Ikonit ja pääsiäismunat valtaavat Riihisaaren

Keskiviikkona 13. helmikuuta 2019

Savonlinnalaisen ikonimaalari Tuula Ahosen näyttelyyn on valikoitunut pääsiäiseen liittyviä ikoneita, Jumalansynnyttäjän ja Kristuksen henkilöikoneita sekä kirkon pyhiä kuvaavia ikoneita. Näyttelyssä nähdään myös koristemunia, joita Ahonen on toteuttanut eri tekniikoilla. Mukana on olkikoristeisia ja helmikirjailtuja munia sekä vahatekniikalla koristeltuja munia eli pisankoja. Savonlinnan maakuntamuseon Valo valosta – Ikoneita ja pääsiäismunia –näyttely on esillä Riihisaaressa 15.2.–22.4.2019.

Ikonit maalataan aina perinteisten esikuvien mukaan, eikä maalari voi asettaa etusijalle henkilökohtaisia mieltymyksiään ja taiteellisia näkemyksiään. Ikonimaalaus ei ole siis taiteellista työskentelyä maallisen, tekijän omaperäisyyttä korostavan taiteen mielessä. Maalaamista voisi pikemminkin verrata entisaikojen käsikirjoitusten jäljentämiseen. Jokainen ikonin ”jäljentäjä” jättää kuitenkin oman persoonallisen käsialansa maalaamiinsa ikoneihin.

–Ikoneissa keskitytään kuvatun pyhän mielentilaan, rukouksellisuuteen, kärsivällisyyteen ja lempeyteen, ilman inhimillistä lihallisuutta ja kärsimystä. Näkymättömän maailman ja sen asukkaiden kuvaaminen näkyväksi vaatii selkeän ja pelkistetyn kuvakielen, kertoo jo 30 vuotta ikoneita maalannut Ahonen.

Ahonen aloitti ikonimaalausopinnot Savonlinnassa Linnalan kansalaisopiston ryhmässä vuonna 1985. Myöhemmin hän hakeutui Valamon kansanopiston kirkkotaiteen linjalle, missä opettajana toimi Tuula Murtola. Vuonna 1993 Ahonen opiskeli Pietarin Taideakatemian konservointiosastolla Yaroslav Onufrievzin johdolla. Taitojaan hän on täydentänyt säännöllisesti Valamon opistossa järjestettävillä mestarikursseilla, muun muassa Svjatoslav Mihailenkon ja Natalia Aldoshinan johdolla. Ahosen merkittävin työ on vuonna 2009 valmistuneet Savonlinnan ortodoksisen kirkon ikonostaasin uudet ikonit.

Monien merkitysten munat

Ortodoksisen kirkon perinteessä munat kuuluvat pääsiäiseen. Niitä annetaan lahjaksi ystäville. Legenda kertoo, että pyhä Magdalan Maria antoi Rooman keisari Tiberiukselle munan kertoessaan Kristuksen ylösnousemuksesta. Pääsiäismunien väreihin ja kuvioihin liittyy paljon symboliikkaa ja niillä viestitään munan saajalle erilaisia onnentoivotuksia.

Olkikoristeisissa munissa rukiin oljet työstetään ensin silkinohuiksi, minkä jälkeen ne leikataan ja liimataan värjätyn kananmunankuoren pinnalle. Helmikirjailluissa munissa helmet ommellaan kankaalla päällystetylle styrox-munalle. Vahatekniikalla toteutetut munat ovat ikivanha ukrainalainen menetelmä, missä munan pinnalle piirretään sulalla vahalla kuvioita. Muna värjätään välillä väriliuoksessa, minkä jälkeen vahaamista jatketaan. Tämä toistuu useita kertoja. Lopuksi vaha poistetaan munan pinnalta ja lopputulos yllättää niin tekijän kuin katsojankin väriloistollaan.

Valo valosta – Ikoneita ja pääsiäismunia, 15.2.–22.4.2019, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari – Saimaan luonto- ja museokeskus.

Kuvassa osa Tuula Ahosen maalaamasta ikonista Kristus ja Pyhä Magdalan Maria. Kuva: Anssi Taskinen.