Savonlinnan kaupungin talouden kääntäminen tasapainoiseksi onnistui ja talous vahvistui
maanantaina 29. maaliskuuta 2021Kaupungin talouden tasapainotusohjelma vuosina 2013-2020 on saatu toteutettua Sosteria lukuun ottamatta. Tasapainotusohjelman avulla kaupungin talous on saatu tasapainoon. Savonlinnan kaupunki saavutti vuonna 2020 historiallisen hyvän tilikauden tuloksen, vaikka koronaepidemia vähensi verotuloja. Valtio on kuitenkin kompensoinut ylimääräisillä valtionosuuksilla verotulomenetykset ja lopulta verotulot kehittyivät paremmin kuin mitä koronan arvioitiin niitä pahemmissa skenaarioissa laskevan. Verotulot alittuivat talousarvioon nähden yli 6 miljoonaa euroa. Tilinpäätös vuodelta 2020 on 22 miljoonaa euroa ylijäämäinen, josta tasapainotusohjelman osuus on noin puolet. Ylijäämällä pystytään kattamaan taseessa olevat 10 miljoonan euron alijäämät ja tämän jälkeen taseeseen jää 12 miljoonan euron ylijäämä. Ylijäämä on käytetty kaupungin alijäämien kattamisen lisäksi investointeihin ja velkojen lyhentämiseen.
Kaupungin konsernivelat ovat olleet jo aiemmin alle kuntien keskiarvon ja nyt niitä pystyttiin laskemaan 222 euroa asukasta kohden. Kaupungin taloudellinen asema on nyt vahva, mutta olennaista olisi päästä alentamaan Savonlinnan korkeita veroja, joita on jouduttu korottamaan korkeiden sotemenojen rahoittamiseksi. Korkeat verot heikentävät Savonlinnan elinvoimaa. Tämä edellyttää, että Sosterissa saadaan toteutettua kaupunginvaltuuston päättämä tasapainotuskehys. Esimerkiksi Mikkelille tuotetaan sotepalvelut Savonlinnaan verrattuna yli 13 miljoonaa euroa halvemmalla huomionottaen väestön sairastavuus ja ikärakenne.
Tilikauden tulosta paransivat kaupungin oma talouden sopeuttaminen sekä valtion antamat kertaluonteiset kompensaatiot koronan aiheuttamista verotulomenetyksistä. Suurin selittävä tekijä on kertaluonteiset koronaan liittyvät ylimääräiset valtionosuudet 8,4 milj. euroa ja harkinnanvarainen peruspalvelujen korotus 2,2 milj. euroa. Lisäksi kaupungin vuonna 2013-2019 toteuttama noin 25 miljoonan euron talouden tasapainotusohjelma on toteutunut Sosteria lukuun ottamatta. Viime vuonna tasapainotusohjelmasta toteutuivat loput noin 2,1 milj. euron henkilöstö- ja toimintamenoleikkaukset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostomenot alittuivat noin 2,4 milj. eurolla, koska Sosteri sai koronatukia noin 1,7 miljoonaa euroa.
Talouden tasapainotusohjelma toteutunut Sosteria lukuun ottamatta
Vuonna 2013 käynnistettiin talouden tasapainotusohjelma, jonka suuruus on ollut noin 25 milj. euroa.
– Tasapainotusohjelma on toteutunut lukuun ottamatta Sosterin osuutta. Sosterin menot ovat päinvastoin kasvaneet vuosina 2016-2020 yhteensä yli 10 milj. euroa. Tämä on aiheuttanut kaupungin taloudelle noin kahden tuloveroprosenttiyksikön nostopaineen. Kaupunki on joutunut Sosterin kasvaneiden menojen seurauksena leikkaamaan muun muassa kaupungin koulutoimen, päivähoidon ja hallinnon menoja sekä korottamaan veroja yhteensä noin yhden tuloveroprosentin verran, toteaa talousjohtaja Arja Petriläinen.
Kaupungin palvelutuotannossa oleva henkilöstömäärä oli 1068 henkilöä. Viime vuonna kaupungin henkilöstöä vähennettiin -25,5 henkilötyövuotta. Vuodesta 2013 lukien kaupungin henkilöstöä on vähennetty yhteensä 228 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärän vähentämisestä tullut pysyvä jokavuotinen säästö on noin 11 milj. euroa. Henkilöstömäärän vähentäminen on tehty kuitenkin tähän saakka onnistuneesti siten, että henkilöstön työhyvinvointi on säilynyt hyvällä tasolla helmikuussa 2021 toteutetun työhyvinvointikyselyn perusteella. Samoin kaupungin palvelutaso on pysynyt pääpiirteissään entisellä tasolla lukuun ottamatta palveluverkkoon tulleita merkittäviä harvennuksia.
Kaupungin toimitilojen määrä on vähentynyt vuodesta 2013 noin 50 000 kerrosneliömetrillä. Tämän talousvaikutus on noin 1,8 miljoonaa euroa pysyvänä jokavuotisena menosäästönä.
Palvelutuotanto Savonlinnassa on FCG:n viime vuonna laatiman arvion perusteella kustannustehokasta. Jos esimerkiksi Mikkelin kaupunki tuottaisi koulu-, päivähoito-, kulttuuri-, vapaa-ajan-, infrastruktuuri- ja hallinnon palvelunsa yhtä kustannustehokkaasti kuin Savonlinna, säästäisi se toimintamenoissa noin 22 miljoonaa euroa vuositasolla. Vastaavasti jos sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat Savonlinnassa Mikkelin tasolla, Savonlinna säästäisi vuositasolla noin 13 miljoonaa euroa.
Strategiset kehityshankkeet ovat edenneet
Savonlinnan teknologiapuisto Noheva laajentui viime vuonna kahdella uudella investoinnilla. Lisäksi viime vuonna saatiin neuvoteltua teknologiapuistoon puurakentamisen tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorioinvestointi kokonaislaajuudeltaan noin 15 miljoonan euron hanke. Lisäksi teknologiapuistossa aloitti Aalto-yliopiston professori ja tämän vuoden alussa aloitti Luken professori. Jyväskylän yliopiston kanssa saatiin neuvoteltua tietotekniikan kandidaatti- ja maisterikoulutuksen aloittaminen.
Yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja opetusministeriön kanssa Savonlinnaan saatiin kolme uutta koulutusohjelmaa. Xamkin Savonlinnan kampuksen opiskelijamäärä tulee kasvamaan 700 opiskelijasta noin 1400 opiskelijaan.
Liikenneyhteyksissä vietiin eteenpäin Parikkalan rajanylityspaikkaa, valtatie 14 esitarveselvitys valmistui, lentoliikenteelle varmistettiin neljän vuoden uusi sopimusjakso ja charter-lentoyhteyksien aloittamisesta Savonlinna-Frankfurt-välille neuvoteltiin sopimus.
Mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä vahvistui edelleen Savonlinnassa. Aiemmin UPM:n ja Metsäliiton kanssa neuvotellut investointisopimukset Savonlinnan tehdasinvestoinneista toivat edelleen lisätyöpaikkoja Savonlinnaan.
– Myönteisen kehityksen seurauksena muuttotase nousi plussalle, yritysten liikevaihto on kasvanut merkittävästi sekä työllisyystilanne parantunut koronan alkamiseen saakka. Korona heikensi merkittävästi Savonlinnan työllisyystilannetta maaliskuussa, mutta loppuvuotta kohden tilanne lähti korjaantumaan. Kielteisimmät vaikutukset osuvat yksityiseen palvelusektoriin, johon vaikuttaa heikentävästi erilaiset rajoitustoimet ja noin 100.000 venäläisen matkailijan poissaolo. Oopperakesä onnistuttiin pääosin kompensoimaan kotimaan perhematkailulla, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.
Talouden kehitys vuonna 2020
Kaupungin nettomenot laskivat vuoteen 2019 verrattuna noin 2,7 miljoonalla eurolla eli olivat 1,3 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Verotuloissa ei päästy talousarviossa asetetulle tasolle, vaan ne alittuivat talousarvioon nähden yli 6 miljoonaa euroa johtuen koronan aiheuttamasta työttömyyden kasvusta.
Valtionosuustuloa kertyi 100,6 milj. euroa, ylitys talousarvioon verrattuna 11,9 milj. euroa. Valtionosuustulo kasvoi koronakompensaatioista ja harkinnanvaraisesta peruspalvelujen valtionosuuden korotuksesta johtuen.
Kaupungin tilikauden ylijäämä oli noin 22,1 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernin noin 23 miljoonaa euroa. Investointien toteutuma oli 14,9 miljoonaa euroa.
Suurimmat investointikohteet olivat:
- Riihisaaren museorakennuksen peruskorjaus 1,8 milj. euroa
- Tanhuvaaran jalkapallohalli 1,1 milj. euroa
- liikenneväylät 1,9 milj. euroa ja
- Savonlinnan Veden investoinnit yhteensä 12,4 milj. euroa.
Kaupunkikonsernin lainamäärä oli 5950 euroa/asukas, laskua edelliseen vuoteen oli -222 euroa/asukas. Konsernin lainakanta on alle kuntien keskimääräisen lainamäärän.
Kaupungin takausvastuut laskivat edelleen ja olivat enää vain 18,6 miljoonaa euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 4,5 miljoonaa euroa.
Sotemenoja saatava kohtuullistettua
Talouden sopeuttamisohjelman tärkein tavoite menojen hallinnassa on sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten tasapainottaminen vuosille 2013-2020 päätetyn tasapainotusohjelman mukaisesti.
– Johtuen Sosterin menojen ylityksestä kaupungin taseeseen pääsi muodostumaan alijäämää noin 10 milj. euroa ja lisäksi veroja jouduttiin korottamaan. Sosterin menot ovat edelleen liian korkeat kaupungin taloudelliseen kantokykyyn nähden. Sosterin maksujen osuus on kasvanut kaupungin kokonaismenoista peräti noin 70 prosenttiin. Kaupungin on päästävä kohtuullistamaan veroastetta, jota on jouduttu korottamaan Sosterin menojen rahoittamiseksi. Korkea veroaste heikentää kaupungin elinvoimaisuutta, toteaa talousjohtaja Petriläinen.
Kaupungin on saatava sotemenoihin pysyvä 8 milj. euron tehostaminen, jolloin Sosterille asetetuista menosäästöistä vuosille 2014-2019 saavutettaisiin noin 65 prosenttia. Tällä luodaan edellytyksiä sille, että kaupungin talous on tasapainossa ja verotusta voidaan keventää.
Kalliista sotekustannuksista jää kaupungin rahoitusvastuulle 40 % ja sote-uudistuksella 60 % tasataan pois. Jos esimerkiksi sote-kustannustaso nousee vuoden 2022 loppuun mennessä 5 milj. euroa, kaupungille jää pysyvä rahoitusvaje noin -5,7 milj. euroa vuodessa. Kaupungintalous jää silloin alijäämäiseksi, joka tarkoittaa veronkorotuksia ja leikkauksia kaupungin sivistys-, päivähoito-, koulu-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin.
Jos sote-kustannustaso laskee vuoden 2020 tasolla vuoden 2022 loppuun mennessä 8 milj. euroa, kaupungille jää pysyvä rahoitusvaje noin -0,5 milj. euroa vuodessa. Kaupungin talous saadaan silloin ylijäämäiseksi.