Hyppää sisältöön

Riihisaari vai Kavassisaari?

Riihisaari on nykyisin vilkas kohtaamispaikka kulttuurin, luonnon ja elämysten ystäville. Väkeä on kuitenkin liikkunut alueella jo vuosisatoja sitten. Mitä Riihisaaressa tehtiin silloin? Entäpä mistä tulee vanha nimi Kavassisaari?

Vanha maisema Riihisaaren ympäristöstä.
Riihisaari 1960-luvun alkuvuosina.

Riihisaaren historia liittyy kiinteästi Olavinlinnan historiaan. Tulihan saaren vanhin nimikin, Kavassisaari (Kavazholmen), saarella 1500-luvulla olleesta linnan suurten sotaveneiden eli kavassien satamasta. Silta saarelle rakennettiin vuonna 1582. Vuonna 1617 valtakunnan raja siirtyi kauas itään, eikä linna enää tarvinnut suurta laivastoa ja omaa sotasatamaa. Niinpä Kavassisaari sai saarelle rakennetuista riihistä uuden nimen, Riihisaari.

Autonomian aikana 1800-luvun alussa Riihisaaressa oli sotaväen kasarmeja, paja ja varastoja sekä kasvimaita. Saarelle kuljettiin 51 metriä pitkää ja 8 metriä leveää siltaa pitkin. Silta rapistui, ja uusi silta rakennettiin vuonna 1850, kun Riihisaareen oli päätetty rakentaa kruunun jyvämakasiini.

Jyvämakasiini on rakennettu Ernst Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan. Rakennus valmistui syksyllä 1852, ja se toimi jyvämakasiinina vuoteen 1921. Sittemmin saarta käytettiin lähinnä veneiden ja halkojen säilytykseen. Saaren laituri oli ns. lantalaiturina, josta ympäristön talonpojat tulivat veneillään hakemaan pelloilleen kaupungin ulkohuoneista kerättyä lantaa.

1930-luvulla Riihisaaren vanha makasiini luovutettiin Savonlinnan sotilaspiirille. Rakennuksesta tuli sotilaspiirin keskusvarasto. Saarella oli myös puolustusvoimien pesula, vaate- ja jalkinekorjaamo sekä kantahenkilökunnan asuntoja.

Vuonna 1963 Riihisaari siirtyi Savonlinnan kaupungin omistukseen. Vuonna 1965 rakennus ympäristöineen suojeltiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista säädetyn lain nojalla, ensimmäisenä rakennuksena Suomessa. Sittemmin rakennuksessa toimi muun muassa kesäravintola ja siinä järjestettiin taidenäyttelyjä. Lopulta Savonlinnan maakuntamuseo muutti rakennukseen ja avasi ovensa yleisölle vuonna 1985. 

Yli kolmenkymmenen toimintavuoden jälkeen museorakennuksessa tehtiin suuri peruskorjaus vuosina 2019–2021, jolloin rakennuksen talotekniikkaa ja tiloja uudistettiin. Tuona aikana museo toimi väliaikaistiloissa entisessä kirjastorakennuksessa Nälkälinnanmäellä. Uudistettu museo avautui Riihisaaressa kesällä 2021.

Museotoiminnan vaiheet

Museotoiminta Savonlinnassa alkoi vuonna 1924, jolloin perustettiin Pyhän Olavin Kilta restauroimaan Olavinlinnaan ja edistämään museotoimintaa. Killan vuosikymmenten aikana keräämät esineet muodostivatkin Savonlinnan maakuntamuseon noin 20 000 esinettä ja 100 000 valokuvaa käsittävien kokoelmien perustan. Riihisaaren vanhassa jyvämakasiinissa museo on toiminut vuodesta 1984 kaupungin museona. Vuotta myöhemmin museo nimitettiin myös Etelä-Savon maakuntamuseoksi, ja museon toimialue laajeni käsittämään Etelä-Savon 25 kuntaa.

Museo on osa yhteiskunnan muistipankkia ja vastaa osaltaan siitä, että riittävästi tietoa ihmisestä ja yhteiskunnasta säilyy tuleville sukupolville. Savonlinnan museon päämääränä on vahvistaa eteläsavolaisen ihmisen identiteettiä tallentamalla, tutkimalla ja esittelemällä maakunnan esineellistä kulttuurihistoriaa sekä tuottamalla uutta, luotettavaa tietoa maakunnan historiasta. Savonlinnan museon erityisalueita ovat Saimaan purjehdushistoria ja saaristolaiskulttuuri.

Uuden museolain myötä maakuntamuseojärjestelmä jäi pois, ja vuonna 2021 Savonlinnan maakuntamuseon nimi muuttui muotoon Riihisaari – Savonlinnan museo. Museo toimii alueellisena vastuumuseona Etelä-Savon alueella. Sen lisäksi uutta Riihisaarta leimaa vahvasti koko alueen kehittäminen kohti uusia toiminta- ja yhteistyömuotoja.

Lue lisää