Ympäristön tila

Savonlinnan ympäristön tila

Ilmanlaatu

Valtioneuvoston asetuksen (711/2001) mukaista ilmanlaadunseurantaa toteutetaan Etelä-Savossa kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen sekä suurimpien energiantuotantolaitosten yhteistyönä siirrettävällä mittausasemalla. Savonlinnassa vuosina 2016 - 2017 sijainnut mittausasema siirrettiin Pieksämäelle vuodeksi 2018 ja Mikkeliin vuosiksi 2019 - 2020. Savonlinnaan mittausasema saapuu jälleen vuonna 2021.

Savonlinnan ilmanlaatua seurattiin jo vuosina 2006 - 2007, jolloin 11 kuukauden seurantajaksolla mitattiin typenoksideja sekä hengitettävää pölyä (PM10-mittaukset). Ilmanlaaduindeksillä arvioituna Savonlinnan ilmanlaatu oli seurantajaksolla enimmäkseen hyvää. Katupöly huononsi ilmanlaatua ajoittain.

Edellisen kerran ilmanlaatua seurattiin Savonlinnassa seurantajaksolla vuosina 2011 - 2012. Vuonna 2012 hengitettävän pölyn ohjearvo ylittyi huhtikuussa. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Savonlinnan ilmanlaatu oli kuitenkin pääsääntöisesti hyvä.

Lue lisää:

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2012

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2016

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2017

Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaatuportaaliin pääset tästä.

 

Vesistöt

Vesi.fi sivustolle on koottu yhteen koko Suomea koskevat mittaustiedot veden, lumen ja jään määristä. Palvelun tarjoamia tietoja ovat esimerkiksi vedenkorkeus, valunta, sademäärä ja pintaveden lämpötila. Talvella verkkopalvelu kertoo muun muassa lumikuorman, lumen ja roudan syvyyden sekä jään paksuuden.

Vesi.fi löytyy tästä

 

Järviwikistä löytyy tietoa vähintään hehtaarin kokoisista järvistä. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Järviwikiä voi myös käyttää järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen.

Järviwikiin pääset tästä

 

Kunnostushankkeita

Mertajärvi

Mertajärvi ja sen alapuolinen Mertalampi ovat voimakkaasti rehevöityneitä vuosikymmenien ajan lähialueelta vain mekaanisesti puhdistettujen asumajätevesien vesistöön johtamisen vuoksi. Järven pohjalle on kertynyt runsaasti eloperäistä ainesta, joka on tukahduttanut pohjalehtiset kasvit ja herkimmät pohjaeläimet sekä häiriinnyttänyt pohjasedimentin ja sen päällä olevan veden välisen ravinteiden luonnollisen kiertoa. Myös eliömaailma on köyhtynyt kiihtyneen sedimentaation seurauksena. Samaan suuntaan vaikutti happiolosuhteiden heikkeneminen. Hapettomuus karsii erityisesti kalojen menestymismahdollisuuksia järvessä.

Järven tuotantokyky on edelleen suuri ja orgaanista ainesta kasaantuu vauhdilla pohjalle. Tämän seurauksena järvi madaltuu jatkuvasti, avovesialueet pienenevät ja järvi kasvaa vähitellen rannoiltaan umpeen. Järven happikadosta on tullut talvisin jokavuotinen ilmiö, joka aiheuttaa rikkivedyn hajua ja ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä eli sisäistä kuormitusta.

Mertajärveä on kunnostettu vuosina 2010-2013 tehokalastuksen ja vesikasvillisuuden poiston avulla. Tehokalastuksen tuloksena oli yhteensä noin 900 kg särkeä, ruutanaa ja ahventa. Kalastuksen toteuttivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön opiskelijat opettajineen. Vesikasvillisuutta poistettiin niittämällä ja kasvien juurakkoa mekaanisesti haraamalla. Vuosina 2010-2012 vesikasvillisuutta, pääasiassa ulpukan juurta, poistettiin Mertajärvestä yhteensä noin 12 000 kg. Kunnostustoimenpiteet toteutettiin Savonlinnan kaupungin, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön yhteistyönä. Kunnostusta kävi seuraamassa useat koululuokat lähialueen kouluista. Kunnostuksessa huomioitiin Mertajärveltä havaitut uhanalaiset sudenkorentolajit, joiden vuoksi toimenpiteitä ei suoritettu rantavyöhykkeen tuntumassa.

Mertajärven kunnostukseen liittyen on laadittu tarvittavat perusselvitykset ja vertailtu eri vaihtoehtoja vuonna 2019, jolloin kunnostusvaihtoehdoksi valikoitui kaupunkikosteikon rakentaminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda luonnon monimuotoisuutta edistävä, lintujärven tapainen keidas. Järven länsiosaan kohdistuva kunnostushanke toteutetaan vuosina 2020–2024, pääpainon ollessa vuosilla 2020–2021. Rakentaminen aloitetaan kesällä 2020 yhteistyössä kunnallisteknisten palvelujen kanssa. Hankkeen kustannuksiin on saatu 50 % valtion avustuksena.

Hirvasjärvi

Kesäaikaiset sinileväkukinnat ovat haitanneet Hirvasjärven virkistyskäyttöä. Savonlinnan kaupunki on käynnistänyt hankkeen Hirvasjärven tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi ja ratkaisukeinojen löytämiseksi järven tilan parantamiseksi. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n,  Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Vesi-Eko Oy:n kanssa. Hankkeen aikana (pääosin vuonna 2017) kerätään tietoa veden laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä tarkastellaan mm. sedimentin ja järven kalaston tilaa.

Kaakkolammen kaatopaikan ympäristövesien velvoitetarkkailun vuosiraportti 2016

Yleisötilaisuus 19.1.2017

Näytteenotto-ohjelma

Ojahavaintopaikat

Kunnostussuunnitelman aikataulu

Koeverkkokalastus 6.8.-9.8.2017

Kutsu yleisötilaisuuteen 15.11.2017

Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017

Kutsu Hirvasjärven kunnostussuunnitelman esittelytilaisuuteen 19.4.2018

Lisätietoja:

Vesi-Eko Oy vesistöasiantuntijat Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi, erkki.saarijarvi(a)vesieko.fi puh. 044 279 8603

Etelä-Savon ELY-keskus ympäristönsuojelun asiantuntija Jyrki Hämäläinen, jyrki.s.hamalainen(a)ely-keskus.fi

 

Tutkimukset ja selvitykset

Savonlinnan ympäristön tilaa on tutkittu ja selvitetty 2000 -luvulla mm. seuraavasti:

Seinäsammal- ja maanäytteiden metallipitoisuustutkimukset vuonna 2005

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus Savonlinnassa keväällä 2005      

Savonlinnan ympäristökatsaus 2004

Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus 2011-2012