Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen

Projektisuunnitelma

•1.    Määrittelyt

•1.1.   Johdanto ja tausta

Itä-Savon alueella vesihuollosta huolehtivat kunnalliset vesilaitokset sekä Kerimäellä Itä-Savon Vesi Oy. Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla käytetään talousvetenä pohjavettä. Savonlinnassa käytetään pintavettä, pohjaveden osuus on 10 %. Häiriötilanteissa vedenhankinnan varmuus on turvattu riittävästi vain Punkaharjulla ja Kerimäellä, ja niissäkin vain teoreettisella tasolla tarkasteltuna. Nykyisellään Savonlinnan Vääräsaaren pohjavesilaitoksen häiriötilanteessa vedenjakelusta voidaan turvata voin noin 19 %. Seudun yritystoiminnan ja matkailun kehittämisen kannalta jatkuva ja häiriötön vedenotto ja jakelu on ehdoton edellytys. Myös alueen asukkaiden ja terveyspalvelujen kannalta varmuuden parantaminen on tärkeää.

Pohjavesitutkimuksia on suoritettu kuntien ja ent. ympäristökeskuksen yhteishankkeina usean vuosikymmenen ajan niukoin resurssein. Tutkimuksissa on löytynyt hyviä kaivon paikkoja, mutta kokonaisuuden kannalta riittäviä tutkimuksia ei kaikilta alueilta ole tehty. Tammikuussa 2011valmistunut Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamisen yleissuunnitelma linjaa etenemispolun vedenhankinnan varmistamiseksi (Kiuru & Rautiainen Oy 2011). Kiuru & Rautaisen laatima aikaisempi alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma sekä kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat luoneet pohjan jatkosuunnittelulle.

•1.2.    Tehtävän kuvaus ja tavoite

Suunnitellun hankkeen tavoitteena on varmistaa em. yleissuunnitelmassa esitetyn etenemispolun realistisuus tulevien vedenhankintapäätösten pohjaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään pohjavesitutkimukset niillä pohjavesialueilla, joista etukäteen arvioiden on mahdollista saada riittävä määrä hyvälaatuista pohjavettä talousvedeksi joko vähäisellä käsittelyllä, raudan- ja mangaanin poiston myötä tai tekopohjavettä muodostamalla. Tarkoituksena on rakentaa uusia vedenottamoita ja /tai tehostaa nykyisiä jotta vedenjakelu verkostoa myöten on häiriötöntä. Näin voidaan saavuttaa lähes täysi varmuus vedenhankinnan häiriötilanteissa. Tavoitteena on kaikenlaisen elinkeinotoiminnan, alueen asukkaiden ja hyvinvointipalvelujen veden saannin ja tasaisen laadun varmistaminen. Tekopohjavesitutkimuksissa sovelletaan ja testataan kaivoimeytystekniikkaa ja jakelun ja verkostojen hallintaan pyritään soveltamaan uusimpia automaatio ja ohjaustekniikoita.

•1.3.    Rajaus ja liittymät

Rinnakkaisia projekteja ovat Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen- hanke, Pohjavesien suojeluohjelma-hanke ja Punkaharjun Punkasalmen pohjavesialueella tehtävät torjunta-aineen päästölähteen selvitykset. Pohjana on Kiuru & Rautiaisen tekemä Itä-Savon vedenhankinnan yleissuunnitelma.

•2.    Toteutussuunnitelma

2.1    Tehtäväluettelo ja kuvaukset

Hankkeessa tutkitaan lähiseudun pienet pohjavesialueet sekä Savonlinnan Lähteelän pohjavesialueen soveltuvuus tekopohjaveden valmistamiseen Itä-Savon alueen vedenhankinnan turvaamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittavat pohjavesialueet valitaan ja niiden tutkimusjärjestys priorisoidaan. Tutkimusalueet ovat pääasiassa harjujaksolla, joka sijoittuu Savonlinnan ja Kerimäen rajalle sekä mahdollisesti myös Punkaharjun puolella sijaitsevalla toisella Salpausselkä-vyöhykkeellä. Tekopohjaveden muodostamiseen soveltuvat pintavesilähteet tutkitaan ja arvioidaan (Suurijärvi, Puruvesi, Haapavesi).

Tutkittaviksi esitetään ainakin em. yleissuunnitelmassa mainitut alueet. Savonlinnan Lähteelän alueella suoritetaan porakonekairauksia, painovoimamittausta sekä luotauksia maaperän kerrosjärjestyksen selvittämiseksi jatkotutkimuksia varten. Jos maaperän kerrosjärjestys antaa aihetta olettaa alueen soveltuvan tekopohjaveden muodostamisalueeksi, suoritetaan koeimeytykset ja koepumppaus. Jos Lähteelän alue ei sovellu tekopohjaveden muodostamiseen, kohdistetaan tutkimukset Savonlinnan Povenkankaan pohjavesialueelle. Savonlinnan Seppäharjun pohjavesialueelle tutkitaan toinen kaivon paikka nykyisen rakennetun ja koepumpatun kaivon lisäksi. Kerimäen Keplakon pohjavesialueella arvioidaan entisen kaatopaikan riskit aiemmin tutkitulle vedenottokaivolle sekä tehdään uuden kaivon paikan tutkimukset vieressä olevalla Rohvostinrinteen pohjavesialueella. Kerimäen ja Punkaharjun Kulennoisharjun alueella suoritetaan lisätutkimuksia uusien kaivonpaikkojen löytämiseksi yhden aikaisemmin koepumpatun pisteen lisäksi. Enonkoskella laaditaan yleissuunnitelma syöttövesijohdon rakentamiseksi Savonlinnasta Enonkoskelle.

Lisäksi voidaan tutkia muitakin pohjavesialueita tarveharkinnan perusteella, jos tutkimusten etenemispolussa ilmenee muutostarpeita (esim. Kerimäen Hälvä). Ottamoiden yhteensovituksessa pyritään käyttämään uusia menetelmiä joilla useamman laitosyksikön toiminta ja veden käytön ohjaus voidaan sovittaa yhteen ja pitää toimintakuntoisena.

•2.2.     Aikataulut

EAKR hankehakemus laaditaan keväällä 2011 ja hakemus viedään sihteeristön kokoukseen 9.6.2011.  Hanke toteutetaan 1.7.2011-30.6.2014 välisenä aikana.

•3.    Organisaatio

Hankkeen hakijana toimii Savonlinnan kaupunki. Yhteistyöosapuolina ovat Savonlinnan Vesi, Kerimäen kunta, Itä-Savon Vesi Oy, Punkaharjun kunta, Enonkosken kunta, Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky.

Hankkeelle valitaan projektin johtaja, projektipäällikkö, projektisihteeri ja talouspäällikkö. Näiden työpanokset saadaan käyttöön hakijan puolesta.  Tutkimusten kilpailutustapa ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hanketta ohjaa yhteistyöosapuolista koottu ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään 2-3 kertaa vuodessa. Pitäisikö olla myös projektiryhmä... "nopean toiminnanjoukot"

•4.    Budjetti

Kuntien osuus jakaantuu vuoden 2030 varavedentarpeen suhteessa seuraavasti, euroina

                                                                                                          varavedentarve, m³/d  mit.2030

Tämä kustannusjako koskee vain tätä hanketta

Maksuaikataulu kunnille EU-tilityksen tahdissa puolivuosittain

Kustannusseuranta projektihenkilöstön osalta hoidetaan tuntikirjanpidolla.

•5.    Informaatio ja päätöksenteko

Seurantaryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa.

Tiedottaminen osahankkeiden valmistuttua ja projektin päättyessä.

•6.    Valvonta ja raportointi

Projektin sisäinen

Ulkoinen

Jakelut

Lisätietoja: