Asuntopalvelut
Jätehuolto
Kaavoitus
Kartat ja kiinteistön muodostus
Kaupunki-
ympäristö
Liikenne ja pysäköinti
Palolaitos
Rakennusvalvonta
Satamat
Tilapalvelu
Tontit
Vesilaitos
Yksityistiet
Ympäristön-
suojelu
 
Etusivu 

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2002 § 41

SAVONLINNAN KAUPUNGIN
YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Tavoite
1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty.
2 §   Määräysten antaminen ja valvonta
2.1   Ympäristönsuojelumääräykset on Savonlinnan kaupunginvaltuusto antanut ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 §:n perusteella.
2.2 Määräyksien noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 §:n mukaisesti kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, jona Savonlinnan kaupungissa toimii ympäristönsuojelulautakunta. 
2.3 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
3 §  Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin
3.1 Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi Savonlinnan kaupungissa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä.
3.2 Nämä määräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä.
3.3 Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista taikka lain 61 §:n, 62 §:n tai 78 §:n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa.
3.4 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten ohella. Tällaisia määräyksiä ovat mm. järjestyssääntö, jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon.
4 § Paikalliset olosuhteet
4.1 Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat seuraavat alueet:
- taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä 1.1.2002 voimaan astuvan rakennusjärjestyksen 13 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia suunnittelutarvealueita
- pohjavesialue, jolla tarkoitetaan pohjavedenmuodostumisaluetta, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi sekä näihin rinnastettavissa olevia muita pohjavedenmuodostumisalueita; nämä on osoitettu liitekartassa 1
- rantavyöhyke, jolla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa 100 – 200 metrin levyistä rantavyöhykettä; vyöhykkeen leveyteen vaikuttaa sen kasvillisuus ja maaston muodot.
2 LUKU VESIEN SUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
5 § Talousjätevesien puhdistusmenetelmät ja niiden mitoitus
5.1 Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on noudatettava sen lisäksi, mitä on säädetty ympäristönsuojelulain 103 §:ssä, näitä määräyksiä ja muita asiasta ympäristönsuojelulain nojalla annettuja säädöksiä.
5.2  Yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella jätevesien johtaminen on kielletty:
- maasuodattimeen tai suoraan maaperäimeytykseen
- vesilain (264/1961) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun uomaan tai muuhun lainkohdassa mainittuun paikkaan tai vesistöön.
Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle tai ne on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön, joka on tyhjennettävä siten kuin 6.2 §:ssä määrätään.
5.3  Vesikäymälän käyttö on kielletty:
- rantavyöhykkeellä, mikäli vesikäymäläjätevesiä ei ole johdettu yleisellä viemärillä jätevedenpuhdistamolle taikka umpisäiliöön alueella, jossa säiliön asianmukainen tyhjennys jätteenkuljetusyrityksen imutankkiautolla tai sitä vastaavalla kalustolla on mahdollista 
- alueilla, missä sitä koskeva kielto sisältyy alueen kaavamääräyksiin.
5.4   Jätevesien maasuodattimeen johtamisesta tai maahanimeyttämisestä ei saa aiheutua terveydellistä haittaa taikka haju-, vettymis- tai muuta sellaista haittaa muille kiinteistöille.
5.5 Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu yleisellä viemärillä jätevedenpuhdistamolle, tulee jätevedet puhdistaa kiinteistöllä asianmukaisesti tiiviillä saostuskaivoilla taikka muulla puhdistusteholtaan vastaavalla puhdistuslaitteistolla ennen jätevesien maasuodattimeen johtamista tai maahanimeyttämistä.
Mikäli jätevedet puhdistetaan saostuskaivoilla ja jätevedet sisältävät vesikäymälän jätevesiä, kaivoihin on kuuluttava vähintään kolme osastoa, muussa tapauksessa vähintään kaksi osastoa.
Saostuskaivovaatimus ei koske 1.1.2002 voimaan tulleen Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisia saunarakennuksia, joissa on maalattia, sen alla vähintään yhden metrin irtomaakerros ja kantovesi. Muussa tapauksessa saunarakennuksessa syntyvät jätevedet on koottava ja johdattava paikkaan, jossa täyttyvät määräysten 7.2 §:n mukaiset vähimmäissuojaetäisyydet.
5.6 Karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä lukuun ottamatta vesijohtoon liittämättömien talousrakennusten muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa ja imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällöinkin tulee noudattaa määräysten 7.2 §:n mukaisia vähimmäissuojaetäisyyksiä.
5.7 Kiinteistön jätevesien puhdistusjärjestelmät tulee mitoittaa ja toteuttaa siten, että niiden yhteenlaskettu puhdistusteho täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset, kun otetaan huomioon kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet ja muulla tavoin (esimerkiksi kompostikäymälällä) käsiteltävien jätevesien aiheuttama kuormituksen alenema:
Kuormitustekijä Vähimmäispuhdistusteho (%)
Biologinen hapenkulutus 
(BOD7 ATU)		 80
Kokonaisfosfori (kok. P) 70
Kokonaistyppi (kok. N) 30
Kuormituksen alenema lasketaan kuormituslukuja käyttäen, ellei luotettavin tapauskohtaisin tutkimuksin voida toisin osoittaa. Laskelmissa yhden asukkaan käsittelemättömän jäteveden kuormituslukuina käytetään seuraavia:
Uloste Virtsa  Muu Yhteensä
BOD7 ATU 15 5,0  30   50 g/d
Kok. P 0,6 1,2   0,4 2,2 g/d
Kok. N  1,5  11,5 1,0 14 g/d
5.8   Mikäli kiinteistöllä on tai kiinteistölle tulee viemärilaitteita, on talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla:
- kiinteistön haltijan tai toiminnan harjoittajan tehtävä 31.12.2004 mennessä selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja laadittava ajantasalla olevat käyttöohjeet; selvityksen tulee täyttää liitteen 2 kohdassa B ja käyttöohjeiden liitteessä 3 asetetut vaatimukset
- rakennus- tai toimenpideluvanhakijan taikka rakentamista koskevan ilmoituksen tekijän laadittava suunnitelma talousjätevesien kokoamista, käsittelyä ja johtamista varten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi; suunnitelma laaditaan uudisrakentamisen yhteydessä tai jos olemassa olevaa jätevesijärjestelmää on parannettava ja sen tulee täyttää liitteen 2 kohdassa A asetetut yleiset ja kohdassa C asetetut mitoitusvaatimukset sekä määräysten 7.2 §:ssä asetetut vähimmäissuojaetäisyydet.
Vastaava suunnitelma on kiinteistön haltijan tai toiminnan harjoittajan laadittava kiinteistön käyttötarkoitusta muutettaessa tai toiminnan huomattavassa määrin lisääntyessä ja toimitettava se vähintään kuukautta ennen toiminnassa tapahtuvaa muutosta kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi.
Suunnitelman laatimisvelvoite ei koske tapauksia, joissa suunnitelmaa on pidettävä syntyvien jätevesien vähäisyyden takia tarpeettomana.
6 §  Jätevesien puhdistuslaitteistojen huolto ja jätevesipäästöjen tarkkailu
6.1 Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja vastaavat puhdistusteholtaan kohdassa 5.7 asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
6.2  Saostuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein siten, ettei kaivojen ja säiliöiden toimintakyky heikkene, vesikäymälän jätevesiä sisältävät kaivot ja säiliöt kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Kyseiset jätevedet ja jätevesilietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan jätelain 10 §:ssä tarkoitettuna järjestettynä jätteenkuljetuksena kuljetusyrittäjän toimesta, joka on merkitty jätetiedostoon tai jolla on käsittelyyn ja levittämiseen asianmukainen ympäristölupa.
Asumiskäytössä olevan kiinteistön jätevedet ja jätevesilietteet voidaan myös varastoida, käsitellä ja levittää pelloille karjanlannan yhteydessä noudattaen karjanlannan varastointia, käsittelyä ja levittämistä koskevia säännöksiä.
Vähäisiä määriä vaarattomaksi käsiteltyjä jätevesiä ja jätevesilietteitä voidaan levittää muutoinkin maatalouskäytössä olevalle pellolle sulan maan aikana, mikäli ne mullataan välittömästi levityksen jälkeen noudattaen lisäksi soveltuvin osin karjanlannan levittämistä koskevia säännöksiä.
6.3 Edellä esitettyjä jätevesilaitteistojen hoitomääräyksiä tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 134 ja 153 §:ien ja –asetuksen 66 §:n nojalla mahdollisesti annettujen kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeiden lisäksi.
6.4 Kiinteistön jätevesien puhdistuslaitteiston toimintakunnon seuraamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen tekoajankohta ja suorittaja sekä minne jätevedet ja jätevesilietteet on toimitettu. Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
7 §   Jätevesijärjestelmien toteuttaminen ja sijoittaminen sekä jätevesien johtaminen 
7.1 Jätevesien puhdistuslaitteistot rantavyöhykkeellä tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvakorkeuden (HW50) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien imeytysputkistot tulee sijoittaa vesistön keskimääräisen vuotuisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. 
7.2 Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (imeytys- ja suodatuskentät) sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä:
Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m)
Talousvesikaivo
- huonosti läpäisevä maaperä
- hyvin läpäisevä maaperä 
30 1)
40 1)
Vesistö
- vesikäymälän jätevedet
- muut kuin vesikäymälän jätevedet
100 – 200 2)
15 3)
Vesilain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettu uoma tai muu lainkohdassa mainittu paikka 10 3)
Tie, tontin raja 5
Suojakerros ylimmän pohjavesitason yläpuolella
- maasuodatuksessa
- imeytyksessä

0,50
1,50
1) Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistot on sijoitettava talousvesikaivon alapuolelle.
2) Maaperäkäsittely on tehtävä rantavyöhykkeen ulkopuolella.
3) Vähimmäissuojaetäisyys 15 metriä on annettu maaperälle, jossa irtomaakerroksen paksuus on imeytyskentän alapuolella vähintään 1,50 metriä ja maaperän kaltevuus ei ylitä 10 %. Irtomaakerroksen ollessa ohuempi ja / tai maaperän kaltevuuden suurempi on vähimmäissuojaetäisyyden oltava vastaavasti suurempi.
7.3 Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin, voidaan niiden osalta noudattaa näitä määräyksiä. Muussa tapauksessa yritys- ja teollisuuskäytössä olevien kiinteistöjen jätevesien johtamiselle on oltava ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen lupa.
7.4  Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla rakennettujen kiinteistöjen olemassa olevat jätevesien puhdistuslaitteistot, niiden sijoittaminen, puhdistusteho ja jätevesien johtamispaikat tulee saattaa näiden määräysten ja muiden asiasta ympäristönsuojelulain nojalla annettujen säädösten edellyttämälle tasolle 31.12.2012 mennessä.
8 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun sekä muut pesua koskevat rajoitukset
8.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Pesuvesien johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty.
8.2 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla sekä ammattimainen tai laajamittainen pesutoiminta kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekka- ja öljyerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin.
8.3  Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on liuotinpesuaineilla kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä rantavyöhykkeellä, josta pesuvedet voivat joutua vesistöön.
8.4 Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin.
8.5 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä tulee saattaa näiden määräysten edellyttämälle tasolle 31.12.2006 mennessä.
8.6 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, että puhdistamattomat pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön.
Taajaan rakennetulla alueella mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yksityisen alueen ulkopuolella on sallittu vain tällaiseen tarkoitukseen varatuilla paikoilla.
9 § Yleisten lumenkaatopaikkojen sijoittaminen, hoitaminen ja sulamisvesien käsittely
9.1 Yleisten lumenkaatopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueelle siten, että sulamisvedet pääsevät imeytymään maahan pohjavesialueella, tai rantavyöhykkeelle siten, että sulamisvedet joutuvat suoraan vesistöön, taikka muualla siten, että niiden sulamisvedet saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumista, on kielletty.
9.2 Yleisiltä lumenkaatopaikoilta peräisin olevat sulamisvedet tulee tarvittaessa selkeyttää tai käsitellä muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista ojaan tai imeyttämistä maahan.
9.3  Mitä edellä on määrätty koskee myös sellaisia yksityisiä lumenkaatopaikkoja, joille lunta kuljetetaan kuorma-autoilla yms. ajoneuvoilla.
9.4  Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen tulee saattaa näiden määräysten edellyttämälle tasolle 31.12.2003 mennessä.
10 § Vyöhykkeet ja alueet, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan
10.1  Valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta liitteessä 1 olevaa suositusta lannan levittämisen välttämisestä alueilla, joilla siitä saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa, tulee noudattaa ehdottomana kieltona lietelannan osalta yhdyskunnan vedenoton kannalta tärkeillä pohjavesialueilla.
Mitä edellä on määrätty koskee myös kotieläinsuojan perustamista ja kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamista ja hoitoa sekä puutarhatalouden harjoittamista.
11 §  Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittaminen, varustaminen ja tarkastaminen
11.1 Rantavyöhykkeellä ja liitekartassa 1 osoitetuilla pohjavesialueilla on noudatettava mitä muualla lainsäädännössä on säädetty öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittamisesta, varustamisesta ja tarkastamisesta yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla.
11.2 Öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittaminen, varustaminen ja tarkastaminen tulee saattaa näiden määräysten edellyttämälle tasolle 31.12.2006 mennessä.
3 LUKU  ILMANSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
12 § Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy
12.1  Taajaan rakennetulla alueella kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaista huonosti palavaa tai kosteaa materiaalia eikä sellaisia jätteitä tai muita aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea, hajua, ympäristölle tai terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.
12.2  Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista.
12.3 Jätelain mukaisten jätteiden avopoltto on kielletty.
12.4 Taajaan rakennetulla alueella on nuotio-, kokko- tai niihin rinnastettavan avotulen sytyttäminen ja polttaminen sallittu vain pelastusviranomaisen suostumuksella, jolloin avopolttona voidaan polttaa myös vähäisiä määriä risuja, oksia, puunlehtiä yms. pihojen haravointi- ja leikkuutähteitä.
12.5 Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoiston sijoitus tulee saattaa näiden määräysten edellyttämälle tasolle 31.12.2006 mennessä.
4 LUKU JÄTTEIDEN KÄSITTELYÄ JA YMPÄRISTÖN ROSKAANTUMISEN EHKÄISEMISTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
13 § Jätteiden käsittely kiinteistöllä
13.1 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu tarpeetonta hajuhaittaa, ympäristön roskaantumista taikka maaperän, vesistön tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, ja estetään haittaeläimien pääsy niihin.
13.2 Käymäläjätteen kompostointi on tehtävä tähän tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Kompostoimattoman käymäläjätteen maahan hautaaminen on kielletty.
13.3   Kuolleet lemmikkieläimet on taajaan rakennetulla alueella haudattava Pihlajaniemellä sijaitsevalle eläinten hautausmaalle. Luvan haudata muualle myöntää ympäristönsuojelusihteeri. Hautauksesta vastaa kuolleen eläimen omistaja. Tarvittaessa luonnonvaraiset eläimet voidaan haudata Nousialan jäteaseman yhdyskuntajätteen täyttöalueelle lukuun ottamatta pienikokoisia eläimiä, jotka voidaan toimittaa myös biojätteen erilliskeräyksen kautta kompostointialueelle.
Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella on kuolleiden eläinten hautaus ja haaskana käyttö yksittäistapauksissa sallittu noudattaen terveydensuojelu- ja eläinlääkintäviranomaisen asiaa koskevia määräyksiä. Muutoin on noudatettava mitä jätehuoltomääräysten 31 §:ssä on säädetty muusta jätteen käsittelystä ja maahan hautaamisesta ja mitä jätehuoltomääräysten 37 §:ssä on säädetty määräyksistä poikkeamisesta.
13.4 Mikäli puutarhajätteitä kuten ruohon-, pensaiden- ja puiden leikkuujätteitä sekä puiden lehtiä ei kompostoida kiinteistökohtaisesti, on ne toimitettava kyseisille jätteille varattuihin keräilypaikkoihin. Puutarhajätteiden vienti puistoihin ja puistometsiin on kielletty.
13.5 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat nestemäiset kemikaalit ja jätteet kuten esimerkiksi öljyt, maalit, torjunta-aineet ja liuottimet tulee kiinteistöllä varastoida ja säilyttää siten, että niiden pääsy maaperään tai ympäristöön on estetty.
13.6 Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat muut määräykset sisältyvät Savonlinnan seudun kuntien yleisiin jätehuoltomääräyksiin.
13.7 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee saattaa näiden määräysten edellyttämälle tasolle 31.12.2003 mennessä.
14 § Ympäristön roskaantumista aiheuttavien toimintojen rajoittaminen
14.1   Lentolehtisten ynnä muiden sen kaltaisten levittäjä on velvollinen siivoamaan toiminnasta roskaantuneen ympäristön. Mitä edellä on määrätty lentolehtisten levittämistä koskee myös mainoksen ja ilmoituksen jakamista ajoneuvoihin.
14.2  Torikauppiaiden on myynnin päätyttyä viipymättä siivottava myyntipaikka ja vietävä jätteet asianmukaisesti lajiteltuna niille varattuihin jäteastioihin.
14.3 Paikaltaan irronnut mainos, muu ilmoitus tai niihin liittyvä rikkoutunut rakenne on sen asettajan heti poistettava. Samoin kuin jos mainoksen, muun ilmoituksen tai niihin liittyvän rakenteen merkitys on lakannut tai sen käyttämiselle asetettu määräaika on päättynyt.
14.4 Veneiden, muiden alusten ja laiturien sekä muiden sellaisten rakennelmien kunnostaminen kaupungin omistamilla rannoilla ja yleisillä paikoilla on sallittu vain tähän tarkoitukseen erityisesti varatuilla paikoilla. Käyttökelvottomien veneiden, muiden alusten ja laiturien sekä muiden sellaisten rakennelmien poistamiseen sovelletaan jätelain tai asianomaisten erityislakien säädöksiä.
14.5 Leiriytyminen ja matkailuautossa tai –vaunussa yöpyminen taajaan rakennetulla alueella sekä yleisellä paikalla taikka puistossa, puistometsässä, on ilman alueen omistajan lupaa kielletty.
Mitä edellä on määrätty koskee myös muuta kuin tilapäistä leiriytymistä ja yöpymistä yleisessä virkistyskäytössä olevalla alueella, saaressa tai muussa vastaavassa paikassa muualla kuin tätä tarkoitusta varten perustetulla leirintäalueella tai varatulla pysäköinti- tai muulla vastaavalla alueella.
15 § Rakennusten, rakenteiden, esineiden sekä kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta
15.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa tehtävien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai melu eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
15.2 Ulkona tapahtuvaa rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallusta tai muuta sellaista häiritsevää melua aiheuttavaa rakennusten ja rakenteiden kunnostustyötä saa tehdä arkisin klo 7 - 18 välisenä aikana. Toimenpiteen käynnistämisestä on kiinteistön haltijan tai toimenpiteen tekijän tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen lähinaapureille.
15.3  Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapidon yhteydessä tulee melun ja pölyämisen aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisyyn kiinnittää erityistä huomiota ja ajoittaa melua aiheuttavat työvaiheet tehtäväksi klo 7 - 18 välisenä aikana sekä esimerkiksi kostuttamalla kunnossapidettävät väylät ja muut alueet.
15.4   Kulkuväylien ja muiden alueiden talvikunnossapidon yhteydessä liukkauden estämiseksi levitetyt murskeet on poistettava keväällä heti kun se on kulkuväylien ja muiden alueiden sulamisen jälkeen teknisesti mahdollista.
15.5 Suolan käyttö liukkauden estämiseksi kulkuväylien ja muiden alueiden talvikunnossapidon yhteydessä tulee rajoittaa vain niihin kohteisiin, joissa se on liikenneturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Jalkakäytävillä ei saa käyttää suolaa eikä muutakaan tahraavaa ainetta muuhun kuin vesikourujen avoinna pitämiseen.
15.6 Lumien auraus, kasaus ja kuljetus kiinteistöiltä, kulkuväyliltä sekä teollisuus-, tori-, satama-, pysäköinti-, urheilukenttä- ja leikkikenttäalueilta taikka muilta vastaavilta alueilta vesistöön, puistoihin ja puistometsiin on kielletty lukuun ottamatta lumien aurausta sillalta vesistöön.
Lumet on tarvittaessa kuljetettava tätä tarkoitusta varten varatuille yleisille lumenkaatopaikoille.
15.7 Yleiset lumenkaatopaikat on kaatopaikan pitäjän toimesta siivottava lumen mukana tulleista roskista ja muista vastaavista jätteistä keväällä heti kun se on kaatopaikka-alueiden sulamisen jälkeen teknisesti mahdollista.
5 LUKU MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
16 § Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa
16.1 Taajaan rakennetulla alueella äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on kielletty klo 22 - 7 välisenä aikana sekä lisäksi myös muuna aikana sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin, koulun, oppilaitoksen, kirkon, hautausmaan tai muun vastaavan häiriintyvän kohteen läheisyydessä.
16.2 Taajaan rakennetulla alueella äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö ulkotiloissa on kuitenkin sallittu tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo 24 saakka, jollei kokous- tai julkisista huvitilaisuuksista annetusta laista muuta johdu. Tapahtuma on toistuva, mikäli se jatkuu useana päivänä peräkkäin.
Mitä edellä on määrätty äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden tilapäisestä käytöstä yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa koskee myös yksityiselle alueelle sijoitettujen äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden käyttöä siten, että siitä välittyy melua yleiselle paikalle.
16.3 Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänenvahvistinlaitteet säädetään siten, että äänentoistolaitteiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän ja äänentoiston tasoa seurataan tarvittaessa melutasoa osoittavilla mittareilla erityisesti lähimpien asuttujen kiinteistöjen pihoilla ja muissa häiriintyvissä kohteissa. Seurannan niin osoittaessa äänentoistolaitteiden suuntausta ja/tai äänentoiston tasoa on alennettava siten, että seurattavissa kohteissa saavutetaan kohtuullisena pidettävä melutaso (valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity).
16.4 Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttäminen ulkosalla mainos- tai propagandatarkoituksessa on sallittua ainoastaan klo 7 - 18 välisenä aikana.
17 § Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen
17.1 Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi iskuvasaran, paineilmaporan, sirkkelin, kulmahiomakoneen tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen tekeminen on kielletty klo 22 – 7 välisenä aikana. Muuna aikana edellä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käyttö ja toimintojen tekeminen on toteutettava siten, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity.
Määräys ei koske maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän-/viljankuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä.
Määräys ei koske myöskään satamassa tehtävää kuormaus- ja purkaustyötä eikä työtä teollisuuslaitoksessa, joka on rakennettu sellaisille laitoksille erityisesti varatulle alueelle. Näissä toiminnoissa on kuitenkin noudatettava niiden mahdollisen ympäristöluvan melupäästöjä koskevia lupamääräyksiä.
17.2   Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunnassa tulee huolehtia siitä, että meluisimmat työvaiheet kuten räjäytystyöt ja lyöntipaalutus tehdään arkisin klo 7 – 18 välisenä aikana ja erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi.
17.3 Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavaa lumenaurausta, ruohon leikkausta, ilmaharjalla puhaltamista tai muuta kunnossapitotyötä ei saa tehdä klo 22 - 7 välisenä aikana. Määräys ei kuitenkaan koske syntyneen vaurion / vahingon seurauksena tehtäviä välttämättömiä kunnallisteknisiä töitä eikä yleisten liikenneväylien ja kevyen liikenteen väylien lumenaurausta ja kunnossapitoa, mikäli sitä on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta pidettävä välttämättömänä.
17.4 Ilmeisen tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvon, moottorikelkan, veneen ja muun vesikulkuneuvon käyttö kuten myös soittaminen, laulaminen sekä radion, soittimien tai muun sellaisen laitteen käyttö yleisellä paikalla on kielletty. Sama koskee myös yksityistä aluetta, mikäli ääni kantautuu yleiselle paikalle.
17.5 Koiranomistajan, haltijan tai sen, jonka huostassa koira on, tulee huolehtia, että koira ei toistuvalla haukunnalla tai ulvonnalla häiritse naapureita tai ympäristöä.
Mitä edellä on määrätty koirasta on koskee soveltuvin osin myös muita koti- ja lemmikkieläimiä.
17.6  Sen lisäksi mitä ilotulitusvälineiden ja muiden pyroteknisten välineiden käyttöön liittyvästä ilmoitus-/lupamenettelystä on säädetty räjähdeasetuksessa (473/1993) on ilotulituksen järjestäjän toimitettava ilotulituksen paikka ja ajankohta hyvissä ajoin etukäteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tietoon sen arvioimiseksi, onko ilotulituksesta tarpeen tehdä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta.
18 § Poikkeaminen meluilmoitusmenettelystä
18.1 Muusta kuin edellä 16 §:ssä säädetyn mukaisesti toteutettavasta häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin, kuitenkin 14 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista.
Lisäksi ilmoitus on tehtävä myös yleisellä paikalla 17.1 §:ssä tarkoitetuista toiminnoista, joita suoritetaan klo 18 jälkeen, sekä aina räjäytystyöstä ja lyöntipaalutuksesta tai muusta vastaavasta erittäin häiritsevää melua aiheuttavasta rakennus-, purku-, yms. työstä.
6 LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
19 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja
19.1  Kiinteistön haltijan tai toiminnan harjoittajan on annettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja laitteista, laitteiden teknisistä ominaisuuksista, sijoittamisesta, kunnosta, tarkastuksista ja laitteiden muista valvonnan kannalta tarpeellisista ominaisuuksista sekä toimenpiteistä ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään.
20 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
20.1 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näiden määräyksien 5 § - 18 § niissä edellytetyin perustein. Poikkeamista ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä.
21 § Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset
21.1 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 §:ssä.
7 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET
22 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo
22.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2002.
Jätevesijärjestelmän suunnitelma ja sen sisältö
A.  Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömän talousjätevesijärjestelmän suunnitelmalle asetettavat vaatimukset.

Sen lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja -asetuksessa (895/1999) on säädetty sekä niiden perusteella annetussa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on määrätty rakentamista koskevista suunnitelmista, vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömän jätevesijärjestelmän suunnitelman tulee täyttää seuraavat erityisvaatimukset:
1. Suunnitelma perustuu riittäviin rakennuskohteen maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä selvitykseen pinta- ja pohjavesiolosuhteista.
2. Jätevesijärjestelmä mitoitetaan syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella. Kohteen suunniteltu ja muu mahdollinen käyttö ja sen vaihtelu rakennusten elinkaaren aikana otetaan huomioon. Mitoituksessa otetaan myös huomioon kohdassa C esitetyt vaatimukset. Sadevesi-, hulevesi- ja perustusten kuivatusvesiviemäreitä ei saa liittää talousjätevesiviemärijärjestelmään ennen jätevesien käsittely-yksikköä.
3.  Jätevesijärjestelmän suunnitelma on riittävän yksityiskohtainen vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän rakentamisen ja rakentamisen valvonnan kannalta.
4. Jätevesijärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä. Jätevesien maahanimeyttämössä puhdistamon toiminta varmistetaan tarvittaessa pohjavesien havaintoputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa.
5. Säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat laitteet ja rakenteet suunnitellaan siten, että hoito- ja huoltotoimet voidaan suorittaa vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta.
6.  Jätevesijärjestelmään suunnitellaan tarpeelliset varo- ja hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä. Jätevesien umpisäiliössä täyttymistä osoittava varo- ja hälytyslaite on aina tarpeellinen.
7. Suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän toteutuksen, käytön ja valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot seuraavista seikoista:
 
  • Jätevesijärjestelmän toimintaperiaate ja sillä saavutettava puhdistustulos sekä luotettava arvio jätevesien aiheuttamasta kuormituksesta. Mikäli suunnitellun jätevesijärjestelmän ominaisuuksista ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ei ole esitettävissä luotettavaa tietoa, suunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan.
  • Toimet, joilla ehkäistään talousjätevesien muodostumista (kuivakäymälä, kompostikäymälä, vettä säästävät vesikalusteet).
  • Jätevesijärjestelmä ja sen laitteet mitoitustietoineen.
  • Putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainti ja korkeusasema suhteessa saman kiinteistön rakennuksiin, mahdollisiin lähellä sijaitseviin vesistöihin, ojiin, kaivoihin tai muihin vedenottamoihin sekä lähinaapurien maankäyttöön.
  • Talousjätevesien käsittely- ja purkupaikan mitattu pinta- tai pohjavesipinnan korkeus sekä perusteltu arvio edellä mainitun vedenpinnan ylimmästä korkeudesta, mille jätevesijärjestelmä on mitoitettu.
  •  Hälytys- ja valvontalaitteet sekä niiden suunniteltu toiminta.
  • Säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat kohteet sekä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavat rakenteet ja kulkureitit (muun muassa huoltotiet ja kulkureitit sekä sähkö- ja vesipisteet).
B. Selvitys jätevesijärjestelmästä
Jätevesijärjestelmästä tehtävässä selvityksessä on esitettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta sekä arvio siitä ympäristöön joutuvasta kuormituksesta. Selvitykseen on liitettävä asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja  jätevesien purkupaikka. Lisäksi siihen on liitettävä jätevesijärjestelmän käytön, hoidon, huollon ja valvonnan kannalta tarpeelliset muut, kohdassa A esitetyt tiedot.
C. Jätevesijärjestelmän mitoitus
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa käytettyjen mitoitusperusteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
1.    Uusien asuinrakennusten jätevesijärjestelmät mitoitetaan sille asukasmäärälle, joka saadaan jakamalla asunnon tai asuntojen yhteinen huoneistoala neliömetreissä luvulla 25.
2. Majoituspalvelurakennusten jätevesijärjestelmän mitoittava asukasmäärä on vähintään majoituspaikkojen enimmäismäärä. Ravitsemispalveluissa mitoittava asukasmäärä on vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärä jaettuna kolmella. Näin saadut mitoitusluvut on laskettava yhteen, mikäli kiinteistöllä on sekä majoitus- että ravitsemispalveluja.
3. Karjatilojen maitohuoneiden ja elinkeinotoiminnan käsittelemättömien talousjätevesien kuormituksen muuntamisen haja-asutuksen kuormitusluvuksi tulee perustua tutkimuksiin tai muuhun luotettavaan tietoon.
 
Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet
Sen lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja -asetuksessa (895/1999) on säädetty sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on määrätty asuinrakennusten käyttö- ja huolto-ohjeista, tulee talousjätevesien jätevesijärjestelmää varten laadittavien käyttö- ja huolto-ohjeiden täyttää seuraavat vaatimukset:
A. Ohjeissa tulee olla jätevesijärjestelmän turvallisen käytön ja ympäristön kannalta parhaan käytännön ja luotettavan toimintatuloksen varmistamiseksi tarvittavat tiedot, kuten:
  1. Ohjeet jätevesijärjestelmän ja sen laitteiden normaalista käytöstä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä.
  2. Luettelo säännöllistä hoitoa, huoltoa ja tarkkailua vaativista kohteista ja laitteista sekä niissä suoritettavista toimenpiteistä ja ohjeet siitä, kuinka usein toimenpiteet on tehtävä.
  3. Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa.
  4. Ohjeet jätevesijärjestelmän tärkeimpien laitteiden käyttökelpoisuuden määräaikaistarkastuksista, jotka perustuvat suunniteltuun käyttöikään sekä tarkastusten edellyttämä asiantuntemus.
  5.  Jätevesijärjestelmän suunnittelijan ja rakentajan sekä hoidosta, huollosta ja valvonnasta vastaavien tahojen yhteystiedot.
B. Ohjeet on pidettävä ajan tasalla ottamalla huomioon toteutetut jätevesijärjestelmän tehostamistoimet ja muut muutokset.
C.  Lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää seuraavat järjestelmän eri osia koskevat hoito-, tarkastus- ja kirjanpitovaatimukset:
  1. Jäteveden saostussäiliöille:
ohjeet lietteenpoistosta, joka on tehtävä ainakin kerran vuodessa sekä

ohjeet rakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkastuksesta, joka on tehtävä ainakin kerran kymmenessä vuodessa.
  1. Jäteveden umpisäiliöille:
ohjeet säiliön täyttymistä osoittavan hälytyslaitteen toiminnan tarkastuksesta, joka on tehtävä ainakin kerran vuodessa,
 
umpisäiliön tiiviyden valvomiseksi ohjeet poiskuljetetun jätevesimäärän seurantakirjanpidosta sekä kirjanpitomalli sekä
 
ohjeet säiliön vesitiiviyden ja muun käyttökelpoisuuden tarkastuksesta, joka on tehtävä ainakin kerran viidessä vuodessa.
 
  1. Jäteveden maapuhdistamoille:
ohjeet tulevat veden jakorakenteen puhtaana pitämisestä ja toiminnan tarkastuksen aikaväli,

ohjeet imeytysputkiston padotuksen hälytyslaitteen toiminnan tarkastuksesta ja tarkastusväli tai padotuksen seurannan tarkastustiheys sekä

ohjeet rakenteen kunnon ja käyttökelpoisuuden tarkastuksesta, johon sisältyy imeytysputkien puhdistus ja joka on tehtävä ainakin kerran kymmenessä vuodessa.
 
  1. Jäteveden pienpuhdistamoille:
ohjeet ylijäämälietteen suunnitelmallisesta poistamisesta, joka on tehtävä ainakin kerran vuodessa,

sähköisesti ja mekaanisesti toimivien laitteiden toiminnan suunnitelmalliset tarkastukset ja niiden aikaväli ja laitteiden toimintaa valvovien hälytyslaitteiden toiminnan tarkastuksen aikaväli sekä

rakenteen kunnon ja toimivuuden tarkastus, joka on tehtävä ainakin kerran kymmenessä vuodessa; tarkastukseen on sisällytettävä altaiden riittävä tyhjennys ja puhdistus veden alla olevien rakenteiden kunnon tarkastamiseksi.
Teknisen palvelun etusivu
 
 
Ympäristönsuojelu-
määräykset
Ympäristönsuojeluohjelma
Alueellinen jätteenkeräys
Hallinto- ja tehtävät
Ympäristölautakunta