseoon koottu kaksivuotinen Perämoottorin kyydissä -erikoisnäyttely koostuu pääosin kirkkonummelaisen Nils ”Nisse” Häggblomin perustaman Outboard Museumin kokoelmista. Näytteillä ovat mm. Evinrudet, Eltot, British Anzanit, Pentat, Archimedekset, Saljutit, Königit, Tohatsut ja Terhit. Kaikkiaan 75 konetta kertovat perämoottorin historiasta aina 1910-luvulta 1980-luvulle.

Yhteensä eri merkkejä näyttelyssä on esillä 40. Koneet on jaoteltu amerikkalaisiin, englantilaisiin, ruotsalaisiin, kotimaisiin, sähkömoottoreihin, 4-tahtisiin, kilpamoottoreihin, vesisuihkuun, pitkähäntiin, wankeliin ja taittomalleihin. Yleisö voi osallistua näyttelyyn täydentämällä perämoottorien teknisiä tietoja.

Museoon on rakennettu myös 1950-luvun perämoottorikorjaamo. Juuri tällaisessa korjaamossa Nisse Häggblom aloitti venealan työuransa Helsingin Valkosaaressa vuonna 1952.

Perämoottoriveneitä näyttelyssä edustavat Savonlinnan maakuntamuseon kokoelmien kaksi venettä. Näyttelijäpariskunta Ansa Ikonen (1913–1989) ja Jalmari Rinne (1893–1985) käyttivät Lahja-venettään Säämingin Ikoinniemellä. Vene lahjoitettiin Jalmari Rinteelle Kansallisteatterin jäähyväisnäytöksessä vuonna 1964. Toisen näytteillä olevan veneen on rakentanut varkautelainen kansakoulunopettaja Usko Karivalo (1906–1985) Varkauden Tehtaan kansakoululla vuosina 1961–1962. Tämä vanerivene rakennettiin Kai Osaran kirjoittaman ja Tekniikan Maailman kustantaman Vaneriveneitä rakentamaan -kirjan tyyppipiirustuksen nro 36 mukaan.

Näiden lisäksi näyttelyssä on esillä alkuperäisiä julisteita sekä perämoottoriesite- ja markkinointi -vitriini. Näytteille asetuissa valokuvissa toistuu teema vene–perämoottori–ihminen. Lapsille on leluvitriini, jonka helmi on Super Tigre G.29 -perämoottori. Tankkiin laitettiin 2 osaa metylikalkohoolia ja 1 osa risiiniöljyä – virtaa antoi 1,5 voltin paristo.  

Koska näyttely on kaksivuotinen, niin ”puolimatkan krouvissa” näyttelyn esillepanoa muutetaan. Savonlinnan maakuntamuseolla voit olla Perämoottorin kyydissä aina helmikuun loppuun 2012 saakka.

Tiedustelut Outboard Museumista ja sen perämoottoreista, esineistä ja korjaamonurkasta: museonjohtaja Nils Häggblom, puh. 040 5130 600.

Tiedustelut Savonlinnan maakuntamuseon perämoottoreista ja veneistä sekä näyttelystä kokonaisuudessaan: maakuntamuseotutkija Jorma Hytönen, s-posti jorma.hytonen (at) savonlinna.fi, puh. 044 417 4463.

Näyttelystä tehty juttu Etelä-Savon radioon 22.4. sekä hivenen tekstiä ja kuvia (toimittaja Paavo Koponen).