| 3.
VESIEN KÄYTTÖ JA SUOJELU |
| Yleistavoite: |
Vesiensuojelun
tavoitteena on estää vesien tilan huononeminen ja parantaa
nuhraantuneiden vesien tilaa. Vesien käytön suunnittelun tavoitteena on
taata veden määrällinen ja laadullinen riittävyys kaikkiin
tarvittaviin käyttökohteisiin siten, ettei mikään käyttömuoto
vaaranna muita. |
| I
Erityistavoite: |
Vesistöihin
ja pohjaveteen kohdistuvaa kuormitusta pienennetään lähimmän 10 - 20
vuoden kuluessa |
| 25.
Toimenpide: |
Kaupungin
vesi- ja viemäriverkkoon liitetään Ensolan ja Haapalan alueet sekä järjestetään
tarvittaessa vesihuolto muualla haja-asutusalueilla kuten
Oravin, Kaartilan ja Lehtiniemen alueilla osuuskuntamuotoisesti. Lähteelän,
Tanhuvaaran ja Aholahden alueet on liitetty viemäriverkkoon vuoden 1993
ympäristönsuojeluohjelman hyväksymisen jälkeen. Jäteveden
pienpuhdistamojen toimintaa ja niiden purkuvesistöjen tilaa seurataan. Jätevesisäiliöiden
ja saostuskaivojen tyhjentämistä maastoon ei sallita. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
-
kunnallistekninen osasto
-
rakennusosasto
Ympäristönsuojelu
|
|
Yhteistyötahot: |
Kylätoimikunnat
Ympäristöterveydenhuolto/elintarvike- ja ympäristölaboratorio
|
| 26.
Toimenpide: |
Kaupungin
viemäriverkkoon kuuluvien teollisuuslaitosten liittymissopimuksiin
asetetaan tarvittaessa ehdot jätevesien laadulle ja velvoitteet
tarkkailla jätevesien laatua laitoskohtaisesti. Tämä edellyttää
joihinkin laitoksiin rakennettavaksi jätevesien esikäsittelylaitteita. |
|
Toteuttaja: |
Tekninen
virasto
-
kunnallistekninen osasto |
|
Yhteistyötahot: |
Ympäristönsuojelu
(valvonta)
Ympäristöterveydenhuolto/elintarvike- ja ympäristölaboratorio |
| 27.
Toimenpide: |
Ainoastaan
laatuvaatimukset täyttävän kompostoidun jätevedenpuhdistamolietteen käyttö
sallitaan viherrakentamiseen ja pellolle levittämiseen. |
|
Toteuttajat: |
Vesi-
ja viemärilaitos
Ympäristönsuojelu
|
|
Yhteistyötaho: |
Maataloustuottajain
Savonlinnan yhdistys |
| 28.
Toimenpide: |
Maatalouksissa
ei sallita lietelantaa levitettäväksi talviaikana pelloille ja
sulanmaanaikana lietelanta mullataan välittömästi. Lietelanta
suositellaan kompostoitavaksi ennen pellolle levitystä. Lietesäiliöt on
mitoitettava 12 kk:n varastointiaikaa varten. Pelloilta tulevan vesistökuormituksen
vähentämiseksi rannoille ja avo-ojien varsille jätetään riittävä
suojaviherkaista. |
|
Toteuttaja: |
Ympäristönsuojelu |
|
Yhteistyötaho: |
Maataloustuottajain
Savonlinnan yhdistys |
| 29. Toimenpide: |
Kaatopaikka-alueen
pohjaveden pinta pidetään (tarvittaessa pohjavesikaivoista pumppaamalla)
riittävän alhaalla ja kootaan kaatopaikkavedet johdettavaksi kaupungin
viemäriverkkoon tasausaltaan ja tarvittaessa esikäsittelyn kautta
(raskasmetalli- tms. kuormituksen vähentämiseksi). |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
- kunnallistekninen osasto
-
rakennusosasto |
| 30.
Toimenpide: |
Yleis-
ja rantakaava-alueiden kaavamääräyksillä kielletään vesikäymälöiden
rakentaminen tiettömissä saarissa ja hankalien kulkuyhteyksien päässä
sijaitseviin loma-asuntoihin. Muualla, joissa maaperän tai
maasto-olo-suhteiden takia ei voida sallia jätevesien maahanimeytystä, määrätään
käymäläjätevedet (ja tarvittaessa kaikki jätevedet) kerättäviksi
umpisäiliöön. |
|
Toteuttaja: |
Tekninen
virasto
- arkkitehti-osasto/yleiskaavoitus |
|
Yhteistyötahot: |
Ympäristönsuojelu
Ympäristöterveydenhuolto |
| 31.
Toimenpide: |
Maa-
ja metsätaloudessa otetaan huomioon vesiensuojelunäkökohdat sekä
uusissa että kunnostusojituksissa. Metsä- ja suo-ojitukset kohdennetaan
vain metsätaloudellisesti tuottaville alueille. Ojitukset suunnitellaan
ympäristönsuojelunäkökohdat huomioonottaviksi. Jokaisen ojitushankeen
yhteydessä tehdään myös vesiensuojelusuunnitelma, joka lähetetään
ympäristökeskuksen tarkastettavaksi. Ojitettaessa ojia ei kaiveta
suoraan ve-sistöön saakka vaan käytetään ojakatkoksia ja ojavedet
johdetaan selkeytysaltaiden kautta. Lisäksi ojat ja penkereet tehdään
mahdollisimman loiviksi. Mikäli ojitus ei ole tuottanut metsätaloudellisesti
asetettuja tavoitteita, kunnostusojituksesta luovutaan ja suo jätetään
palautumaan luonnontilaan. Lisäksi metsätaloudessa vältetään suuria
avohakkuita, voimakasta maanmuokkausta ja lannoituksia. Kaikissa metsänhoitotoimenpiteissä
jätetään asianmukainen suojavyöhyke rantaan. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
-
kiinteistö- ja mittausosasto
Maaseututoimisto |
|
Yhteistyötahot: |
Etelä-Savon
TE-keskuksen maaseutuosasto
Maataloustuottajain Savonlinnan yhdistys
Etelä-Savon metsäkeskus
Savonlinnan metsänhoitoyhdistys |
| 32.
Toimenpide: |
Kalankasvatuksen,
erityisesti voimakasta vesistökuormitusta aiheuttavan nk.
verkkokassikasvatuksen, vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan.
Kalankasvatustoiminnan ollessa pientä (ilmoituksenvaraista), haittoja
pyritään pienentämään valistuksen ja neuvonnan avulla. Vesioikeuden
lupaa edellyttävien laitosten haittojen syntymiseen pyritään
vaikuttamaan lupakäsittelyn yhteydessä niin, että lupamääräyksissä
edellytetään parhainta käytettävissä olevaa vesiensuojelutekniikkaa
ja vesistövaikutuksien tarkkailua. |
|
Toteuttaja: |
Ympäristönsuojelu |
| 33.
Toimenpide: |
Turkistarhauksen
ympäristöhaittojen hallintaan kiinnitetään huomiota. Erityisesti pyritään
vähentämään turkistarhojen aiheuttamaa vesistökuormitusta sekä
ilmaan pääseviä typpiyhdisteitä (aiheutuu paikallisia metsävaurioita). |
|
Toteuttaja: |
Ympäristönsuojelu |
|
Yhteistyötaho: |
Ympäristöterveydenhuolto
|
Perustelut
(25.
- 33): |
Maaekosysteemeistä
siirtyy jatkuvasti lähinnä ravinto- ja kiintoaineita vesiekosysteemeihin,
mikä johtaa rehevöitymiseen ja aineiden sedimentoitumiseen vesistöihin.
Rehevöitymisen seurauksena vesistön orgaaninen massa lisääntyy ja myöhemmin
sen hajotessa aiheutuu hapenkulutusta, mikä johtaa ravinteiden uudelleen
liukenemiseen sedimenteistä. Tämän sisäisen kuormituksen myötä
vesistön tila muuttuu pysyvästi.
Haja-asutusalueen
vesihuoltoselvityksen mukaan noin 14 %-.ssa haja-asutusalueen talouksista
tarvittaisiin jätevesien käsittelyn tehostamista muun muassa oman
vedenhankintalähteen suojelemiseksi.
Ks.
myös 45. toimenpide. |
| II
Erityistavoite: |
Onnettomuuksien vesistövahinkojen
torjunta |
| 34.
Toimenpide: |
Öljy-
ja kemikaalionnettomuuksien aiheuttamien vesistövahinkojen torjuntaa
pyritään tehostamaan kalustohankinnoilla ja kaluston käytön
koulutuksella. Käytännössä se edellyttää Savonlinnan palolaitoksen
öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämistä aina uusinta tekniikkaa olevalla
torjuntakalustolla. Lisäksi se edellyttää lähialueen kuntien sekä
Saimaan alueen muiden kaupunkien ja ympäristökeskusten välistä
yhteistyötä pelastus- ja torjuntatoimissa. |
|
Toteuttaja: |
Palolaitos |
|
Yhteistyötahot: |
Etelä-Savon
ympäristökeskus
Ympäristöterveydenhuolto (kemikaaliviranomainen) |
| Perustelut: |
Onnettomuuksien
yhteydessä voi syntyä mittavia ympäristövahinkoja. Näiden vahinkojen
torjuminen onnettomuuden jo tapahduttua on huomattavasti vaikeampaa ja
kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy. Onnettomuuden tapahduttua on kuitenkin
kaikin käytettävissä olevin keinoin estettävä lisävahinkojen
syntyminen. |
| III
Erityistavoite: |
Pohjaveden
suojelun ja käytön lisääminen |
| 35.
Toimenpide: |
Käyttökelpoiset
pohjavesialueet otetaan huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa ja
laaditaan pohjaveden suojelutarpeeseen perustuvat yleiskaavamääräykset
toiminnoille, joita pohjavesialueille voidaan sijoittaa. |
|
Toteuttaja: |
Tekninen
virasto
- arkkitehtiosasto/yleis- ja asemakaavoitus |
| 36.
Toimenpide: |
Teiden
talvisuolausta vähennetään ja käytetään teillä nykyistä
haitattomampia suolausmenetelmiä ja liukkaudenestoaineita teknisen
kehityksen edellyttämällä tavalla. Kesäsuolaustarvetta (CaCl) vähennetään
teiden kastelulla ja vähemmän pölyävillä pintamateriaaleilla.
Yksityisten kiinteistöjen suolan käyttö on kielletty kaupungin järjestyssäännössä. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
-
rakennusosasto
Tielaitos
|
| 37.Toimenpide: |
Myös
maa-alueilla tapahtuvien öljy- ja kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäisyyn
ja vahinkojen torjuntaan varaudutaan erityisesti tärkeillä
pohjavesialueilla (ks. 34. ja 80. toimenpide). Käytännössä se edellyttää
muun muassa lämmitys- ja polttoainesäiliöiden kunnon ja sijoittelun
tehokasta valvontaa. Tärkeillä pohjavesialueilla tiet tulee suojata
siten, että tielle joutuvien kemikaalien pääsy pohjavesiin estyy. |
|
Toteuttaja: |
Palolaitos |
|
Yhteistyötahot: |
Turvatekniikan
keskus
Tielaitos
Ympäristöterveydenhuolto
|
| 38.
Toimenpide: |
Käyttökelpoisia
pohjavesiesiintymiä etsitään ja tekopohjaveden
muodostamismahdollisuuksia selvitetään sekä keskustaajaman että
haja-asutus-alueiden vedenhankintatarpeita varten. Erityistä huomiota
kiinnitetään Kaamanniemen alueen ja Seppäjärven säilyttämiseen
mahdollisimman luonnontilaisina tekopohjaveden muodostamismahdollisuuden
vuoksi. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
-
arkkitehtiosasto/yleis- ja asemakaavoitus
-
kunnallistekninen osasto
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
|
|
Yhteistyötahot: |
Etelä-Savon
ympäristökeskus
Ympäristöterveydenhuolto |
Perustelut
(34.
- 38.): |
Hyvälaatuinen
pohjavesi on erittäin arvokas luonnonvara ja tärkeimpiä ihmisen
hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Pohjavesi on usein sellaisenaan
erinomaista juomavettä. Yksi tärkeimmistä pohjavettä uhkaavista tekijöistä
on maa-ainesten otto, joka liiallisena voi tuhota pohjavesiesiintymän
kokonaan tai johtaa pohjaveden laadun heikkenemiseen. Tiesuolan on todettu
kulkeutuvan ja kerääntyvän pohjaveteen. Onnettomuustapauksissa maahan
valuvat öljyt ja kemikaalit voivat päästä myös pohjaveteen.
Pintaveden
käytöstä raakavetenä ollaan siirtymässä pois siihen liittyvien
riskien vuoksi. Savonlinnassa ei kuitenkaan ole keskustaajaman välittömässä
läheisyydessä saatavissa riittävästi laadultaan hyvää (vähän
rautaa ja magnaania sisältävää) pohjavettä, jotta sillä voitaisiin
tyydyttää talousveden tarve kokonaan. Tämä korostaa
pohjavesiesiintymien suojelun merkitystä ja tekopohjaveden käyttömahdollisuuksien
selvittämistä. Seppäjärven vettä voidaan käyttää tekopohjaveden
muodostamiseen tai pelkästään rantaimeytyksellä (ja mahdollisesti
pH-arvoa kalkilla nostaen) käsiteltynä. |
| IV
Erityistavoite: |
Vesistöjen
täytön ja muun vesistörakentamisen haittojen vähentäminen |
| 39.
Toimenpide: |
Rantojen
ja muiden vesialueiden täyttäminen on rajoitettava vain
poik-keustapauksiin. Vesialueiden täyttäminen toteutetaan vesioikeuden
lupamääräysten ja vesiviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Vesistöjen
kunnostustarkoituksessa suunnitellun täytön edelle tulee asettaa aina
muut kunnostusmenetelmät. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
- kunnallistekninen osasto
-
rakennusosasto
- arkkitehtiosasto/yleis- ja asemakaavoitus |
| 40.
Toimenpide: |
Maanrakentamisessa
syntyvien puhtaiden jätemassojen sijoituspaikat etsitään ensisijaisesti
maa-alueilta ja käytetään massat uudelleen muualla, esimerkiksi
kaatopaikan peittomaina, vuosittain laadittavan maa- ja vesialueiden täyttösuunnitelman
mukaisesti. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
- kunnallistekninen osasto
- rakennusosasto
-
arkkitehtiosasto/yleis- ja asemakaavoitus |
| 41.
Toimenpide: |
Pengerteiden
ja muiden vesistöpenkereiden rakentaminen rajoitetaan vain välttämättömiin
kohteisiin. Mahdollisuuksien mukaan pyritään ratkaisuihin, joilla
avataan jo täytettyjä vesistön osia kuten Riihisaaren salmi ja
Pilkkakoski. |
|
Toteuttajat: |
Tielautakunta
Tekninen virasto
-
kunnallistekninen osasto
- rakennusosasto
-
arkkitehtiosasto/yleis- ja asemakaavoitus |
|
Yhteistyötahot: |
Yksityistiekunnat
Tielaitos |
| 42.
Toimenpide: |
Vesialueille
kaavoittaminen tehdään pieteetillä ja ympäristönsuojelunäkökohdat
huomioon ottaen. Erityistä huomiota kiinnitetään ydinkeskustan
arkkitehtikilpailualueen kaavoitukseen siten, että käytetään kilpailutöissä
esitettyjä hyviä vesiaiheiden käsittelyratkaisuja. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
-
arkkitehtiosasto/yleis- ja asemakaavoitus |
| 43.
Toimenpide: |
Ilmoitusmenettelyn
kautta vesistöjen kaikenlainen ruoppaaminen ja vähittäinen täyttäminen
saadaan vesiviranomaisten valvontaan, jolloin vesiviranomaiset selvittävät
vesioikeudellisen lupatarpeen ja antavat tekijöille tarvittavat määräykset
ja ohjeet. |
|
Toteuttaja: |
Ympäristönsuojelu
|
|
Yhteistyötaho: |
Etelä-Savon
ympäristökeskus |
Perustelut
(39.
- 43.): |
Erilaiset
toimenpiteet muuttavat vesistöjä monin tavoin, minkä seurauksena vesistön
asema, pinnankorkeus tai virtaama saattavat muuttua ja muutos johtaa jopa
vesistöjen tilan huononemiseen. Erilaiset luonnonrannat ovat lisäksi
rikkaita, monilajisia biotooppeja; ihmisen muovaamat rannat sitä vastoin
useimmiten köyhiä. |
| V
Erityistavoite: |
Vesistöjen
kunnostus |
| 44.
Toimenpide: |
Huonokuntoisia
vesistöjä kunnostetaan muun muassa kasvillisuutta poistamalla,
ylitiheiden kalakantojen tehokalastuksella ja pohjalietettä ruoppaamalla
sekä ravinteita saostamalla, vettä ilmastamalla ja veden vaihtuvuutta
lisäämällä. Valistuksen avulla korostetaan rantojen käytön
vaikutusta vesistöjen tilaan. |
|
Toteuttajat: |
Tekninen
virasto
- kunnallistekninen osasto
-
rakennusosasto |
|
Yhteistyötahot: |
Ympäristönsuojelu
Etelä-Savon ympäristökeskus
Kalastuskunnat |
| Perustelut: |
Voimakkaan
kuormituksen seurauksena vesistön tila voi olla sellainen, että
kuormituksen lopettaminenkaan ei vuosiin paranna merkittävästi
tilannetta, vaan pohjasedimentistä hapettomissa olosuhteissa tapahtuva epäpuhtauksien
liukeneminen veteen ylläpitää nk. sisäistä kuormitusta. Tilanne ei
kuitenkaan ole korjaamattomissa, vaan erilaisin
mekaaniskemiallis-biologisin menetelmin myös tällaisten vesistöjen
tilaa voidaan kohentaa vuosien mittaan lähelle alkuperäistä.
Selviä
voimakkaasti nuhraantuneiden vesialueiden kunnostamistarpeita on olemassa
lähinnä maisemallisten ja virkistyskäytöllisten tekijöiden vuoksi.
Kunnostuskohteiksi saattavat tulla ranta-alueiden kaavoituksen ja
rakentamisen yhteydessä jo kunnostetun Mertajärven itäpään ja
kunnostettavana olevan Jouhenjärven lisäksi Mertalampi, Schaumanin
edusta ja Tuokkolanlahden pohjukka. Vesioikeuden mahdollisesti asettamien
kaatopaikan suotovesihaittojen korvausvelvoitteiden takia saattavat myös
Hirvasjärvi ja Alusjärvi tulla kunnostettavaksi. Muita
haja-asutusalueella tutkittuja kunnostuskohteita ovat Pihlajalahden
pohjukka, Sorsasalon lmmonsalmi ja Kaartilan Särkijärvi. |
| VI
Erityistavoite: |
Kaupunkilaisille
suunnatun yleisen tiedotuksen ja valistuksen järjestäminen |
| 45.
Toimenpide: |
Kaupunkilaisia,
matkailijoita ja muun muassa laivaliikenteen harjoittajia ohjataan
valistuksen ja tiedotuksen avulla välttämään turhaa vesistöjen
kuormitusta. Erityiskohteeksi asetetaan kaupungin raakavedenhankintavesistön,
Haapaveden, suojeleminen. Pilssivesien laskeminen, käymälätankkien
tyhjentäminen yms. on Haapavedellä erityisen haitallista.
Toisena
erityisryhmänä ovat pienvesien, kuten purojen ja lampien, sekä
kosteikkojen ja lähteiden säilyttäminen luonnontilaisina. Näissä
veden laatu kärsii pienestäkin lisäkuormituksesta.
Turhaa
kuormitusta vähennetään muun muassa rantakiinteistöjen asianmukaisella
jätevesienkäsittely- ja käymäläratkaisuilla, jättämällä riittävä
suojavyöhyke peltojen/puutarhojen ja rannan väliin, huolehtimalla, ettei
ylilannoiteta peltoja ja puutarhoja, välttämällä pesuaineiden ja
erilaisten kemikaalien käyttöä rannoilla, lopettamalla jätteiden hävitys
vesistöön kaatamalla sekä jättämällä rantaviiva luonnontilaiseksi.
Tärkeitä
kohderyhmiä tässä valistus- ja neuvontatyössä ovat maantalousyrittäjät,
maaseudun neuvontajärjestöt, metsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset,
metsäkeskus, rakennusvalvontaviranomaiset, ympäristöterveydenhuolto,
Pidä Saaristo Siistinä ry sekä veneilijät. |
|
Toteuttaja: |
Ympäristönsuojelu |
|
Yhteistyötahot: |
Eri
valvontaviranomaiset |
| Perustelut: |
Vesistöjen
kuormituksesta varsin suuri osa tulee hajakuormituksena. Hajakuormituksen
pienentämiseksi tarvitaan ranta-asukkaiden ja vesillä liikkuvien
toimenpiteitä, jotka kuitenkin saatetaan laiminlyödä pelkästä tietämättömyydestä.
Myös yleiseen viemäriin liitetyillä kiinteistöiltä on syytä välttää
biologisesti hajoamattomien kemikaalien käyttöä, koska ne lopulta
kulkeutuvat vesistöön (eivät poistu jäteveden puhdistuksen yhteydessä). |
| |
|
