Hyppää sisältöön

Kaupunginjohtaja esittää ensi vuoden tuloveroprosentin alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä

Tuloveroprosentin alentaminen on mahdollista, koska Savonlinnan kaupungissa on toteutettu talouden tasapainottamisohjelma. Kaupungin henkilöstöä on vähennetty yhteensä noin 300. Tällä hetkellä kaupungin henkilöstömäärä on noin 1100. Henkilöstömäärän vähentämisestä tullut pysyvä jokavuotinen säästö on noin 11 miljoonaa euroa. Kaupungin toimitilojen määrä on vähentynyt vuodesta 2013 noin 50 000 kerrosneliömetrillä. Tämän talousvaikutus on noin 2 miljoonaa euroa pysyvänä jokavuotisena menosäästönä. Kaupungin toimintakulut vuonna 2020 olivat noin 5 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2016. Yhden tuloveroprosenttiyksikön vaikutus kaupungin taloudessa on noin 5 miljoonaa euroa.

OKL:n siirto Joensuuhun aiheutti Savonlinnalle noin 1500 asukkaan väestötappion ja ison loven kaupungin talouteen. Kaupunki laati kehittämisohjelman yhteistyössä yritysten, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Samiedun, maakuntaliiton, Ely-keskuksen, Luken sekä yhteistyöyliopistojen ja valtionpäättäjien kanssa.

Savonlinnaan on saatu neuvoteltua isoja yritysinvestointeja ja työllisyyttä selvästi parannettua. Suurin oli metsäliiton yli 50 miljoonan tehdasinvestointi, jonka vaikutus oli noin 100 uutta työpaikkaa. Lisäksi kaupunki on saanut noin 700 ammattikorkeakoulutuspaikkaa. Savonlinnan Teknologiapuisto on laajentunut voimakkaasti ja Savonlinnaan on saatu muun muassa Aalto-yliopiston toimintaa. Lisäksi maan hallitus on päättänyt Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä ja kaupunki on saanut neuvoteltua charter-lentoyhteydet Saksasta.

Kaupungin kehittämisen tulokset näkyvät muun muassa työllisyyden parantumisena, yritysten investointien ja liikevaihdon kasvuna sekä ammattikorkeakouluopiskelijamäärän kasvuna. Myönteisen kehityksen seurauksena Savonlinnasta tuli jo viime vuonna muuttovoittokaupunki. Elokuun muuttovoittotilastossa Savonlinna oli 20:n eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa. Tämä myönteinen kehitys näkyy positiivisesti myös kaupungin verotulojen kasvussa.

Ongelmana kaupungin talouden hallinnassa ovat edelleen maan korkeimmat sote-kustannukset. Savonlinnan kaupungin toimintamenoista sote-menojen osuus on noussut noin 68%:iin. Sote-menotaso on pysyvästi noussut vuoden 2016 tasosta vuoden 2020 tasoon yli 10 miljoonaa euroa. Tämä on jouduttu rahoittamaan verotusta korottamalla. Jos Sosteri tuottaisi sote-palvelut Savonlinnassa yhtä tehokkaasti kuin Mikkeli tuottaa omansa, säästäisi kaupunki vuositasolla noin 13 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaisi kunnallisveron tuloveroprosentin alentamisen 2,75 % -yksiköllä. Ensi vuoden veroprosentin alentamisen edellytyksenä on se, että myös sote-menojen kustannustehokkuutta saadaan olennaisesti parannettua.

– Tuloveroprosentin alentamisella pyritään entisestään parantamaan kaupungin myönteistä kehitystä lisäämällä muuttovoittoa ja kannustusta työntekoon sekä asukkaiden ostovoiman lisäämisellä elvyttämään yksityistä palvelusektoria. Tavoitteena on, että tuloveroprosentin alentaminen lopulta vahvistaa kaupungin tulopohjaa, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.

Kaupunginhallitus käsittelee tuloveroprosenttia vuodelle 2022 seuraavassa kokouksessaan maanantaina 27.9.2021.