Tarkastusalus Saimaa
Luotsilaiva ja tarkastusalus Saimaan kotipaikkana on ollut viimeiset sata vuotta Savonlinna. S/s Saimaan tehtävänä oli tarkastaa ja merkitä vesiväyliä Saimaalla. Sen kyydissä risteili myös monta kuningasta, presidenttiä sekä pääministeriä. Nykyisin edustuslaivana toimiva museohöyrylaiva Saimaa viettää kesät Riihisaaren museolaiturissa, ja on osa Savonlinnan ainutlaatuista museohöyrylaivojen kokonaisuutta.
- Rakennettu Crichtonin telakalla Turussa 1893.
- Pituus 24,7 m.
- Leveys 5,4 m
- Syväys 1,7 m.
- Nopeus 10 solmua.
- Liikennöi edelleen höyrykoneen ja koivuhalkojen voimalla.
Luotsilaiva ja tarkastusalus Saimaa valmistui Crichtonin telakalla Turussa 1893. Kotijärvelleen alus höyrysi vielä samana vuonna. Miksi Saimaalla tarvittiin erityistä tarkastusalusta yli 130 vuotta sitten? Vajaat 40 vuotta aiemmin, vuonna 1856, valmistui Saimaan kanava. Sen rakentaminen oli maksanut miljoonia hopearuplia ja joinakin vuosina se oli työllistänyt jopa 3000 miestä. Kanavan myötä vesiliikenne Saimaalla vilkastui. Niinpä vesillä liikkumisen turvallisuuteen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Saimaan kanavan sulkualtaiden koko, pituus 35,6, leveys 7,42 ja vesisyvyys 2,67 metriä, määritti pitkäksi aikaa Vuoksen vesistössä käytettyjen alusten suurimmat mitat. Saimaan rantojen kaikkiin kaupunkeihin ei kuitenkaan ollut väyliä, joissa noin suurilla mitoilla rakennetut alukset mahtuisivat kulkemaan. Niinpä päätettiin ryhtyä lisäämään Saimaan vesireittien liikennekelpoisuutta. Tähän työhön tarvittiin laivaa.
Aluksi tehtävään käytettiin vuokralaivoja tai väyläntarkastus tehtiin jopa nopeilla ja aikataulunmukaisesti kulkevilla vuorolaivoilla. Lopulta luotsipäällikkö Gustaf Adolf Majander ryhtyi vaatimaan Saimaalle aivan uutta alusta. Kesällä 1892 Suomen senaatti lopulta myönsikin määrärahat uuden laivan hankintaan. S/s Saimaa valmistui aikataulussa vuoden päästä toukokuussa 1893.
Keisarivallan ajan s/s Saimaan kotisatama oli Lappeenranta. Suomen itsenäistyttyä koti vaihtui Savonlinnaksi, joka onkin sille luontainen paikka keskeisen sijaintinsa ansiosta.
Tarkastusalus Saimaa oli Saimaan luotsipiirin tehtävissä 80-luvulle saakka. Sen miehistön tehtäviin kuului mitata, merkitä, huoltaa ja tarkastaa vesiväyliä ja niiden viittoja sekä muita merkkejä. Tärkeä tehtävä oli myös loistojen eli ”vilkkumajakoiden” tarkastus ja polttoainekuljetus.
Loistoja tarvittiin pimeällä liikkuvia varten. Suuret oikeat majakat rakennettiin merelle, mutta sisävesillä riittivät pienemmät loistot. Niiden valonlähteeseen käytetty polttoaine muuttui ajan saatossa. Saimaan miehistö rahtasi loistoille vuosikymmenten aikana bensiiniä, petrolia, kaasua, paristoja ja lopulta aurinkopaneeleitakin.
Suurelle yleisölle paremmin tunnettuja ovat olleet ns. ”herrakeikat”. Jo toisena kesänään, heinäkuussa 1894, Saimaa risteili kahdeksan muun aluksen mukana Venäjän keisari Aleksanteri III:n eskaaderissa Suomenlahdella. Itse keisaria Saimaa ei kyydinnyt, mutta keisarin poika, 15-vuotias suuriruhtinas Mikael seurueineen matkusti aluksella jonkin aikaa. Eräässä vaiheessa matkaa Saimaa kuljetti keisarillisen seurueen pyykit pestäväksi Turkuun.
Arvovieraita on riittänyt laivan kyytiin myöhemminkin. Mm. Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov teki tarkastusmatkan Itä-Suomessa kesällä 1901. Suomen itsenäistyttyä 1917 Saimaan kyydissä ovat Martti Ahtisaarta ja Tarja Halosta lukuun ottamatta olleet kaikki Suomen presidentit. Ruotsin kuningas Kustaa V risteili tasavallan presidentti Relanderin kanssa Savonlinnasta Punkaharjulle kesällä 1925. Kustaa V:n pojanpoika, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia kävivät tutustumassa alukseen Savonlinnassa heinäkuussa 1989.
Pääministeritason vieraita saatiin kesällä 2001, jolloin Suomen pääministeri Paavo Lipponen kuljetti ensin pohjoismaiset pääministerikollegansa Joutsenosta Lappeenrantaan. Kolme viikkoa myöhemmin Venäjän pääministeri Mihail Kasjanov ja Lipponen risteilivät Savonlinnasta Punkaharjulle.
Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tekivät Saimaan kyydissä lyhyen iltaristeilyn Savonlinnan lähivesillä heinäkuussa 2017. Risteily päättyi Olavinlinnaan, jonka laiturista vieraat siirtyivät illalliselle ja oopperaesitykseen. Putinin vierailun turvatoimet olivat ennen näkemättömän tiukat. Useampi poliisivene piti uteliaat huviveneilijät sopivan kaukana presidenteistä.
Saimaan vaiheisiin liittyy myös dramatiikkaa. Jatkosodan aikana alus palveli Suomenlahdella ja joutui muutamaan otteeseen Neuvostoliiton lentokoneiden hyökkäyksen kohteeksi. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin. Heinäkuussa 2002 salama iski Saimaan mastoon, pirstoi sen sekä rikkoi aluksen sähköt ja sähkölaitteet. Mutta matka jatkui.
Saimaan työkiireet alkoivat loppua 1980-luvulle tultaessa. Työuransa jälkeen Saimaa on purjehtinut Merenkulkuhallituksen ja sen seuraajaorganisaatioiden edustuskäytössä. Alus on ollut kulussa joka kesä. Vuoden 2010 virastouudistuksen myötä Saimaa siirtyi Merenkulkulaitokselta Liikenneviraston omistukseen. Samalla alusta ryhdyttiin kutsumaan museolaivaksi. Liikenneviraston seuraajaorganisaatio Väylävirasto luopui Saimaan omistuksesta vuoden 2022 lopussa. Aluksen omistaja on vuoden 2023 alusta ollut Museovirasto.
Höyrylaiva Saimaasta on aina pidetty hyvää huolta. Se on edelleen toimintakuntoinen ja upea alus, joka liikennöi joka kesä, polttoaineenaan kotimainen koivuhalko. Tätä kansallisesti merkittävää museoalusta halutaan jatkossa esitellä laajemmin suurelle yleisölle. Aluksen kotisatamana säilyy Savonlinna. Kesäisin höyrylaiva Saimaa on esillä Riihisaaren museolaiturissa osana Savonlinnan ainutlaatuista museohöyrylaivojen kokonaisuutta.