Saimaa ja kamera Minun maisemassani Riihisaaressa

Maanantaina 19. helmikuuta 2018

Saimaa tarjoaa savonlinnalaiselle valokuvaajalle Timo Seppäläiselle pakopaikan, joka haastaa kuvaajaa jatkuvasti. Seppäläisen pyrkimys laatuun ja tunnelmaan näkyy vangittuina hetkinä 25.2. avautuvassa Minun maisemani -valokuvanäyttelyssä Riihisaaressa. Yli kolmenkymmenen suuren kuvatulosteen aiheina näyttäytyy Saimaan karun kaunis luonto sekä sen asukkaat. Ikänsä valokuvannut Seppäläinen suhtautuu tekemiseensä edelleen intohimolla.

Näyttelyn valokuvat tarjoilevat Saimaan järviluontoa eri vuodenaikoina viimeisen kahden vuoden ajalta. Värikylläisten iltakuvien runsauteen on luonnollinen syy, sillä päivällä Seppäläinen käy töissä ja valokuvaus jää iltaan. Vaikka Seppäläinen valokuvaa myös ammatikseen, on tämä näyttely syntynyt pelkästään vapaa-ajalla otetuista kuvista. Karujen kalliorantojen ja talvisten metsien seassa näkyy myös lajistoa. Ihminen on selkeästi sivuroolissa, ja väkevä luonto puhuttelee. Vilahtaapa kuvaaja itsekin muutamissa teoksissa.

Kun Seppäläinen hyppää veneensä rattiin, on hänellä aina suunnitelma. Säätila on tutkittu ja kohde saaristossa mietitty. Asialle uhrattu aika ja vaiva palkitaan, kun taivas viimein aukeaa ja tuo mukanaan upeat värit. Joskus paras hetki on lyhyt, vaikka kuvattavaa löytyisi monesta kulmasta. Luontoa kuvatessa sattuu myös yllättäviä kohtaamisia, jotka ovat osa tämän harrastuksen kiehtovuudesta.

—Tein normivenereissun illansuussa elokuun lopulla pari vuotta sitten. Päästyäni kohteeseen odottelin auringonlaskua, ja yhtäkkiä huomasin lähettyvillä majavanpesän. Pysähdyin, ja kohta veneeni ympärillä alkoi pyöriä itse majava. Pesässä tuntui olevan nuorempaakin väkeä paikalla, sillä pientä ääntä kuului. Päätin poistua paikalta häiritsemästä ja suuntasin kohti luotoa. Lähemmäksi päästyäni lähellä ollut kivi osoittautuikin yllättäen norpaksi. Oli upea tunne tavata ensin majava ja sitten norppa luodolla erikoiseen ajankohtaan syyskesällä, kuvailee Seppäläinen.

Rakkaasta harrastuksesta tuli aikanaan Seppäläiselle myös ammatti. Valokuvaamisesta Seppäläinen löytää jatkuvasti uusia ja mielenkiintoisia asioita. Hän ei mielellään luokittele valokuviaan mihinkään kategoriaan.

—Kaikki kuvat ovat valokuvia, ja ne ovat aina tekemisissä valon kanssa. Valokuvausharrastuksen kautta minulla on mahdollisuus päästä liikkumaan hienoissa paikoissa ja kokemaan ainutlaatuisia hetkiä luonnossa, Seppäläinen kertoo.

Seppäläinen on voinut ilokseen todeta, että valokuvaus ei ole ukkoutunut harrastus, sillä etenkin naiset ovat löytäneet valokuvauksen muun muassa blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Tärkeintä Seppäläisen mukaan on kuitenkin tehdä sitä, mistä itse eniten nauttii. Sitä Saimaa on tarjonnut luotsisuvun vesalle. Onneksi kamera on lähtenyt mukaan jokaiselle reissulle!

Minun maisemani – Timo Seppäläisen valokuvia Saimaalta, 25.2.–3.6.2018, Riihisaari–Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna.