Savonlinnan

liikenneturvallisuussuunnitelma

 

 

Savonlinnan kaupunki

Kaakkois-Suomen tiepiiri

 

 

Savonlinna

Tammikuu 2001

 

Pohjakartat: Lupa L4052/01© Genimap

Kannen piirros: Nojanmaan 2B luokan oppilas

TIIVISTELMÄ

 

Liikenneturvallisuussuunnitelman yleisenä tavoitteena on esittää toimenpiteet, joilla liikenneturvallisuusongelmia voidaan poistaa tai lieventää. Suunnitelma sisältää myös kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman, jolla voidaan vaikuttaa eri tienkäyttäjien liikennekäyttäytymiseen.

 

Liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä on kartoitettu liikenneturvallisuuden nykytila sekä määritelty liikenneturvallisuusongelmat. Selvitys antaa lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteille, toimenpideohjelmalle ja liikenneturvallisuustyön kehittämiselle.

 

Vuosina 1995-1999 Savonlinnan kaupungin alueella tapahtui 1071 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 10 ja loukkaantumiseen johtaneita 204. Yleisimmät onnettomuustyypit olivat yksittäisonnettomuus, peräänajo-onnettomuus ja risteämisonnettomuus.

 

Suunnittelun yhteydessä hankittiin tietoa tienkäyttäjien vaarallisiksi kokemista kohteista sekä ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteistä. Kyselyssä oli mukana kaikki Savonlinnan koulut, ala-asteen oppilaiden vanhemmat ja asukasyhdistykset. Maastotarkasteluilla täydennettiin kerättyä aineistoa.

 

Savonlinnan liikenneturvallisuustyön yleisiksi tavoitteiksi määriteltiin turvallisen liikenteen arvostaminen, tienkäyttäjien vuorovaikutuksen parantaminen ja painopistealueeksi kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Lisäksi hallintokunnat määrittelivät omalle toiminnalleen yksilöidyt tavoitteet.

 

Työn aikana sovittiin Savonlinnaan perustettavaksi liikenneturvallisuusryhmä, joka aloittaa toimintansa vuoden 2001 alussa. Liikenneturvallisuustyön kehittämisen tarkoituksena on luoda Savonlinnaan jatkuva liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Kunnan hallintokunnat ovat liikenneturvallisuusryhmän pääosa ja kokouksiin osallistuu ulkopuolisia sidosryhmiä tarvittaessa.

 

Toimenpideohjelman hankkeet on jaoteltu seuraaviin ryhmiin: ajoneuvoliikenteen toimenpiteet, kevyen liikenteen toimenpiteet sekä kunnossapitotoimenpiteet. Ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen toimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Toteutus määräytyy myöhemmin hankkeiden rahoitusmahdollisuuksien ja muihin hankkeisiin kytkeytymisen perusteella.

 

Toimenpiteistä on arvioitu niiden aiheuttamat kustannukset. Toimenpiteiden toteuttajat on esitetty, mutta tarkemmasta kustannusjaosta on sovittava toimenpiteittäin. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden kustannukset ovat arviolta 9,6 Mmk, toisen vaiheen 20,7 Mmk ja kolmannen vaiheen 42,4 Mmk. Toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 73 Mmk.

 

ALKUSANAT

 

Savonlinnan kaupungin, Kaakkois-Suomen tiepiirin sekä liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laadittiin kuntakannustinhankkeena liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan kaupungin alueelle. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotustyön organisoinnin ja kehittämistoimenpiteitä.

 

Suunnitelmassa selvitettiin liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliset kohteet kaupungin alueella sekä laadittiin liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman toteuttamisella voidaan parantaa liikenneympäristöä sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta. Liikenneturvallisuustyötä on kehitetty yhteistyössä Liikenneturvan, eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa työryhmätilaisuuksissa. Suunnitelman laatimista on ohjannut ja valvonut johtoryhmä, johon ovat kuuluneet:

 

Matti Auvinen                        Tekninen lautakunta, puheenjohtaja

Vesa Hurskainen                   Tekninen lautakunta, varapuheenjohtaja

Hannu Lalu                           Savonlinnan kaupunki, liikelaitosten keskus

Jyri Sipinen                           Savonlinnan kaupunki, liikelaitosten keskus

Leena Kokkonen                   Savonlinnan kaupunki, liikelaitosten keskus

Seppo Muukkonen                 Savonlinnan kaupunki, tekninen toimi

Pentti Pihanen                      Savonlinnan kaupunki, sivistystoimi

Veijo Heinonen                      Savonlinnan kaupunki, sosiaalikeskus

Maire Karhu                          Kaakkois-Suomen tiepiiri

Ossi Lavonen                        Kaakkois-Suomen tiepiiri

Kari Kapanen                        Kaakkois-Suomen tiepiiri

Petteri Katajisto                    Liikenne- ja viestintäministeriön edustaja

Päivi Juvonen                        Itä-Suomen lääninhallitus

Jussi Eerikäinen                    Savonlinnan poliisilaitos

Reijo Tarkiainen                     Liikenneturva

 

Työryhmäkokouksissa ovat olleet edustettuna em. tahojen lisäksi palokunta, Rantasalmen Autokoulu, Pohjolan Liikenne-Yhtiöt Oy ja Savonlinja-Yhtiöt Oy.

 

Liikenneturvallisuussuunnitelman on laatinut SCC Viatek Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Raija Huhtala, insinööri Juha Siitonen ja DI Petri Suominen.

 

Savonlinnassa, tammikuussa 2001

 

Savonlinnan kaupunki

 

Kaakkois-Suomen tiepiiri

Sisältö

 

 

1.    JOHDANTO................................................................................................... 9

2.    NYKYTILA................................................................................................... 10

2.1   Suunnittelutilanne................................................................................. 10

2.2   Maankäyttö.......................................................................................... 10

2.3   Liikenneympäristö................................................................................. 10

2.4   Liikenneonnettomuudet.......................................................................... 13

2.5   Kyselyt................................................................................................ 16

2.6   Nykyinen koulutus-, valistus- ja tiedotustyö............................................. 22

2.7   Yhteenveto nykytilanteen tarkasteluista.................................................. 24

3.    LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET............................................... 26

3.1   Valtakunnalliset tavoitteet...................................................................... 26

3.2   Läänikohtaiset tavoitteet........................................................................ 27

3.3   Savonlinnan liikenneturvallisuustyön tavoitteet ja painopistealueet.............. 28

4.    LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISTOIMENPITEET.......................... 29

4.1   Lähtökohdat......................................................................................... 29

4.2   Maankäyttö ja tieverkko......................................................................... 29

4.3   Liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteet........................................... 30

4.4   Nopeusrajoitusjärjestelmä...................................................................... 32

4.5   Kunnossapitotoimenpiteet...................................................................... 33

4.6   Liikenteen valvonta................................................................................ 34

4.7   Muut toimenpiteet................................................................................. 34

5.    KASVATUS- KOULUTUS- JA VALISTUSTYÖ................................................. 35

5.1   Liikenneturvallisuustyön organisointi....................................................... 35

5.2   Liikenneturvallisuustyön kehittäminen hallintokunnittain............................ 35

6.    TOIMENPIDEOHJELMA............................................................................... 37

6.1   Ohjelman laadintaperusteet.................................................................... 37

6.2   Toimenpideohjelma............................................................................... 37

7.    JATKOTOIMENPITEET................................................................................. 38

7.1   Liikenneturvallisuustyö........................................................................... 38

7.2   Liikenneturvallisuuden seuranta.............................................................. 38

                     

 

LIITTEET

 

Liite 1.            Liikenneverkko

Liite 2.            Liikenneonnettomuudet 1995-1999, keskusta

Liite 3.            Liikenneonnettomuudet 1995-1999, keskustan lähialueet

Liite 4.            Liikenneonnettomuudet 1995-1999, koko kunta

Liite 5.            Liikenneonnettomuuksien onnettomuustyypit ja osallisten ikä

Liite 6.            Liikenteen ongelmakohdat ja parantamisehdotukset

Liite 7.            Liikenteen pahimmat ongelmakohdat

Liite 8.            Toimenpide-ehdotukset, keskusta         

Liite 9.            Toimenpide-ehdotukset, koko kunta

Liite 10.          Ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen toimenpide-ehdotukset

Liite 11.          Kaupungin kevyen liikenteen toimenpide-ehdotukset

Liite 12.          Ehdotus nopeusrajoitusjärjestelmäksi

Liite 13.          Liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelma

Liite 14.          Lähdeluettelo ja yhteystiedot

Liite 15.          Eriävä mielipide

 

1.              JOHDANTO

 

Liikenneturvallisuussuunnitelma luo perustaa liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden toteutukseen. Liikenneturvallisuutta voidaan kunnassa parantaa kehittämällä liikenneympäristöä ja liikenneturvallisuuden huomioimista kunnan hallintokuntien työssä sekä tehostamalla liikenteen valvontaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen, onnettomuuksien seurausten lieventäminen ja onnettomuusriskin pienentäminen.

 

Liikenneympäristön parantaminen kuuluu Tielaitoksen ja kaupungin teknisen toimen toimialaan. Poliisi ja katsastustoimi voivat vaikuttaa liikennevälineen turvallisuuteen tarkastamalla ja ajoneuvojen kuntoa tarkkailemalla. Ihmisen liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin voivat kunnassa parhaiten vaikuttaa koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan toimet kasvatus- ja tiedotus-toi­min­nallaan sekä ehkäisemällä tapaturmia. Hallintokuntien tulisi huomioida liikenneturvallisuusasiat jatkuvasti jokapäiväisessä toiminnassaan. Poliisin valvonta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Hyvin organisoitu työ voi vaikuttaa moneen eri tekijään parhaan hyödyn saamiseksi.

 

Liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä on kartoitettu liikenneturvallisuuden tila ja määritetty liikenneturvallisuusongelmia. Ongelmakohteiden lähtöaineisto on saatu koululaisille ja heidän vanhemmilleen sekä asukas­yhdistyksille suunnatusta kyselystä. Muu aineisto on kerätty kaupungin, Tie­laitoksen ja poliisin tilastoista ja rekistereistä. Paikallisiin olosuhteisiin on tutustuttu maastokäynnein. Nykytilanneselvitys antaa lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteille ja päämäärille sekä toimenpidetarkasteluille.

 

Laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma koskee koko Savonlinnan kaupungin aluetta. Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet sekä niiden kiireellisyysluokituksen. Yhtenä suunnitelman tärkeänä osana on kaupungin liikenneturvallisuustyön kehittäminen, josta on vastuussa perustettava liikenneturvallisuustyöryhmä. Ryhmällä on vastuu liikenneturvallisuustyön kehittämisestä sekä seurannasta.

 

Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä

Sisällysluettelo

 

2.              NYKYTILA

 

2.1     Suunnittelutilanne

 

Savonlinnaan on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna 1984. Kaupungin keskustan katujakson Savontie-Tulliportinkatu-Olavinkatu /Tottinkatu kasvavaa liikenneongelmaa on pyritty ratkaisemaan suunnittelemalla nykyi­selle yhteydelle rinnakkaisväylä. Valtatien 14 tarkistettu yleissuunnitelma valmistui vuonna 1990 ja sen pohjalta laadittu tiesuunnitelma vuonna 1993. Viimeisin valtatietä 14 koskeva suunnitelma 0-vaihtoehdon vaikutusselvitys valmistui vuonna 2000.

 

Savonlinnan keskustan osayleiskaava vahvistettiin vuonna 1997 ja vastaavat asemakaavat vahvistettiin vuonna 1995

Sisällysluettelo

 

2.2     Maankäyttö

 

Savonlinnan kaupunki sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Naapurikuntia ovat Sulkava, Rantasalmi, Kangaslampi, Enonkoski, Kerimäki ja Punkaharju. Savonlinnassa oli vuoden 1999 lopussa 28 100 asukasta ja kaupungin maapinta-ala on  822 km2.

 

Vuonna 1998 Savonlinnan kaupungissa oli työpaikkoja 10 900, joista palvelualoilla 37 %, teollisuudessa 18 %, kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen aloilla 15 %, rahoituksen, vakuutuksen yms. aloilla 11 % ja muilla aloilla 19 %.

 

Kaupungissa on 13 peruskoulua ja lisäksi erityiskoulu, normaalikoulu ja kolme lukiota. Oppilaita on yhteensä noin 3000.

 

Sisällysluettelo

 

2.3     Liikenneympäristö

 

Tie- ja katuverkko

 

Savonlinnan kaupungin liikenneverkon rungon muodostavat valtatie 14 Savontie sekä maantiet 435 Sulkavantie, 471 Enonkoskentie ja 468 Juvolantie. Päätieverkkoa täydentävät maantiet 4401 Särkilahti-Lohikoski, 4711 Simanala-Juvola ja lukuisat paikallistiet sekä kaupungin kadut ja yksityistieverkko.

 

Vuoden 1999 alussa kaupungin alueella oli yleisiä teitä noin 217 km, joista valtatien 14 osuus oli 27 km, maanteiden 91 km ja paikallisteiden 99 km. Valtatie 14 kulkee kaupungin keskustan läpi ja hallinnollisesti tie on katuosuutta noin 3 km:n pituudella. Kevyen liikenteen väyliä kaupungin alueen yleisten teiden varsilla oli noin 14 km.

 

Kaupungin katuverkon pituus on noin 154 km. Kaupungin kunnossapidettäviä kevyen liikenteen väyliä on noin 41 km. Yksityisiä teitä kaupungin alueella on noin 620 km. Liikenneverkko keskustan osalta on esitetty liitteessä 1.

 

Taajama-alueella on 50 km/h yleisrajoitus, muutamilla asuinalueilla 30 km/h ja yhdellä teollisuusalueella 40 km/h nopeusrajoitusalue. Haja-asutus­alueella on pääsääntöisesti voimassa 80 km/h yleisrajoitus. Valtatiellä 14 ja maantiellä 435 on tiekohtaiset nopeusrajoitukset, joiden numeroarvot vaihtelevat 50 – 100 km/h rajoituksina.

 

Kaupungin alueen linja-autoliikenne on keskusta-alueella paikallisliikennettä ja haja-asutusalueen joukkoliikennettä. Keskusta-alueella on nykyisin neljä paikallislinjaa.

 

 

 

Kuva 2. Savonlinnan kaupungin sijainti

 

 

Liikennemäärät

 

Tierekisterin tietojen mukaan vuonna 1999 valtatien 14 vuorokausiliikennemäärät vaihtelivat tiejaksolla Rantasalmen kunnanraja - Kellarpelto 3 000-4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Savonlinnan keskustan kohdalla katujaksolla Savontie-Tulliportinkatu-Olavinkatu liikennemäärät olivat 8 000-23 000 ajon/vrk. Keskustan itäpuolella valtatien 14 liikennemäärät olivat noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät tieosuuksittain keskustan osuudella on esitetty liitteessä 1.

 
Kuva 3. Olavinkatu Pilkkakoskenkadun kohdalla

 

 

 

Kuva 4. Tulliportinkatu Automiehenkadun liittymän läheisyydessä

 

Sisällysluettelo

2.4     Liikenneonnettomuudet

 

Onnettomuusmäärät

 

Onnettomuusselvityksen lähtötietona on käytetty poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Onnettomuustiedot perustuvat poliisin RIKI-järjestelmään. Onnettomuusselvityksessä on käytetty hyväksi kaupungin RIKI-järjestelmästä keräämiä vuosittaisia onnettomuustilastoja ja yleisten teiden osalta tiepiirin onnettomuusrekisteritietoja.

 

Vuosina 1995-1999 Savonlinnassa tapahtui 1071 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Onnettomuuksista 260 (24 %) tapahtui yleisillä teillä ja 811 (76 %) kaupungin kaduilla ja yksityisteillä.

 

Viiden vuoden aikana sattui 10 kuolemaan johtanutta onnettomuutta (1 % kaikista onnettomuuksista) ja 204 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta (19 % kaikista onnettomuuksista).

 

 
Kuva 5. Liikenneonnettomuusmäärät vakavuusasteittain vuosina 1995-1999

 

 

Kuva 6. Liikenneonnettomuudet eri kuukausina vuosina 1995-1999

 

 

 

Kuva 7. Liikenneonnettomuudet eri viikonpäivinä vuosina 1995-1999

 

 

Onnettomuusluokat

 

Yleisimmät onnettomuustyypit Savonlinnassa ovat olleet yksittäisonnettomuus (23 %), peräänajo-onnettomuus (14 %) ja risteämisonnettomuus (12 %). Peräänajo- ja risteämisonnettomuuksia tapahtuu runsaasti katuverkolla. Jalankulkija on ollut osallisena 8 % onnettomuuksista ja pyöräilijä 6 % onnettomuuksista. Kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista yli puolet (52 %) on ollut jalankulku- ja polkupyöräonnettomuuksia. Onnettomuuksissa on ollut osallisina runsaasti 18-21-vuotiaita henkilöitä (16 % kaikista osallisista) ja enemmän miehiä (75 %) kuin naisia (25 %) (liite 5).

 

 

Kuva 8. Liikenneonnettomuustyyppijakauma vuosina 1995-1999

 

 

 

 

Olosuhteet onnettomuustilanteissa

 

Onnettomuustilanteissa sää oli useimmiten pilvipoutainen tai kirkas ja valoisa sekä tienpinta kuiva. Kaikista onnettomuuksista 13 % tapahtui sateella ja 18 % pimeän tai hämärän aikana. Tien pinta oli 38 %:ssa onnettomuustapauksista jäinen, luminen tai sohjoinen.

 

 


 

 

Kuva 9. Tieolosuhteet onnettomuustilanteissa

 

 

Vertailu muihin kuntiin

 

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kehitys Savonlinnassa ja vertailu muutamaan kuntaan ja koko maahan on esitetty kuvassa 10. Asukaslukuun suhteutettuna Savonlinnan henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on ollut viime vuosina hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

 

 

Kuva 10. Henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys Savonlinnassa ja vertailukunnissa vuosina 1989-1999 (Lähde: Tilastokeskus)

 

Sisällysluettelo

 

 

2.5     Kyselyt

 

Kyselyillä hankitaan tietoa tienkäyttäjien vaarallisiksi kokemista kohteista sekä ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteistä. Kyselyissä tulee esille kohteita, jotka eivät tule poliisin onnettomuustilastoihin, mutta tienkäyttäjät kokevat ne silti vaarallisiksi.

 

Kyselyt suunnattiin koululaisille ja ala-asteen oppilaiden vanhemmille sekä asukasyhdistyksille ja kylätoimikunnille. Koululaiset ovat riskiryhmä liikenteessä. Heidän kauttaan saadaan tietoa erityisesti kevyen liikenteen turvattomista kohteista. Koululaisten vanhemmat tuovat esille myös koulukuljetuksissa ilmenneitä liikenneturvallisuusongelmia. Asukas-yhdistyksiltä saadaan tietoa erityisesti oman asuinalueen ongelmakohteista.

 

Sisällysluettelo

2.5.1     Koululaiskysely

Kyselyillä hankittiin tietoa koululaisten vaarallisiksi kokemista liikenneverkon ja –ympäristön kohteista, erityisesti koulureittien ongelmakohteista. Kyselyn kohderyhmiksi valittiin kaikki Savonlinnan koulut (ala-asteet, yläasteet, lukiot). Ala-asteella kysely kohdistettiin pääasiassa 3-4 luokan oppilaille. Suurimmissa kouluissa kysely lähetettiin myös 2. luokan oppilaille. Yläasteella kohderyhmänä olivat 8- luokan oppilaat. Lukioista tavoitteena oli saada vastaajiksi 30-40 oppilasta/lukio.

 

Kysely lähetettiin 14 ala-asteen kouluun ja kuudessa koulussa kysely jaettiin kahden luokan oppilaille. Vastauksia saatiin 9 koulusta ja 14 eri luokalta. Vastauksen antaneissa luokissa on noin 270 oppilasta. Savonlinnan ala-asteilla on yhteensä noin 1850 oppilasta.

Yläasteen kolmelle koululle lähetettiin kysely ja kohderyhmäksi valittiin kaksi 8. luokkaa/koulu. Vastauksia saatiin kahdesta koulusta ja kolmelta eri luokalta. Oppilaita vastanneissa kolmessa luokassa oli yhteensä 67. Savonlinnan yläasteilla on noin 1 000 oppilasta.

 

Kolmesta lukiosta kahdesta saatiin vastauksia yhteensä 29 kpl.

 

Kulkutapa koulumatkoilla

 

Lomakkeella kysyttiin luokan oppilaiden käyttämää kulkutapaa koulumatkoillaan. Syksyllä ja keväällä ala-asteen oppilaista 40 % kulkee koulumatkansa jalkaisin ja 26 % polkupyörällä. Koulukuljetuksessa on 20 % oppilaista ja bussia käyttää 11 %. Talvella jalkaisin kulkevia on 60 % oppilaista ja polkupyörän käyttö on hyvin vähäistä.

 

Syksyllä ja keväällä yläasteen ja lukion oppilaista 35 % kulkee koulumatkansa linja-autolla ja talvella noin puolet käyttää linja-autoa. Polkupyörää käyttää koulumatkoillaan syksyllä ja keväällä noin kolmasosa oppilaista. Talvella polkupyörää ei juuri käytetä vaan koulumatkat tehdään jalkaisin.

 

 

Kuva 11. Ala-asteen oppilaiden käyttämä kulkutapa koulumatkoilla

 

 
Kuva 12. Yläasteen ja lukion oppilaiden käyttämä kulkutapa koulumatkoilla

 

 

Turvavälineiden käyttö

 

Kyselyssä tiedusteltiin oppilaiden pyöräilykypärän, heijastimien ja turvavyön käyttöä. Sekä ala-asteen, yläasteen että lukion oppilaista lähes kaikki käyttävät turvavyötä autossa matkustaessaan. Sen sijaan heijastimen käyttö on vähäisempää ja erityisesti yläasteen ja lukion oppilaiden keskuudessa. Ala-asteen oppilaista kaksi kolmasosaa käyttää pyöräilykypärää pyöräillessään, mutta yläasteen ja lukion oppilaista vain 5 %. Heijastinta käyttää ala-asteen oppilaista 73 %, mutta yläasteen ja lukion oppilaista vain 44 %.

 

 

Kuva 13. Ala-asteen oppilaiden turvavälineiden käyttö

 

 

Kuva 14. Yläasteen ja lukion oppilaiden turvavälineiden käyttö

 

 

Oppilaiden vastauksia liikenteeseen liittyviin kysymyksiin

 

Oppilailta kysyttiin, millaisia liikenteeseen liittyviä asioita he pelkäävät liik­kues­saan. Ala-asteen oppilaat pelkäävät mm. autojen kovia nopeuksia, ohitustilanteita, pyöräilyä ajotien reunassa, liukkailla keleillä teiden ylitystä sekä hämärällä ja pimeällä liikkumista.

 

Yläasteen ja lukion oppilaat ilmoittivat pelkäävänsä hurjastelijoita ja kaahaajia, raskasta liikennettä ohitustilanteissa, punaisia päin ajavia, risteystilanteita, pyöräilyä autoväylällä, suojatien ylitystä ilman valoja ja huonoja näkyvyyksiä.

 

Lisäksi kysyttiin, millä keinoilla ja toimenpiteillä koulun oppilaiden liikenneturvallisuus voisi parantua. Ala-asteen oppilaiden vastauksina saatiin mm.

 

-          asennekasvatusta koulun ulkopuoliseltakin taholta esim. kypärän/hei­jastimien käyttöä voisi lisätä. Joku tempaus, jossa lapsi saisi autossa pimeällä ollessaan itse nähdä, miten huonosti ajaja näkee ihmisen, joka kulkee ilman heijastinta

-          valistus – asennekasvatus, tietoa lisää liikennesäännöistä, mukaan eri tahot: vanhemmat / poliisi / koulu: sovittava jokaisen vuoden työjärjestykseen esim. 2-5 h valistusta

-          tehokas liikennevalistus ja oikea asennoituminen liikenteeseen

-          esimerkki, jonka aikuiset antavat

-          kovemmat rangaistukset liikennesääntöjen rikkojille, valvontaa enemmän

-          alhaisemmat nopeusrajoitukset

-          kevyenliikenteen piennar pyöräilijöille ehdottomasti tarpeen

-          liikennevalot, risteyksiin hyvä näkyvyys, koulutakseille selkeä tietty kääntymisalue

-          pienten katujen auraus paremmaksi (nopeammaksi) talvella

-          suojateiden uudelleenmaalaus

Yläasteen ja lukion oppilaat olivat sitä mieltä, että liikenneturvallisuus voisi parantua seuraavilla keinoilla:

 

-          nopeusrajoituksia

-          lisää suojateitä ja liikennevaloja

-          kypäräpakko ja heijastimen käyttö

-          keskustassa tulisi olla enemmän tilaa pyöräilijöille,

-          erillinen pyörätie läpi Olavinkadun

-          ohitustie

 

Oppilaat kertoivat lisäksi, että koulussa ei opeteta tuntemaan liikennemerkkejä. Ala-asteella opetettiin liikennesääntöjä ja poliisikin kävi kertomassa asiasta. Eräs oppilas ilmoitti, että on saanut liikennevalistusta riittävästi, toinen ilmoitti, ettei ole saanut minkäänlaista liikennevalistusta. Oppilaat toivoivat nopeusrajoituksia ja liikennepoliiseja useammin eri paikkoihin sekä pyörätietä aina valtatien varteen.

 

Koulureittien vaarallisimmat paikat

 

Koululaiset esittivät runsaasti kohteita, jotka he kokivat vaarallisiksi.  Kohteet, vaarallisuuden syy ja mahdollinen parantamisehdotus on esitetty erillisessä taulukossa liitteessä 6. Taulukkoon on kerätty myös vanhemmilta sekä asukasyhdistyksiltä saadut tiedot vaarallisista kohteista.

 

 

 

 

 

 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Kuva 15. Ala-asteen oppilaiden näkemyksiä liikenteen vaaroista

 

 

Sisällysluettelo

 

2.5.2     Kysely asukasyhdistyksille ja kylätoimikunnille

 

Kysely lähetettiin 12 asukasyhdistykselle ja vastauksia saatiin takaisin yhteensä viideltä yhdistykseltä. Haapalan, Pihlajaniemen, Kellarpellon, Kallislahden ja Nojanmaan asukasyhdistykset vastasivat kyselyyn.

 

Kyselyssä tiedusteltiin liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohteita Savonlinnan keskustassa ja keskustan ulkopuolella sekä erityisesti kevyen liikenteen turvattomia paikkoja.

 

Neljä asukasyhdistystä piti kevyen liikenteen turvattomuutta keskustassa erittäin suurena tai huomattavana ongelmana. Kahden asukasyhdistyksen mielestä erittäin suuri ongelma on raskas liikenne ja teiden huono kunto. Kaksi vastaajaa piti huomattavana ongelmana lisäksi teiden liukkautta, ylinopeuksia ja pysäköintiä

 

Kevyen liikenteen turvattomina kohteina mainittiin

·         Enonkoskentie (mt 471) välillä vt14-Haapala, noin 5 km: vaarallisuuden syynä on raskas liikenne; kevyen liikenteen väylä tarvitaan koko välille.

·         Keskusta useassa kohdin. Vaarallisuuden syynä on kevyen liikenteen heikko toteutus. Keskustaan tarvittaisiin suuri remontti ja oma väylä pyöräilijöille

·         Mertalassa ja Nojanmaassa koulujen risteykset ovat vaarallisia. Levikkeet risteyksiin ja kevyen liikenteen väylät.

 

Kyselyssä tuli myös esille, että koko Olavinkadulla raskas liikenne varsinkin kesäisin aiheuttaa liikenteen tukkoisuutta ja vaaratilanteita. Ohitusväylä olisi tarpeen helpottamaan ja nopeuttamaan liikennettä. Tarvittaisiin myös liikennevalistuskampanjoja mm. päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin ja lehdistö myös kampanjoihin mukaan.

 

Kuva 16. Valtatien 14 Enonkoskentien liittymän kohdalla

 

Sisällysluettelo

2.6     Nykyinen koulutus-, valistus- ja tiedotustyö

 

Liikenneturvallisuustyö mielletään kunnissa usein kuuluvaksi vain poliisille, tekniselle sektorille sekä osittain koulutoimelle. Kuitenkin kaikki kunnan hallintokunnat voivat parantaa liikenneturvallisuutta ja tehdä liikenneturvallisuustyötä luontevasti muun toiminnan ohessa. Savonlinnassa liikenneturvallisuustyötä on tehty nykyisin eri hallintokuntien kautta, yhteistyö hallintokuntien ja eri sidosryhmien välillä on ollut vähäistä.

 

Sisällysluettelo

2.6.1     Liikelaitosten keskus/tekninen toimi

Liikenneonnettomuuksien kehitystä on seurattu vuodesta 1978 lähtien poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien perusteella. Onnettomuusselvitysraportteja on julkaistu vuosittain. Liikelaitosten keskus ja tekninen virasto hoitavat liikennesuunnittelu- ja liikenneympäristötyöt katujen osalta. Yleisten teiden osalta suunnittelu tehdään Kaakkois-Suomen tiepiirin ja kaupungin yhteistyönä. Yksityistieasiat kuuluvat tielautakunnalle, yksityistiekuntia on noin 220. Liikenneturvallisuustyö on kohdistunut liikenneympäristön parantamiseen rakenteellisin toimenpitein sekä nopeusrajoituksia asettamalla.

 

Sisällysluettelo

2.6.2     Sosiaalitoimi

Savonlinnassa on yksitoista päiväkotia. Kunnallisessa päivähoidossa on noin 1000 lasta, joista noin 250 perhepäivähoidossa ja loput päiväkodissa. Liikenneturvallisuustyö on ollut päiväkotikohtaista. Se on sisältänyt kampanjoja, erilaisia teemoja ja yhteistyötä poliisin kanssa. Lasten kanssa on käyty läpi tärkeimmät liikenneasiat ja on tutustuttu lähiympäristöön ja tuleviin koulureitteihin. Yksi päiväkoti on mukana ensi talvikautena Lapsi liikenteessä -kampanjassa.

 

Kaupungissa on kaksi vanhainkotia, joissa on noin 120 paikkaa. Vanhusten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vanhusten neuvottelukunta on aloittanut toimintansa. Toiminnassa käsitellään mm. suoriutumisen vaikeuksia ja kulkemisen ongelmia.

 

Vammaishuollon piirissä on toimintaa työkeskuksessa ja toimintakeskuksessa. Savonlinnassa on 11-paikkainen hoitokoti ja asuntola vammaisille henkilöille. Savonlinnassa toimii vammaisneuvosto. Liikuntaesteisiä paikkoja on selvitetty erillisellä tutkimuksella.

 

Sisällysluettelo

2.6.3     Koulutoimi

Koulukuljetuksissa on noin 900 oppilasta. Noin 450 kuljetetaan takseilla ja 450 linja-autoilla.

 

Liikenneturvallisuustyötä on järjestetty opetussuunnitelman mukaan oppituntien puitteissa lukuvuosittain. Tärkeimpänä luokka-asteena on aina ollut ensimmäinen luokka ja turvallinen koulumatka. Kouluissa on järjestetty teemapäiviä, liikennekilpailuja ja poliisin vierailuja. 3-4 luokasta alkaen koululaiset voivat kulkea pyörällä kouluun. Oppilaita on kehotettu käyttämään pyöräilykypärää. Useimmilla kouluilla koulunkäyntiavustajat valvovat koulun pihalla koulukuljetusten sujumista turvallisesti.

Koulukuljetuksia hoitavien ns. vakiotaksien kanssa käydään läpi turvallisuuskysymyksiä sopimusta tehtäessä, mm. autoon nousupaikat, turvavyöt ym. Taksinkuljettajia on kehotettu käyttämään turvavöitä sekä huolehtimaan myös oppilaiden turvavyön käytöstä.

 

Kouluviraston edustaja on käynyt vanhempainilloissa puhumassa koulukuljetuksista ja niihin liittyvistä turvallisuuskysymyksistä. Koulutakseille on korostettu, että kyytien turvallisuus on tärkein asia ja vasta sen jälkeen tulevat aikataulukysymykset. Takseille on lähetetty kirje mm. ajonopeuksista. Vanhemmat ovat erittäin kiinnostuneita koulukyytien turvallisuudesta ja palautetta tulee virastoon säännöllisesti.

 

Sisällysluettelo

2.6.4     Vapaa-aikatoimi

Vapaa-aikatoimessa on aikaisemmin ollut raittiussihteeri ja hänelle kuuluivat liikenneasiat. Tällöin on tehty jotain liikenneturvallisuuteen liittyvää liikennekasvatusta, nykyisin sitä ei ole paljon tehty. Kansalaisopisto on järjestänyt joitakin mopokursseja.

 

Sisällysluettelo

2.6.5     Muut sidosryhmät

Lääninhallitus

 

Itä-Suomen läänissä toimii läänin liikenneturvallisuusryhmä ja kolme maakunnallista liikenneturvallisuusryhmää. Itä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma 2000-2005 on valmistunut keväällä 2000. Suunnitelma koostuu läänin liikenneturvallisuuden nykytilanteen arvioinnista sekä tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten antamisesta vuosille 2000-2005.

 

Kaakkois-Suomen tiepiiri

 

Liikenneturvallisuus on mukana tiepiirin kaikessa toiminnassa. Liikenneturvallisuustyötä tehdään useiden eri yhteistyötahojen kanssa. Tiepiiri tekee liikenneturvallisuussuunnitelmia yhteistyössä kuntien kanssa.

 

Poliisi

 

Savonlinnan kihlakunnassa on liikenneopetuksessa mukana kuusi henkilöä, jotka kiertävät eri kouluissa. Peruskoulun yläasteella ja lukiossa on annettu laillisuustietoja, päiväkodeissa liikenneturvallisuusopetusta. Polkupyöräilijöille on annettu opetusta liikkumisesta kevyen liikenteen väylillä.

 

Liikenneopetusta ja -valistusta on tehty myös vanhempainilloissa ja erilaisissa kerhoissa. Poliisilta on mahdollista saada apua erilaisten teemojen ja kampanjojen järjestämisessä.

 

Liikenneturva

 

Liikenneturva on julkisoikeudellinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö. Sen tehtävänä on parantaa liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä sekä liikennettä koskeviin arvoihin ja asenteisiin koko yhteiskunnassa.

 

Keinoina tässä tehtävässä ovat viestintä ja koulutus ja ne kohdistuvat kaikkiin tienkäyttäjiin sekä erityisesti liikennealan kysymysten parissa työskenteleviin henkilöihin ja yhteisöihin.

 

Liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi Liikenneturva harjoittaa ja tukee toimintaansa palvelevaa tutkimusta. Liikenneturvan toiminta rahoitetaan liikennevakuutusmaksuun sisältyvällä liikenneturvallisuusmaksulla, jonka myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Liikenneturvan toimintaa valvoo liikenne- ja viestintäministeriö.

                                           

Liikenneturvalla on keskustoimisto ja 11 aluetoimistoa sekä yksi sivutoimipiste. Liikenneturvan toiminnasta ja palveluista löytyy tietoa mm. Internet-sivuilta osoitteesta: www.liikenneturva.fi.

 

Autokoulut

Koulutusta annetaan mopokortti-ikäisistä iäkkäisiin. Liikenneturvallisuustyötä tehdään opetettaessa uusia kuljettajia turvalliseen ajotapaan ja opetettaessa heille oikeita liikenneasenteita. Yhteistyötä tehdään mm. Liikenneturvan ja poliisin kanssa.

 

Ammattiliikenne

Joukkoliikenne on järjestänyt kuljettajilleen koulutusta. Joitakin kampanjoja on pidetty, mm. jaettu kaikille matkustajille heijastimia.

 

Sisällysluettelo

 

2.7     Yhteenveto nykytilanteen tarkasteluista

 

Oheisessa taulukossa ja liitteessä 7 on esitetty yhteenveto liikenneturvallisuuden pahimmista ongelmakohteista. Onnettomuuksien perusteella mukaan on otettu ne kohteet, joissa on tapahtunut vähintään 5 onnettomuutta tai kaksi henkilövahinko-onnettomuutta. Pahimmiksi ongelmakohteiksi lasketaan myös ne paikat, jotka kaksi tahoa (koululaiset, vanhemmat, asukasyhdistykset) ovat ilmoittaneet vaarallisiksi.

 

Taulukko 1. Liikenneturvallisuuden pahimmat ongelmakohdat

 

ONGELMAKOHDE

(kohde kuvassa  liitteessä 7)

 

PERUSTE

N:o

Kohde

Onnettomuudet/ heva / kevyen liik. onn. (kpl/5 v)

Koululaisten ilm. ongelma-kohdat

(³3 mainintaa)

Vanhempien ilm. ongelma-kohdat

Asukasyhd. ilm. ongelma-kohdat

1

Savonkatu-Tulliportinkatu-Heikinpohjantie-Auto­miehenkatu

22/7/2

X

 

 

2

Vt14-Mertalan liittymä

19/7/3

X

 

 

3

Olavinkatu-Kauppatori

19/5/4

 

X

X

4

Vt14-Miekkoniemen liittymä

19/3/1

 

 

 

5

Olavinkatu-Kirkkokatu

18/2/2

X

X

X

6

Viiskulma

14/3/4

 

 

 

7

Olavinkatu-Verkkosaaren­katu

13/5/7

 

 

 

8

Vt14-Enonkoskentie

18/4/0

 

 

 

9

Olavinkatu väli Pilkkakoskenkatu-Savolankatu + suojatiet katujaksolla

12/7/8

 

 

X

 

10

Olavinkatu-Puistokatu

12/4/2

 

 

 

11

Olavinkatu-Pappilankatu

11/8/7

 

 

 

12

Tulliportinkatu-Talvisalon­katu

11/1/1

 

 

 

13

Tulliportinkatu-Olavinkatu

9/0/0

 

 

 

14

Olavinkatu-Tarkasta­mon­katu

8/2/3

 

 

 

15

Kasinon liittymä

8/6/3

 

 

 

16

Tulliportinkatu-Erkonkatu

7/2/2

 

 

 

17

Olavinkatu-Possenkatu

6/3/3

 

 

 

18

Savontie-Heikinpohjantie-Keskussairaalantie

4/2/3

 

 

 

19

Kyrönsalmen silta

600 metrin osuus

21/2/2

 

 

 

20

Enonkoskentie-Nojanmaan­tie

6/2/0

X

 

 

21

Valtatie 14, Sulkavantien liittymän kohta

5/2/0

 

 

 

22

Savonkatu-Neitsytkatu

2/1/1

X

 

 

23

Kellarpelto, Aholahdentie, kiviveistämön mutka

 

X

X

 

24

Kellarpelto, Aholahdentien ylitykset

 

X

X

X

 

25

Kellarpelto: Aholahdentien-Pöllahdentien risteys

 

X

X

 

26

Kellarpelto: Everlahden-Raatteentien ja Pitkäniementien risteys

 

X

X

 

27

Vt14-Pihlajaniementie liittymä, Laivamiehentie

 

X

X

X

3.              LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET

 

3.1     Valtakunnalliset tavoitteet

 

Valtioneuvosto asetti vuonna 1997 tavoitteeksi, että liikennekuolemien määrän tulee olla alle 250 vuonna 2005. Viime vuosien pysähtyneen turvallisuuskehityksen perusteella tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan entistä tehokkaampia keinoja.

 

 

Kuva 17. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Suomessa vuosina 1985-1999 ja tavoite vuodelle 2005

 

 

Liikenneturvallisuustavoitteita määritettäessä on nähty, että jatkuvasti parantuvien tulosten saavuttaminen on entistä vaikeampaa. Visio on nähtävä yleisten ja yhteisesti hyväksyttyjen arvojen ilmentymänä, ohjaavana periaatteena. Visiona kuvattuun tilaan pyritään välitavoitteiden kautta.

 

Valtakunnalliseksi liikenneturvallisuusvisioksi on asetettu, että tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla lähestytään 100 liikennekuoleman vuosimäärää.

 

Liikenneturvallisuuden parantamistoiminnan suunnittelu keskitetään muutamille alueille, joita pidetään tärkeinä nykyisen turvallisuustilanteen ja tulevien toimintaympäristön muutosten kannalta.


Pitkällä aikavälillä liikenneturvallisuustyön edellytyksiä parantavat seuraavat liikennepoliittiset toimintatavat:

 

·         Liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen

Tavoite:    Turvallisuuden tiedostaminen liikenteeseen vaikuttavassa

päätöksenteossa

·         Liikenteen kasvun hillintä

Tavoite:    Vähentää onnettomuuksille altistumista

·         Teknologian oikea hyödyntäminen

Tavoite:    Uusien tutkittujen keinojen käyttöönotto

 

Lähiajan toimenpideohjelma sisältää seuraavat tavoitteet ja painopistealueet:

 

·         Liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen

·         Taajamien turvallisuuden parantaminen

·         Kuljettajiin vaikuttaminen

·         Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja seurausten lieventäminen

 

Sisällysluettelo

3.2     Läänikohtaiset tavoitteet

 

Itä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma 2000-2005 valmistui toukokuussa 2000. Suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden lähtökohtana on ollut valtakunnallinen ”Liikenneturvallisuussuunnitelma 1997-2000”. Myös liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnan uudet painotukset liikenneturvallisuustyössä on otettu huomioon.

 

Tavoite:

Kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärän selkeä vähentäminen valtakunnan tavoitteiden mukaisesti, mikä on arviolta alle 35 kuollutta ja alle 500 loukkaantunutta vuoteen 2005 mennessä.

 

Pitkällä aikavälillä Itä-Suomen läänissä yleistavoitteita ovat:

Liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen

Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen

Tienkäyttäjien vuorovaikutuksen parantaminen

Huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajamisen ehkäiseminen

Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja niiden seurausten lieventäminen

Turvavälineiden ja –varusteiden käytön edistäminen

Paikallisten liikenneongelmien vähentäminen

 

Näistä tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu:

liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen

taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen

suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja niiden seurausten lieventäminen

sekä omana painopistealueena

vanhusten ja liikuntarajoitteisten huomioon ottaminen väylien hoidossa

 

Sisällysluettelo

 

3.3     Savonlinnan liikenneturvallisuustyön tavoitteet ja painopistealueet

 

Savonlinnan liikenneturvallisuustyölle esitetään seuraavat yleiset tavoitteet ja painopistealueet:

 

Yleiset tavoitteet

       kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä

       turvallisen liikenteen arvostaminen

       tienkäyttäjien vuorovaikutuksen parantaminen

       onnettomuuksien seurausten lieventäminen

 

Painopistealue

       kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen

 

Lisäksi hallintokunnittain ja eri sidosryhmien toimesta asetetaan yksityiskohtaisempia tavoitteita. Esille on tullut mm. seuraavia tavoitteita:

 

elinpiirin turvallinen laajentaminen ja selviytyminen yksinkertaisissa liikennetilanteissa (päiväkodit)

luodaan edellytyksiä ja valmiuksia turvalliseen ja vastuuntuntoiseen liikkumiseen (koulutoimi)

liikenneväylien hoito- ja kunnossapitotason nostaminen sekä tiedotuksen parantaminen (tekninen toimi)

vuorovaikutuksen ja riskien hallinta liikenteessä (autokoulu)

joukkoliikenteen matka turvalliseksi (linja-autoliikenne)

turvallinen liikkuminen ja valvonnan kohdentaminen (poliisi)

 

 

 

Kuva 18. Olavinkatu, Kauppatorin liittymä

 

Sisällysluettelo

 

4.              LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISTOIMENPITEET

 

4.1     Lähtökohdat

 

Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä liikenneteknisin keinoin sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa. Liikennejärjestelyjä voidaan parantaa verkollisilla tai yksittäisillä parantamistoimenpiteillä.

 

Liikenneväylät ja liittymät mitoitetaan ympäristöön sopiviksi ja sitä kuvaaviksi, jolloin estetään yksittäisten liikennejärjestelmistään poikkeavien kohteiden aiheuttamien virhetoimintojen syntyminen. Yksittäiset kohteet tulisi parannettaessa liittää aina laajempaan liikennejärjestelyyn, jotta tienkäyttäjä hahmottaa liikenneympäristöä ja valitsee oikean käyttäytymistavan vallitsevan liikennetilanteen mukaan.

 

Sisällysluettelo

 

4.2     Maankäyttö ja tieverkko

 

Maankäytön suunnittelulla ja toteutuksella ratkaistaan pitkälti liikennetarpeet ja liikenneturvallisuus. Uusien liikenneväylien rakentamisella voidaan vaikuttaa liikennemuotojen jakautumiseen. Eriasteinen kaavoitus ja liikennesuunnittelu tulee aina tehdä samanaikaisesti.

 

Maankäytön suunnittelussa tulee erityisesti huomioida moottoriajoneuvo-liikenteen ja kevyen liikenteen risteämiset päivittäisillä matkoilla. Myös pitkämatkaisen liikenteen ja lyhytmatkaisen paikallisliikenteen sekoittumiskohdat huomioidaan. Paljon liikennettä synnyttävien kohteiden, kuten päiväkotien, koulujen, työpaikka-alueiden ja palveluiden huolellisella sijoittamisella saadaan aikaan edellytykset turvallisille liikennejärjestelyille.

 

Haja-asutusalueiden rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon liikenneturvallisuus.

 

Merkittävimpiä yleisten teiden toimenpiteitä Savonlinnassa on tulevaisuudessa ohikulkutiehen liittyvät liikenneratkaisut. Savonlinnassa valtatien 14 läpikulkuliikenne kulkee keskustan katuverkon kautta. Tämän tieverkollisen puutteen korjaamiseksi on tehty suunnitelmia useita vuosikymmeniä. Kaikkien tutkittujen ohikulkuvaihtoehtojen yhteisenä tavoitteena on ollut saada nykyiselle yhteydelle rinnakkaisväylä, jonka avulla pääkatujen liikennekuormitusta ja sen aiheuttamia haittoja kaupungin keskustalle voitaisiin vähentää. Suunnitelmien toteutuessa useat läpikulkuliikenteestä aiheutuvat keskustan ongelmat poistuvat.

 

Alueiden ja katuverkon jäsennöintiä esitetään edelleen kehitettäväksi. Tavoitteena on toisaalta keskustan ja asuntoalueiden rauhoittaminen ja toisaalta liikenteen sujuvuuden turvaaminen pää- ja kokoojakaduilla. Kevyen liikenteen verkkoa on tarpeen edelleen kehittää rakentamalla uusia kevyen liikenteen väyliä.

 

Sisällysluettelo

 

4.3     Liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteet

 

4.3.1     Keskusta

Tulliportinkatu/Heikinpohjantie/Automiehenkatu liittymä on ollut onnettomuuksien kannalta keskustan vaarallisin liittymä. Ensimmäisessä vaiheessa liittymän  liikenteen ohjausta esitetään parannettavaksi rakentamalla porttaali ja tekemällä tiemerkinnät kestomerkintöinä. Myöhemmin liittymä esitetään muutettavaksi kiertoliittymäksi.

 

 

Kuva 19. Periaatekuva Tulliportinkadun kiertoliittymästä

 

Keskustassa Olavinkatu/Pilkkakoskenkatu suojatielle esitetään rakennettavaksi suojatiesaareke, jolloin nykyistä suojatietä on siirrettävä. Olavinkadun suojatiesaareketta kaupungintalon kohdalla levennetään. Olavinkadulta väliltä kaupungintalo-pitkäsilta puuttuu erillinen kevyen liikenteen väylä. Sen toteuttamismahdollisuuksia esitetään tarkemmin tutkittavaksi. Heikinpohjassa Kuninkaankartanonkadun suojatie koulun kohdalla korotetaan. Haislahdessa viljasiilonkujan kevyen liikenteen järjestelyt esitetään rakennettavaksi tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.

 

Sisällysluettelo

4.3.2     Muut alueet

Nopeusrajoitusten alentamista tuetaan fyysisillä liikennejärjestelyillä, mm- korotetuilla suojateillä ja kevyen liikenteen keskisaarekkeilla. Moinsalmentiellä on vilkas liikenne ja lukuisia suojateitä ilman keskisaarekkeita. Katujaksolla välillä Viuhonmäentie-Järvenpääntie viiteen kohtaan esitetään rakennettavaksi suojatiesaarekkeet.

Myös Järvenpääntien liittymään rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa suojatiesaareke, myöhemmässä vaiheessa tähän kohtaan esitetään rakennettavaksi alikulkukäytävä. Tiepiirin suunnitelmissa on rakentaa Moinsalmentien (pt 15197) varteen kevyen liikenteen väylä 8 km:n matkalla.

 

Kellarpeltoon Aholahdentielle rakennetaan kymmeneen tien ylityskohtaan suojatiesaarekkeet. Aholahdentielle Koulutien kohdalle rakennetaan uusi suojatie. Everlahdentielle Raatteentien liittymään sekä Pihlajaniemeen Pihlajaniementielle koulun lähiympäristöön ja Kuusniementielle rakennetaan korotetut suojatiet. Nojanmaantien suojateiden paikat tarkistetaan ja nykyisiä Simasalonkadun suojatiekorotuksia parannetaan. Nätkin alueella Koivukadun liittymän suojatie ja Kaartilantie/Inkiläntie suojatie rakennetaan korotettuna. Inkilänkadulle ja Kaartilantielle esitetään rakennettavaksi suojatiesaarekkeita.

 

 

Kuva 20. Kuninkaankartanonkadun suojatie koulun kohdalla korotetaan

 

Sisällysluettelo

4.3.3     Kaupungin kevyen liikenteen väylien rakentamiskohteet

Kaupunki on valmistellut erillisen kevyen liikenteen väylien rakentamisen toteuttamisohjelman (liite 11). Kolmen seuraavan vuoden aikana väyliä rakennetaan usealle eri alueelle keskustassa ja lähialueilla yhteensä 5,5 km:n pituudelta. Suunnitelmissa on kevyen liikenteen väylien rakentamista 27 km.

 

4.3.4     Yleiset tiet

Tiepiirin toteuttamisohjelmissa on esitetty valtatielle 14 parantamistoimenpiteitä välille Parkumäki-Kallislahti ja Kallislahti-Aholahti. Toimenpiteinä on suuntauksen parantamista, ohituskaistojen rakentamista, liittymien parantamista ja yksityistiejärjestelyjä. Valtatie 14 ja Mt 435 (Sulkavantie) liittymään esitetään korotettua kanavointia.

 

 

Kuva 21. Valtatie 14 / Sulkavantie liittymään on suunniteltu korotettu kanavointi

 

Valtatien 14 useisiin liittymiin esitetään parannustoimenpiteitä. Ensolan kohdalle Pullinlahdentien liittymään rakennetaan korotettu kanavointi ja alikulkukäytävä. Laivamiehentien liittymä siirretään ja kanavoidaan. Keskustan itäpuolella Miekkoniemenkadun ja Nojanmaantien liittymiin esitetään rakennettavaksi uudet alikulkukäytävät.

 

Mt 471 Enonkoskentiellä parannetaan Pt 15379 (Haapalan) liittymä ja Nuottaniemensalmen siltaa korjataan. Kevyen liikenteen väylä esitetään rakennettavaksi Enonkoskentien varteen välille Nojanmaa-Haapala.

 

Sisällysluettelo

 

4.4     Nopeusrajoitusjärjestelmä

 

Taajamissa liikkuu paljon autoja, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä usein hyvin monimutkaisessa liikenneympäristössä. Taajamien liikenneturvallisuus-ongelma koskee erityisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Kevyen liikenteen ja autoliikenteen välisistä henkilövahinko-onnettomuuksista noin 80-90 % tapahtuu taajamissa. Autojen ajonopeudet ovat ratkaisevia jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kannalta. Onnettomuudessa jalankulkijan kuolemanriski kasvaa noin kahdeksankertaiseksi, kun törmäysnopeus nousee 30 km:stä 50 km:iin tunnissa. Nopeudella 30 km/h jalankulkijan kuolemanriski on vain vähän yli kymmenen prosenttia 50 km/h nopeuteen verrattuna. Tutkimusten mukaan nopeuksien aleneminen keskimäärin 1 km/h taajamaolosuhteissa vähentää onnettomuuksien määrää 2-4 %.

 

Nopeusrajoituksilla vähennetään liikenneonnettomuuksien määrää ja onnettomuusriskiä, lievennetään onnettomuuksien seuraamuksia, parannetaan riskialttiiden tienkäyttäjäryhmien turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä.

 

Kuva 22. Ajonopeuden vaikutus jalankulkijan kuoleman todennäköisyyteen (Pasanen)

 

Savonlinnan nopeusrajoitusjärjestelmä on suunniteltu uusimpien nopeusrajoitusten suunnitteluohjeiden mukaisesti (Julkaisu: Taajamien nopeusrajoitusten suunnittelu, Tiehallinto 2000. Tielaitos, Liikenneministeriö, Ympäristöministeriä, Suomen Kuntaliitto).

 

Valtion periaatepäätöksen mukaan

 

Savonlinnaan esitetään keskustaan sekä teollisuusalueille ja asuntoalueiden kokoojaväylille 40 km/h nopeusrajoitusta. Asuntoalueille ja koulujen läheisyyteen esitetään 30 km/h aluenopeusrajoitusta (liite 12).

 

Sisällysluettelo

 

4.5     Kunnossapitotoimenpiteet

 

Kunnossapitotoimenpiteillä tulee huolehtia, että kasvillisuus ja lumivallit eivät muodosta näkemäesteitä liittymien näkemäalueille. Teiden aurauksessa ja liukkauden torjunnassa tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään ajoitukseen. Koulureittien kunnossapitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikennemerkkien näkyvyys ja tiemerkintöjen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja tehdä tarvittavat toimenpiteet riittävän ajoissa niiden hyvän havaittavuuden ylläpitämiseksi. Liikennevalo-opasteiden puhtauteen tulee myös kiinnittää huomioita.

 

Yksityistieliittymien ja katuliittymien näkemäalueiden kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota. Yksityistieliittymien näkemäalueiden kunnossapito kuuluu yksityisen tien pitäjälle. Tehdyissä kyselyissä tuli esille kohteita, joissa oli näkyvyyden kannalta ongelmia (liite 10). Nämä ongelmakohteet tulee tarkistaa ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin ongelmien poistamiseksi.

 

Sisällysluettelo

 

4.6     Liikenteen valvonta

 

Liikennevalvonnalla voidaan vaikuttaa tienkäyttäjien käyttäytymiseen ja tätä kautta liikenneturvallisuuteen. Poliisin tulee valvoa onnettomuustilastojen perusteella vaarallisia kohteita ja tarvittaessa myös tiedottaa siitä.

 

Liikenneympäristössä tapahtuvien muutosten yhteydessä poliisi opastaa ja valvoo, että tienkäyttäjät liikkuvat uusien järjestelyjen mukaisesti. Uusissa tilanteissa poliisi voi antaa liikkumisohjeita ja valvoa ohjeiden noudattamista.

 

Sisällysluettelo

 

4.7     Muut toimenpiteet

 

Pimeän ajan liikenneonnettomuusriski on suurempi kuin valoisan ajan. Tie- ja katuvalaistuksella voidaan helpottaa havainnointia pimeässä, varmistaa informaation välittyminen liikkujalle ja parantaa turvallisuutta. Tie- ja katuvalaistuksen ajoitukseen ja valaisimien kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota. Sammuneet lamput on korjattava pikaisesti ja vanha, heikkotasoinen valaistus uusittava.

 

Kuva 23. Haapalantie (pt 15379) / Rinkiläntie liittymää esitetään parannettavaksi muuttamalla liittymä T-liittymäksi

 

Sisällysluettelo

5.              KASVATUS- KOULUTUS- JA VALISTUSTYÖ

 

5.1     Liikenneturvallisuustyön organisointi

 

Liikennejärjestelyiden parantamisen rinnalla liikennekoulutus, valistus ja tiedotus on tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä. Kohteena on tienkäyttäjät, suunnittelijat ja päättäjät.

 

Liikenneturvallisuustyön kehittämisen tarkoituksena on luoda Savonlinnaan jatkuva liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Liikenneturvallisuustyötä kehitetään perustettavassa liikenneturvallisuus-ryhmässä (kuva 24). Kunnan hallintokunnat ovat ryhmän pääosa ja ryhmä kutsuu ulkopuolisia sidosryhmiä kokouksiin tarvittaessa.

 

 

Kuva 24. Liikenneturvallisuustyön organisaatio

 

Sisällysluettelo

 

5.2     Liikenneturvallisuustyön kehittäminen hallintokunnittain

 

Suunnitelmaa laadittaessa liikenneturvallisuustyön kehittäminen aloitettiin keskustelutilaisuudella nykytilanteen liikenneturvallisuusongelmista. Työryhmäkeskusteluissa oli mukana eri hallintokuntien edustajia sekä tiepiirin Liikenneturvan, poliisin, autokoulun, palokunnan ja liikennöitsijöiden edustajat. Hallintokuntien ja sidosryhmien laatimat toimintasuunnitelmat vuodelle 2001 on esitetty liitteessä 13. Hallintokuntie liikenneturvallisuustyö on jatkuvaa ja suunnitelmat tulee päivittää vuosittain painopistealueiden mukaisesti. Tavoitteiden saavuttamisessa korostuu yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa ja hallintokuntien kesken.

 

Tekninen toimi

 

Teknisellä toimella on tavoitteena parantaa vuorovaikutusta ja tiedotusta suunnittelun eri vaiheissa. Tavoitteena on, että liikenneväylien hoitotaso turvataan ja kunnossapitotasoa nostetaan. Tavoite koskee sekä yleisiä teitä että katuja. Onnettomuustiedot tilastoidaan ja kerätään vuosittain raportin muotoon seurantaa varten.

Joukkoliikenteen osalta tavoitteena on koulu-, työmatka-  ja asiointimatkojen turvallisuuden sekä ajokulttuurin parantaminen. Koulupysäkkejä siirretään pois liikenteen yhteydestä ja kunnossapitoa tehostetaan. Tavoitteena on saada joukkoliikenteen matka turvalliseksi ja parantaa vuorovaikutuksen ymmärtämistä.

 

Sosiaalitoimi

 

Alle kouluikäisten lasten ja esikoululaisten liikenneturvallisuustyön tavoitteena on ennaltaehkäisevä liikennevalistustyö ja asennekasvatus.  Tavoitteena on selviäminen yksinkertaisessa liikennetilanteessa ja turvallinen liikkuminen.

 

Vanhustyössä annetaan tietoiskuja liikenneturvallisuudesta ja vanhustyön neuvottelukunta organisoi kuntalaisfoorumitilaisuuden tietojen antamiseksi. Liikuntaesteisten henkilöiden liikkumista pyritään parantamaan korjaamalla liikkumisen kannalta vaarallisia paikkoja. Tavoitteena on elinympäristön turvalliseksi kokeminen.

 

Koulutoimi

 

Koululaisten liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua itsenäisiksi ja vastuuntuntoisiksi tienkäyttäjiksi. Lukuvuosittain järjestetään mm. seuraavia teemapäiviä: 1-2 luokat, turvallinen koulumatka sekä asiallinen ja turvallinen liikkuminen taksilla/bussilla. 3-6 luokat, turvallinen koulumatka pyöräillen. Kohderyhmänä ovat kaikki peruskoulun ja lukion oppilaat. Koulutaksikuljetusten yleisenä tavoitteena korostetaan, että jokaisella kuljetusoppilaalla on oikeus saada turvallinen koulukuljetus.

 

Autokoulu

 

Autokoulussa yhtenä tavoitteena on turvallisen ajotaidon ylläpito. Autokoulu järjestää yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa ikäautoilijoiden koulutuksen. Tavoitteena on vuorovaikutuksen ja riskien hallinta liikenteessä.

 

Poliisi

 

Poliisin liikennekasvatustyössä kohderyhminä ovat kaikki tienkäyttäjäryhmät. Tavoitteena on koulujen ja päiväkotien valistustyössä lisätä turvallisuuden arvostamista ja turvallista liikkumista. Yleisenä tavoitteena on kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentäminen. Toimenpiteinä on kohdennettu valvonta risteysajoon, suojateiden lähestymiseen ja liikennevalojen noudattamiseen.

 

Poliisi antaa lausuntoja tekniselle lautakunnalle liikenneturvallisuuteen vaikuttavista parannuskohteista.

 

 

Sisällysluettelo

 

 

6.              TOIMENPIDEOHJELMA

 

6.1     Ohjelman laadintaperusteet

 

Liikennejärjestelyjen nykytilan selvityksen perusteella liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet on koottu toteuttamisohjelmaan. Toteuttamis-ohjelmassa (liitteet 10 ja 11) on esitetty toimenpiteiden sisältö, ajoitus, alustava kustannusarvio sekä toteutus- ja suunnitteluvastuu. Toimenpideohjelmaan on otettu mukaan kaupungin ja tiepiirin ohjelmissa ja suunnitelmissa olevia hankkeita. Valtatien 14 ohikulkutiesuunnitelmaan liittyvät toimenpiteet eivät ole mukana toimenpideohjelmassa.

 

Sisällysluettelo

 

6.2     Toimenpideohjelma

 

Toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin ryhmiin: ajoneuvoliikenteen toimenpiteet ja niihin liittyvät kevyen liikenteen toimenpiteet, kevyen liikenteen toimenpiteet sekä kunnossapitotoimenpiteet. Ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen toimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Toteutus määräytyy myöhemmin hankkeiden rahoitusmahdollisuuksien ja muihin hankkeisiin kytkeytymisen perusteella.

 

Toimenpiteistä on arvioitu niiden aiheuttamat kustannukset kaupungilta ja tiepiiristä saatujen tietojen mukaisesti. Toimenpiteiden toteuttajat on annettu, mutta tarkemmasta kustannusjaosta on sovittava toimenpiteittäin.

 

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden kustannukset ovat arviolta 9,6 Mmk, toisen vaiheen 20,7 Mmk ja kolmannen vaiheen 42,4 Mmk. Toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 73 Mmk.

 

 

Taulukko 2. Toteuttamisohjelman alustavat kustannukset (Mmk)

 

 

Kaupunki

Tiepiiri

Yhteiset

Yhteensä

I jakso

(2001-2003)

 

4,2

 

5,4

 

-

 

9,6

II jakso

(2004-2006)

 

2,3

 

12,9

 

5,5

 

20,7

III jakso

(2007- )

 

13,2

 

25,9

 

3,3

 

42,4

 

Yhteensä

 

19,7

 

44,2

 

8,8

 

72,7

 

Sisällysluettelo

7.              JATKOTOIMENPITEET

 

7.1     Liikenneturvallisuustyö

 

Liikenneturvallisuustyö eri hallintokunnissa on käynnistynyt liikenneturvallisuussuunnitelmaa laadittaessa. Perustettavalla liikenneturvallisuusryhmällä on vastuu työn jatkumisesta ja seurannasta. Liikenneturvallisuusryhmän vastuuhenkilöt tulisi nimetä vuoden 2000 loppuun mennessä ja ryhmän tulisi kokoontua toiminnan aloituskokoukseen vuoden 2001 alussa. Ryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä tulee tarkistaa säännöllisesti.

 

Hallintokuntaryhmien tulee jatkossa huolehtia siitä, että liikenneturvallisuustyö on osa normaalia toimintaa. Yksittäiset tapahtumat ja kampanjat eivät johda pitkäaikaisiin vaikutuksiin liikennekäyttäytymisessä. Lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuvaan liikenneturvallisuustyöhön tulee ottaa vanhemmat mukaan. Erilaisista tapahtumista, liikennejärjestelyissä tapahtuneista muutoksista ja liikenneturvallisuustyön tuloksista tulee tiedottaa aktiivisesti.

 

Sisällysluettelo

 

7.2     Liikenneturvallisuuden seuranta

 

Onnettomuusseuranta perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Tiepiiri pitää onnettomuusrekisteriä yleisillä teillä tapahtuneista onnettomuuksista. Kaupunki huolehtii muulla tieverkolla tapahtuneiden onnettomuustietojen keräämisestä ja tilastoinnista. Onnettomuustietoja käytetään hyväksi kaupungin liikenneturvallisuustyön koulutuksessa, valistuksessa ja tiedottamisessa.

 

Toimenpiteiden toteutumista seurataan kutsumalla seurantaryhmä koolle noin parin vuoden välein. Seurantaryhmässä ovat edustettuna kaupunki, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Liikenneturva ja poliisi. Seurantaryhmä arvioi liikenneturvallisuuden kehittymistä ja liikenneturvallisuustyön tilannetta.

 

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tie- ja katuverkkoon kohdistuvien isompien hankkeiden toteuttamista. Tärkeää on, että pienten toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan välittömästi ja liikenneturvallisuustyötä tehdään aktiivisesti ja monipuolisesti eri tahoilla liikenneturvallisuustyöryhmän johdolla. Työn tulee olla jatkuvaa ja vaikutuksia seurataan liikenneturvallisuusryhmässä säännöllisesti.

 

Sisällysluettelo

Takaisin edelliselle sivulle