Tarinarasti 2 − Kahtele kaakasuutee

Kuuntele rasti

Solmujen tekoon sitä törmää elämässä tuon tuostakin. On keinun kiinnitystä ja veneen sitomista rantapuuhun ja on riippukeinun ripustamista. Ota käteesi kaksi narun pätkää ja koeta sitoa ne toisiinsa. Jos tuntuu vaikialta, niin selvitä minkälainen on merimiessolomu. Se on kätevä kahen köydenpätkän yhteensitomisessa. Sitä sanotaan myös rakkaudensolmuksi.

Jos rakkaus, myötätunto ja myötäeläminen on elämästä kateissa, on murheita, ja katkeroituminen kolkuttelee mieltä ja sydäntä. etsiydy lehmusten luo hengittelemään sisään rohkeutta rakastaa. Uloshengitä murheet ja vastoinkäymiset ja ehkäpä pikkuhiljaa huomaat, että päätöksestäsi rakastaa ja kukoistaa onkin punoutunut kestävä rakkauden niiniköys, joka sitoo kukoistuslaivasi purjeet vahvasti mastoihin, ja veneesi on valmis elämän aalloille.

Erkkihän se muisteli mukavasti niitä oman elämänsä myrskyjä ja niitä vähän tyynenpiäki hetkiä…Erkkihä se kerto, että se on tuota sellanen kohtalo, että tuota, kun sitä on suaressa syntyny ja suaressa tehny ni tuota, eihä siinä mitä…ihmeempiä. Vua onhan siinä. Syntymiset ja koulunkäynnit ja vaikka mitkä.

Kansakouluun oli kuus kilometrii matkoo, joka hiihettiin talavella. Laivassa kulettiin tuota sitten tuota kesäaikaa …ja niin päin pois. Siihin Laukansaaren saaristopiirin kansakouluun, siihin kuulu kolome suarta.

Se alako se koulu tuota kakskymmentäluvulla. Ja ku ei ollu koulurakennusta, ni se oli isossa maatalossa siellä. Ja, että tuota sitten rakentivat sen koulun, ja tuota sitten se oli ihan laivalaiturij ja rannan tuntumassa se koulu.

Tuota Reetta Leanteri oli alakoulun opettaja. Pitkä komia naine ja tuota Erkki, ku ei ollu piässy käömää sitä ensimmäistä luokkaa, ku ol pitäny olla Enolassa aottamassa, mummolle näöttämässä tulta ja lypsyssä ja…ja niin päin pois, ni sitte sakottivat isäukkoo viiskymmentä markkoo. Ja tuota seoraavana syksynä, kun mäni tuota kouluu ja joutu tän Reetta Leanterin kanssa sitten tuota…hää anto läksyt, ja seoraavana pänä kuulustel ja sano: Erkki on huomenna toesella luokalla.

Sitten tuota se yläkoulu opettaja ol sillon, ni sillä oli tuota… Se ol vähä mielevvikkaine ja niin päen poes. Se juoksutti aena tuota oppilaat, ni tuli alakoulu salliin tuota ja muuta, ni karkuu ja tuota ol, ol ihmeelline naene. Mutta onneks se joutu poes lähtemää.

Siihe tuli sitten tää sota ja muuta, nin tuota… talavisota. Ja silloha keskeyty koulu. Ja tuota helevetin kova tuota talavi ja se sotatalavi… nin tuota sitte ku hiihtää kuus kilometrii kuule pennut niin tuota keltä paleltu nuama, keneltä nenä ja muuta.

Ei Erkiltä palentunu kyllä. Että hänellä ol iha uuvet sarkahousut jalassa ni tuota…sellasta.

Ja sitte sota-aikaa ol sotavankia. Nikolai Haratsejeff. Mortvalaine. Ei osannu suomisannoo yhtää. Tämä tuota Nikolai Haratsejeff ol tiällä suaressa, ni …nin tuota hää oli hyvin tunnontarkka ja kova tekemään töitä. Ja sitte isäukko oli ostanu sille puvun toukokuussa, että kesäaikaa saap pittee ja.

Sit siin kylälä ol kaks kahessa muussa talossa sotavankia, ni tuota tul heile kyllää. Ja tuota se ko Nikolai laitto sen puvun piäle, ni ai ihme niitä toisia, että ”mite sinä teke, mite sinä”, ni se sano se Niko että: A isändä osti.

No sitte kun oli sotavankien lähtöaika, nin mitäs tuumasivat sotavangit. Tuota, no tää Nikolai Haratsejeff, nin tuota sano: Kuule Erkki, jos ei ois maatuska ja ja ja lapsia, nin minä en lähtis. Sinä Erkki olet mahottoman hyvä ihminen. Minulla on ollu niin hyvä olla, jotta. Jotta on siinä elämänkertomusta.

Mutta vielä siitä rakkauven ja myötätunnon vahvistamisesta! Ota kävelylenkillesi mukaan tietoinen rakkauskävely. Kävellessäsi verkkaisesti sano liikkeen tahdissa ääneen, tai ainakin hiljaa mutisten. Jos et ilkeä ääneen hoilotella “rakkaudessa minä liikun, elän ja olen, JIHUU! Toista näitä sanoja viiden minuutin aikana kävellessäsi vähän väliä.

Nyt jos on kuule kesä, kun tätä kuuntelet, niin tuosta torilta, vastapäätä, saa ihan mahottoman hyviä muikkuja…maistelehan niitä!

Puhujana näyttelijä Matti Muhonen.
Kaikki oikeudet pidätetään.