|
SAVONLINNAN
KAUPUNGIN
KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA
Julkaissut
Sarja C:8 SAVONLINNAN
KAUPUNGINKANSLIA
2002
SAVONLINNAN KAUPUNGIN
RAKENNUSJÄRJESTYS
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.10.2001 § 133.
Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002.
Päätös kuulutettu 4.12.2001. |
| SOVELTAMISALA
JA VIRANOMAISET |
| LUPAJÄRJESTELMÄT |
RAKENTAMISEN
SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN
Oleva rakennuskanta
Ympäristön hoito
Maanalaiset johdot ja rakenteet |
| RAKENTAMINEN
ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA POISLUKIEN RANTA-ALUEET |
| RAKENTAMINEN
RANTA-ALUEELLE |
| VESIHUOLLON
JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN |
| HYVÄ
RAKENTAMISTAPA |
| KUNNAN
ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA
TUKEMINEN |
| YLEISET
ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN KAUPUNKITILA |
| RAKENNUSTYÖN
AIKAISET JÄRJESTELYT |
| JÄTEHUOLTO |
| MÄÄRÄYSTEN
VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN |
| VOIMAANTULO |
|
| 1.
luku |
| SOVELTAMISALA
JA VIRANOMAISET |
| 1
§ SOVELTAMISALA |
|
Savonlinnan
kaupungissa on noudatettava maankäyttö- ja rakennuslaissa ja
-asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista
koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on tämän rakennusjärjestyksen
määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa
tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty
(MRL 14 § 4 mom). |
| 2
§ RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN |
|
Kunnan
rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii
rakennusvalvonta.
Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. |
| Sivun
alkuun |
| 2.
luku |
| LUPAJÄRJESTELMÄT |
| 3
§ TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS |
|
Saunarakennukset
ja muut tulisijalliset rakennukset sekä kaksi ja useampikerroksiset
rakennukset ovat aina rakennusluvanvaraisia.
Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden
harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, tulisijattoman
talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä eri
alueilla seuraavasti: |
| 1.
Asemakaava-alueen ulkopuolisilla rantavyöhykkeillä: |
|
Rantavyöhykkeeksi
luetaan 100-200 metrin levyinen alue rantaviivasta. Alueen leveyteen
vaikuttaa sen kasvillisuus ja maastomuodot. Rantavyöhyke on esitetty
yleiskaavassa.
Lupamenettelyn asemesta kerrosalaltaan enintään 25 m2 ja
katetulta alaltaan enintään 35
m2 talousrakennuksen
rakentamiseen sovelletaan kirjallista ilmoitusmenettelyä.
Kuitenkin mikäli rakennus aiotaan sijoittaa poiketen 6 ja 15 §:ien vähimmäisetäisyydestä
tarvitaan rakennuslupa. |
| 2.
Asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla, jotka eivät ole rantavyöhykkeellä: |
|
Lupamenettelyn
asemesta katetulta alaltaan enintään 50 m2 suuruisen
talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan kirjallista
ilmoitusmenettelyä.
Kuitenkin mikäli rakennus aiotaan sijoittaa poiketen
6 §:n vähimmäisetäisyydestä
tarvitaan rakennuslupa. |
| 3.
Asemakaava-alueilla: |
|
Yli 6 m2:n
talousrakennus edellyttää aina rakennusluvan.
Kuitenkin mikäli rakennus aiotaan sijoittaa asemakaavan mukaisen
rakennusalan ulkopuolelle tai kyse on muusta vähäiseksi katsottavasta
poikkeamisesta tarvitaan rakennuslupa. |
| 4
§ TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS |
|
Maankäyttö-
ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään
toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta
liitekartasta nro 1 ilmenevillä kunnan osa-alueilla seuraavasti: |
|
Osa-alueet: |
|
1.
Asemakaava- ja ranta-asemakaava
2.
Rantavyöhyke (MRL 72 § 1 mom.)
3.
Suunnittelutarvealue
4.
Haja-asutusalue |
VAPAUTETTU
LUVANVARAISUUDESTA VA
TOIMENPIDELUPA HAETTAVA TO
ILMOITUS TEHTÄVÄ IL |
| Toimenpide: |
Kunnan
osa-alue |
|
1 |
2 |
3 |
4 |
| 1)
Rakennelma (rakentaminen) |
-
katos, vaja, kota, kasvihuone,
huvimaja |
VA
IL
TO |
<
6 m2
6-25 m2
> 25 m2 |
|
<
25 m2
25-50 m2
> 50 m2 |
<50
m2
50-100 m2
> 100 m2 |
| -
kioski |
TO |
TO |
TO
|
TO |
| - käymälä |
VA
IL
TO |
-
-
TO |
<
6 m2
-
>
6 m2 |
<
6 m2
>
6 m2
- |
VA |
| -
esiintymislava, muu vastaava rakennelma |
VA
IL
TO
|
<
6 m2
6-25 m2
> 25 m2 |
<
6 m2
6-25 m2
> 25 m2 |
<
25 m2
25-50 m2
> 50 m2 |
<
50 m2
50-100 m2
> 100 m2 |
| 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) |
| -
urheilupaikka |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| -
kokoontumispaikka |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| -
asuntovaunualue tai vastaava |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| -
katsomo |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| -
yleisöteltta tai vastaava, kun paikalla yli 2 vko |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| 3) Liikuteltava laite |
|
|
|
|
|
| -
asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä
varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| 4) Erillislaite (rakentaminen) |
|
|
|
|
|
| -
masto, antenni, piippu, valaisinpylväs tai vastaava |
VA
IL
TO |
<
5 m
5-12 m
> 12 m |
<
5 m
5-12
m
> 12 m |
<
5 m
5-12
m
> 12 m |
<
12 m
-
> 12 m |
|
-
varastointisäiliö
|
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| -
hiihtohissi |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| -
muistomerkki |
|
IL |
IL |
IL |
IL |
| -
lautasantenni, halkaisija yli 1,2 m |
|
IL |
VA |
VA |
VA |
| -
lautasantenni, halkaisija < 1,2 m |
|
VA |
VA |
VA |
VA |
| -
tuulivoimala |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| 5) Vesirajalaite
(rakentaminen) |
|
|
|
|
|
| -
suurehko laituri, yli 5 venepaikkaa tai pituus yli 20 m, tätä pienempi
VA |
|
IL
|
IL |
IL |
IL |
| -
muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma,
kanava, aallonmurtaja tai
vastaava |
|
TO |
TO |
VA |
VA |
| 6) Säilytys- tai varastointialue
(järjestäminen) |
|
|
|
|
|
| -
muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai
pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
| 7) Julkisivutoimenpide |
|
|
|
|
|
| -
rakennuksen julkisivun muuttaminen, parvekelasitus |
|
TO |
IL |
VA |
VA |
| -
katteen tai sen värityksen muuttaminen, kattomuodon muuttaminen
|
|
TO |
IL |
VA |
VA |
| -
ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen
muuttaminen |
|
IL |
IL |
VA |
VA |
| -
katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen |
|
IL |
VA |
VA |
VA |
| -
ikkunajaon muuttaminen |
|
TO |
VA |
VA |
VA |
| 8) Mainostoimenpide |
|
|
|
|
|
| -
muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman,
tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa
kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen
pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen |
|
IL |
IL |
IL |
VA |
| 9) Aitaaminen (rakentaminen) |
|
|
|
|
|
| -
rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun
reunusmuuri, korkeus yli 1,2 m |
|
IL |
VA |
VA |
VA |
| 10) Kaupunkikuvajärjestely |
|
|
|
|
|
| -
muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti
vaikuttavat järjestelyt ja muutokset |
|
TO |
TO |
TO |
TO |
|
|
Vesirajarakentamisessa
huomioitava myös vesilain mukainen lupamenettely.
1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu
oikeusvaikutteiseen kaavaan.
Luvanvaraisuudesta vapautetut toimenpiteet on kuitenkin toteutettava säännösten
ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja
rakennuksista sekä rantaviivasta ja niiden on sopeuduttava ympäristöön
eikä niistä saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Rakennusvalvontaviranomainen voi, mikäli em. vaatimukset eivät täyty,
velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten
vaatimukset täyttäväksi.
Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen
laajuudesta ja laadusta.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää
rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai
naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom).
Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei
rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen
vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun
hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom).
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun
kolmen vuoden kuluessa. |
| 5
§ PURKAMISEN JA MAISEMATÖIDEN LUVANVARAISUUS |
|
Purkulupa
(MRL 127 §)
Maankäyttö- ja rakennuslaki säätävät purkamisen luvanvaraiseksi eräin
poikkeuksin asemakaava-alueilla ja alueella, jolla on voimassa lain 53
§ mukainen rakennuskielto, tai jos alueen yleiskaavassa niin määrätään.
Maisematyölupa (MRL 128 §)
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin
verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa
(toimenpiderajoitus):
1.
asemakaava-alueella;
2.
yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
3.
alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto
asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai
muuttamista varten on niin määrätty, mikäli lain 128 § 2-4
momentissa ko. toimenpidettä ei erikseen vapauteta lupamenettelystä.
Luvan tarpeellisuuden harkinnan suorittaa asianomainen viranomainen, tätä
varten on aina ennen em. toimenpiteisiin ryhtymistä, myös yksittäisiä
puita kaadettaessa tehtävä ilmoitus ao. viranomaiselle.
|
| Sivun
alkuun |
| 3.
luku |
| RAKENTAMISEN
SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN |
| |
|
6
§ SIJOITTUMINEN
|
|
Etäisyydet
Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri
kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään viisi (5) metriä.
Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla
olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään kymmenen (10) metriä.
Rakennuksen etäisyyden ajoradan keskiviivasta on oltava valta- ja
kantatiellä vähintään 30 metriä, maantiellä ja paikallistiellä vähintään
20 metriä ja yksityistiellä vähintään 12 metriä. |
| 7
§ RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN |
|
Rakennusten
sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman
luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.
Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee
sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden
tuntumaan.
Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan
luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä,
luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä
kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.
Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää
rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään
maisemaan.
Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä
rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin
saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.
|
|
Oleva
rakennuskanta
Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen
sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan
rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen
sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee
muodostaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen
kokonaisuus.
|
8
§ YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA
|
|
Ympäristön
hoito
Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä
ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom).
Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi-
tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa
istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.
Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin
teknisesti on mahdollista.
Ympäristön valvonta
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja
rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä
tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.
|
9
§ AITAAMINEN
|
|
Aidan tulee
materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä
kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin,
ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.
Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja
pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.
Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen
ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset
osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen
jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää
rakennusvalvontaviranomainen.
Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta
rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen
kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.
|
10
§ PIHA-ALUE / PIHAMAA
|
|
Rakennuspaikan
kuivanapito
Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja
sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja
kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.
Pihamaan korkeusasema
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.
Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja
toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien
valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.
Liikennejärjestelyt
Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä
on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Uuden liittymän
rakentamiseen on saatava kadun ja tienpitäjän suostumus.
Maanalaiset johdot ja rakenteet
Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat
maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.
|
| 11
§ TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN |
|
Mikäli
rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni,
rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä
syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:
1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin
syvyyteen saakka 0,6 metriä ja maanpinnasta syvemmällä olevat
perustusrakenteet 1,2 metriä.
2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa
olevat rakennuksen osat 1,5 metrin verran, julkisen rakennuksen ja
liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle
enemmän.
3) Tekniset laitteet ja muu vastaava 1,0 metriä, portaat 1,0 metriä
ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.
Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle.
Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään
3,0 metriä vapaata tilaa. |
12
§ OSOITEMERKINTÄ
|
|
Milloin
rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen
liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero
tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän
alkupäähän.
Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai
liikenneväylän puolelle.
Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava
ranta-asemakaava-aluetta lukuunottamatta.
Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.
|
| Sivun
alkuun |
| 4.
luku |
RAKENTAMINEN
ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA POISLUKIEN RANTA-ALUEET
|
| 13
§ RAKENNUSPAIKKA |
|
Maankäyttö-
ja rakennuslain mukaisia suunnittelutarvealueita ovat lain 16 §:n 1
momentissa mainitut alueet sekä 2 momentissa tarkoitettu rakentaminen.
Lisäksi oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa on osoitettu
suunnittelutarvealueita.
Edellisten lisäksi rakennusjärjestyksessä osoitetaan
suunnittelutarvealueeksi Savonlinnan kaupunginvaltuuston 5.10.1997 hyväksymä
keskustaajaman yleiskaavan alue asemakaava-alueen ulkopuolisilta osilta
(LIITE 1).
Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan,
maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias sekä
pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä.
Asemakaava-alueen ulkopuolella asuntokäyttöön tarkoitetun
rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2.
Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoittamista ja jätevesien
käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa,
rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m2.
Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen
saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on
määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on
voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.
|
14
§ RAKENTAMISEN MÄÄRÄ
|
|
Rakennuspaikalle
saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen enintään
kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja toimivilla maatiloilla enintään
kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta.
Mikäli rakennuspaikan pinta-ala ranta-alueen ulkopuolella on vähintään
5000 m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla
enintään 500 m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on
pienempi kuin 5000 m2, rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus
on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.
Kuitenkin toimivien maatilojen talouskeskusten kokonaisrakennusoikeus on
10 % rakennuspaikan pinta-alasta.
Rakennuspaikan rakennusten tulee olla samassa pihapiirissä, jolloin se
voidaan lukea yhdeksi rakennuspaikaksi.
Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen
liittyviä talousrakennuksia.
Rakentaminen kellariin ja
ullakolle
Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen
käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan
alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja
sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on
mahdollista.
|
| 5.
luku |
RAKENTAMINEN
RANTA-ALUEELLE
|
15
§ RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN
RANTA-ALUEELLA
|
|
Rakennettaessa
ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten
korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää
ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan
rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 m.
Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla
tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy.
Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä
keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet
edellytä sitä suurempaa etäisyyttä.
Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m2 ja katetulta
alaltaan enintään 35 m2 olevan
yksikerroksisen (mahdollisen parven korkeus < 1,6 m) saunarakennuksen
saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa.
Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta
tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä.
Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m2:n suuruinen tai
harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen
asuinkäyttöön ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi
keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa.
Rakennusalaltaan yhden enintään 15 m2 grillikatoksen tai
huvimajan voi rakentaa 15 metrin päähän rantaviivasta.
Rakennuksen alimman sallitun lattiatason tulee Saimaaseen rajoittuvilla
alueilla olla vähintään +
78.00 (N 60). Sisäjärvien ranta-alueilla rakennuksen alimman
lattiatason tulee olla vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella.
Rakennusten ja rakennelmien luvanvaraisuudesta on mainittu 3 ja 4 §:issä.
Saariin ja lampien rantavyöhykkeelle rakennettaessa tulee saaren
pinta-alan olla vähintään 1 hehtaari ja lammen pinta-alan vähintään
4 hehtaaria.
|
| Sivun
alkuun |
16
§ RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA
|
|
Rakennuspaikan
tulee olla sijainniltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään
tarkoitukseensa sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 2000 neliömetriä.
Rantavyöhykkeellä (syvyys 200 m) ympärivuotiseen asuinkäyttöön
tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla kuitenkin vähintään 5000 neliömetriä.
Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden, yksikerroksisen
loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia.
Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään
200 m2.
Ympärivuotiseen asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa
rakentaa ainoastaan yhden yksikerroksisen asuinrakennuksen ja käyttötarkoitukseen
liittyviä talousrakennuksia. Yhden rakennuspaikan rakennusten
yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m2.
|
| Sivun
alkuun |
| 6.
luku |
VESIHUOLLON
JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN
|
17
§ Jätevesien
käsittely ja vesihuolto
|
|
Mikäli
rakennusta ei liitetä kunnalliseen viemärijärjestelmään rakennuksen
jätevesijärjestelyistä tulee tehdä hakemus ympäristönsuojeluviranomaiselle
ennen rakennusluvan myöntämistä sen mukaan kuin ympäristönsuojelumääräyksissä
on säädetty.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella talousveden laadusta ja
riittävyydestä tulee tarvittaessa antaa selvitys ennen rakennusluvan
myöntämistä.
Erityismääräyksiä tärkeille
pohjavesialueille
Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä
muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle
ja varustaa suoja-altaalla.
Tärkeillä pohjavesialueilla tie- ja paikoitusalueiden pintavedet on
johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle.
|
| Sivun
alkuun |
| 7.
luku |
HYVÄ
RAKENTAMISTAPA
|
18
§ MÄÄRITTELY JA SELVITYSVELVOITE
|
|
Mikäli
lupa-asiassa poiketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman tai muun
valtakunnallisesti sovellettavan, hyvää rakennustapaa tarkoittavan säännöstön
määräyksistä tai ohjeista, tulee lupa-asiakirjoihin liittää riittävä
selvitys poikkeamisen perusteista.
Rakennuksen korjaamisessa ja lisärakentamisessa on otettava huomioon
kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen eikä lisärakentaminen
saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä
rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
|
| Sivun
alkuun |
| 8.
luku |
KUNNAN
ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA
TUKEMINEN
|
19
§ MAAKUNTAKAAVA/SEUTUKAAVA
|
|
Rakennettaessa
haja-asutusalueelle ja suunnittelutarvealueelle tulee selvittää
maakuntakaavan/seutukaavan määräykset alueen mahdollisista
kulttuuri-, luonnonympäristö- tms. arvoista, joilla voi olla merkitystä
ko. hankkeen sijoittumisen tai ympäristöön sopivuuden suhteen.
|
| Sivun
alkuun |
| 9.
luku |
YLEISET
ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN KAUPUNKITILA
|
20
§ TAAJAMAKESKUSTOJEN YLEISET ALUEET
|
|
Yleisille
alueille rakennettaessa tai pystytettäessä pitempiaikaisia rakennelmia
tai laitteita on soveltuvin osin noudatettava tämän rakennusjärjestyksen
määräyksiä. Ensinnä tulee kuitenkin aina selvittää maanomistajan
suhtautuminen hankkeeseen kirjallisesti, minkä jälkeen vasta
oikeudelliset lupa-asian ratkaisuedellytykset ovat olemassa. Koska kyse
on usein laaja-alaista harkintaa ja lausuntoja vaativasta lupa-asiasta,
tulee hakemuksen käsittelemiseksi varata riittävästi aikaa.
|
| Sivun
alkuun |
| 10.
luku |
RAKENNUSTYÖN
AIKAISET JÄRJESTELYT
|
21
§ LÄHIYMPÄRISTÖN SUOJAAMINEN
|
|
Maisemallisesti
arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata
työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää
lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa
rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.
|
| Sivun
alkuun |
| 11.
luku |
JÄTEHUOLTO
|
22
§ JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
|
|
Kiinteistön jätehuolto
tulee järjestää kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä
tavalla
|
| Sivun
alkuun |
| 12.
luku |
MÄÄRÄYSTEN
VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN
|
23
§ MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN
|
|
Kunnan
rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä,
jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.
Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää
tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää,
mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista
on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu
muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.
|
| Sivun
alkuun |
| 13.
luku |
VOIMAANTULO
|
|
Tämä
rakennusjärjestys tulee voimaan 01.01.2002 ja sillä kumotaan
Savonlinnan kaupunginvaltuuston joulukuun 14. päivänä 1991 hyväksytty
rakennusjärjestys.
Voimaan jäävät edelleen Savonlinnan kaupunginvaltuuston maaliskuun
22. päivänä 1965 hyväksymät ja sisäasiainministeriön marraskuun
30. päivänä 1965 vahvistamat Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestystä
täydentävät määräykset niiden kortteleiden osalta, joille ei ole
22.3.1965 jälkeen vahvistettu uutta asemakaava (LIITE 2).
Samoin jäävät voimaan Mikkelin lääninhallituksen 13.04.1964
vahvistaman Säämingin kunnan rakennusjärjestyksen §:t 27-30
soveltuvin osin noudatettavaksi siksi ajaksi, minkä rakennuskaavat ovat
voimassa (LIITE 3).
|
SAVONLINNAN
KAUPUNGINVALTUUSTON 5.10.1987 HYVÄKSYMÄN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN
ALUE LIITE 1
|
| Korttelialueen
ja rakennusten käyttöön sekä rakennusten laajuuteen nähden tulee
noudattaa seuraavaa. LIITE 2 |
| a) |
Kaupungin
alueella, johon kuuluvat 1.
kaupunginosan 12 korttelin tontti 12, 13 korttelin tontit 2 ja 3 saa
rakentaa enintään 15 m korkeita rakennuksia, jotka sisältävät
liike- ja asuinhuoneistoja. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/3
tontin pinta-alasta, kuitenkin siten, että tonttitehokkuusluku enintään
saa olla 1.0.
|
| b) |
Kaupungin
alueella, johon kuuluvat 1.
kaupunginosan 12 korttelin tontti 13, 19 korttelin tontit 4-6, 22
kortteli, sekä 2.
kaupunginosan kortteli 4 ja 5 saa rakentaa enintään 3-kerroksisia
rakennuksia, jotka sisältävät asuinhuoneistoja ja enintään 1/10
liikehuoneistoja. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/3 tontin
pinta-alasta, kuitenkin siten, että tonttitehokkuusluku enintään saa
olla 0.6. Asuinhuoneistojen keskimääräisen pinta-alan tulee vähintään
olla 65 m2.
|
| c) |
Kaupungin
alueella, johon kuuluvat 1.
kaupunginosan korttelit 17 ja 24 saa rakentaa enintään 2-kerroksisia
rakennuksia, jotka sisältävät enintään 4 asuinhuoneistoa sekä
niille tarpeellisia 1-kerroksisia talousrakennuksia, vain yksi enintään
75 m2 suuruinen talousrakennus kullekin tontille.
Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/4 tontin pinta-alasta,
kuitenkin siten, että tonttitehokkuusluku enintään saa olla 0.5.
Asuinhuoneistojen keskimääräisen koon tulee olla vähintään 65 m2.
|
| d) |
Kaupungin
alueella, johon kuuluvat 2.
kaupunginosan 1 korttelin tontit 3 ja 4 ja kortteli 14 saa rakentaa
kullekin tontille yhden tai useampia teollisuus- ja varastorakennuksia
niihin liittyvine toimisto-, ruokailu- ja vastaavine tiloineen sekä
enintään 2 asuntoa tontilla alituisesti välttämätöntä henkilöstöä
varten, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- tai yläpuolelle.
Asunnon saa aikaisintaan rakentaa samanaikaisesti teollisuus- ja
varastorakennuksen kanssa. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/3
tontin pinta-alasta, kuitenkin siten, että tonttitehokkuusluku enintään
saa olla 0.6. Samalla tontilla olevien rakennusten keskinäisen etäisyyden
tulee olla riittävä.
|
RAKENNUSKAAVA-ALUETTA
KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET LIITE 3
|
27
§
Asuntokerrostaloa (AK), liikerakennusta (AL) tai yhdistettyä liike- ja
asuinkerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta
saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan
kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.
28 §
Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun
rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20
prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia
rakennuspaikan pinta-alasta.
29 §
Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai
maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala
saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.
Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva
talousrakennus saa olla enintään 3,5 metriä korkea.
30 §
Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan
tulee olla vähintään 3000 m2. Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei
lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan
pinta-alasta.
Sivun alkuun |
