Hyppää sisältöön

Savonlinnan ympäristön tila

Ilmanlaatu

Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaista ilmanlaadunseurantaa toteutetaan Etelä-Savossa kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen sekä suurimpien energiantuotantolaitosten yhteistyönä siirrettävällä mittausasemalla. Mittausasema sijaitsee Savonlinnassa Olavinkadun varrella vuosina 2022-2025. Aikaisemmin mittausasema on ollut Savonlinnassa vuosina 2006-2007, 2011-2012 ja 2016-2017.

Vuonna 2022 ilmanlaatu oli mittausten perusteella 97 %:sesti hyvä. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli huhtikuussa katupölyaikaan.

Lue lisää:

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2012

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2016

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2017

Ilmanlaadunmittauksen vuosiraportti vuodelta 2022

Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaatuportaaliin pääset tästä.

Vesistöt

Vesi.fi sivustolle on koottu yhteen koko Suomea koskevat mittaustiedot veden, lumen ja jään määristä. Palvelun tarjoamia tietoja ovat esimerkiksi vedenkorkeus, valunta, sademäärä ja pintaveden lämpötila. Talvella verkkopalvelu kertoo muun muassa lumikuorman, lumen ja roudan syvyyden sekä jään paksuuden.

Vesi.fi löytyy tästä

Järviwikistä löytyy tietoa vähintään hehtaarin kokoisista järvistä. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Järviwikiä voi myös käyttää järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen.

Järviwikiin pääset tästä

Puruvesi (Jouhenjoen valuma-alue)

Hankkeen tavoitteena on vähentää Puruveden ulkoista kuormitusta Jouhenjoen
valuma-alueella tehtävillä vesiensuojelutoimenpiteillä. Hankkeeseen on myönnetty valtion avustusta.

Mertajärven kosteikko

Mertajärvi ja sen alapuolinen Mertalampi ovat voimakkaasti rehevöityneitä vuosikymmenien ajan lähialueelta vain mekaanisesti puhdistettujen asumajätevesien vesistöön johtamisen vuoksi. Järven pohjalle on kertynyt runsaasti eloperäistä ainesta, joka on tukahduttanut pohjalehtiset kasvit ja herkimmät pohjaeläimet sekä häiriinnyttänyt pohjasedimentin ja sen päällä olevan veden välisen ravinteiden luonnollisen kiertoa. Myös eliömaailma on köyhtynyt kiihtyneen sedimentaation seurauksena. Samaan suuntaan vaikutti happiolosuhteiden heikkeneminen. Hapettomuus karsii erityisesti kalojen menestymismahdollisuuksia järvessä.

Järven tuotantokyky on edelleen suuri ja orgaanista ainesta kasaantuu vauhdilla pohjalle. Tämän seurauksena järvi madaltuu jatkuvasti, avovesialueet pienenevät ja järvi kasvaa vähitellen rannoiltaan umpeen. Järven happikadosta on tullut talvisin jokavuotinen ilmiö, joka aiheuttaa rikkivedyn hajua ja ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä eli sisäistä kuormitusta.

Mertajärveä on kunnostettu vuosina 2010-2013 tehokalastuksen ja vesikasvillisuuden poiston avulla. Kunnostuksessa huomioitiin Mertajärveltä havaitut uhanalaiset sudenkorentolajit, joiden vuoksi toimenpiteitä ei suoritettu rantavyöhykkeen tuntumassa.

Mertajärven jatkokunnostukseen liittyen laadittiin tarvittavat perusselvitykset ja vertailtiin eri vaihtoehtoja vuonna 2019, jolloin kunnostusvaihtoehdoksi valikoitui kaupunkikosteikon rakentaminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda luonnon monimuotoisuutta edistävä, lintujärven tapainen keidas. Järven länsiosaan kohdistuva kunnostushanke toteutetaan vuosina 2020–2024, pääpainon ollessa vuosilla 2020–2021. Rakentaminen on aloitettu kesällä 2020 yhteistyössä kunnallisteknisten palvelujen kanssa. Hankkeen kustannuksiin on saatu 50 % valtion avustuksena.

Hirvasjärvi

Kesäaikaiset sinileväkukinnat ovat haitanneet Hirvasjärven virkistyskäyttöä. Savonlinnan kaupungin käynnistämässä hankkeessa on pyritty selvittämään Hirvasjärven tilaan vaikuttavien tekijöitä ja löytämään ratkaisukeinoja järven tilan parantamiseksi. Hanketta on toteutettu yhteistyössä Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n,  Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Vesi-Eko Oy:n kanssa.

Näytteenotto-ohjelma

Ojahavaintopaikat

Koeverkkokalastus 6.8.-9.8.2017

Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017

Tutkimuksia / selvityksiä

Savonlinnan ympäristön tilaa on tutkittu ja selvitetty 2000 -luvulla mm. seuraavasti:

Seinäsammal- ja maanäytteiden metallipitoisuustutkimukset vuonna 2005

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus Savonlinnassa keväällä 2005      

Savonlinnan ympäristökatsaus 2004

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus 2011-2012

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus sekä seinäsammaltutkimus 2017