Äänimaisemia ja tunnelmia Saimaan innoittamana Riihisaaressa
keskiviikkona 17. kesäkuuta 2026Saimaan ainutlaatuiset äänimaisemat heräävät eloon Savonlinnan museossa Riihisaaressa, jossa äänitaiteilija Janne Jankerin ääniteos Laarillinen ääntä kutsuu kuuntelemaan. Teos johdattaa kävijän hiljentymään äänten äärelle ja pohtimaan, kuinka syvästi ne muovaavat kokemustamme maailmasta. Suomen museokentälläkin ainutlaatuinen Riihisaaren 12-kanavainen äänijärjestelmä tarjoaa kokeneelle äänitaiteilijalle inspiroivan ja korkeatasoisen ympäristön, jossa kunnianhimoisia teoksia ja elämyksellisiä kokonaisuuksia on mahdollista luoda ja toteuttaa.
Sulje silmäsi ja kuuntele! Laari on täynnä muistia, aikaa ja hiljaisuuden painoa – Saimaan akustinen verkko kutsuu hiljentymään ja rauhoittumaan syliinsä.
Meille kuuleville äänet ovat aivan keskeinen osa jokapäiväistä eloamme. Me hahmotamme äänten avulla etäisyyksiä ja rakennamme käsityksen kolmiulotteisesta tilasta ympärillämme keräten paljon sellaista tietoa, jota näkö yksin ei ikinä meille pysty välittämään. Koska valtaosalle ihmiskunnasta äänet ovat merkittävä osa subjektiivista kokemusta maailmasta, ne ovat luonnollisesti myös kollektiivinen sosiaalinen vaikutin sekä olennainen eletyn ja koetun ominaispiirre. Äänten avulla ja niiden kautta me osallistamme ja osallistumme, vaikutamme ja tulemme vaikutetuiksi.
– Pohdin nykyään paljon visuaalisuuden ylivaltaa elon piirissämme. Ääni on ensimmäinen yhteytemme maailmaan, kun elinpiirimme rajoittuu vasta äidin kohtuun. Samoin ääni on usein myös viimeinen yhteytemme, kun henkäisemme viimeisen kerran. Näiden kahden pisteen välillä me elämme elämämme äänten ympäröiminä. Olen kuunnellut Saimaan äänimaisemia jo 57 vuoden ajan, ja 30 vuoden ajan olen saanut äänien kuulemisesta myös elantoni, Janne Jankeri kertoo.
Äänet ja musiikki ovat olleet Jankerin elämässä aina. Ensimmäisen oopperansa hän koki jo 4-vuotiaana, kun oma isä lauloi Kansallisoopperassa. Musiikki oli kotona läsnä perheen kautta. Oma soittoharrastus alkoi klassisella musiikilla ja huilulla, ja myöhemmin mukaan tulivat rummut ja rock. Kiinnostus siirtyi kuitenkin kuvalliseen ilmaisuun kuvataidelukiossa, minkä jälkeen hän opiskeli videota ja elokuvaa. Alkuperäinen tavoite oli ryhtyä elokuvaohjaajaksi, mutta lopulta ääni ja äänimaailmat veivät voiton visuaalisesta kerronnasta.
Jankerin ensimmäinen työ opintojen jälkeen oli Lissabonin 1998 maailmannäyttely, jonka Suomi-paviljongin elokuvat Jankeri valmisti yhdessä Taisto Lapilan kanssa. Sen jälkeen hän onkin tehnyt äänisuunnittelijan töitä monipuolisesti elokuviin, dokumentteihin, animaatioihin, radioon, installaatioihin ja museoihin. Lisäksi hän on opettanut alan oppilaitoksissa äänisuunnittelua ja kenttä-äänitystä sekä tuottanut radio-ohjelmia.
– Mahdollisuudesta tehdä ääniteos Riihisaareen saan kiittää lavastussuunnittelija Sattva-Hanna Toiviaista, joka yhdisti minut ja museojohtaja Nikke Kaartisen. Niken haaveena on ollut saada Riihisaaren museoon ääntä, ja museolla onkin mahtavat resurssit ääntä ajatellen. Museon Laari-näyttelysalissa oleva 12-kanavainen äänijärjestelmä on ainutlaatuinen Suomen museokentässä. Jo se innosti minua valtavasti tekemään tätä teosta. Minulle henkilökohtaisesti teos Laarillinen ääntä on merkityksellinen siksikin, että se on itsenäinen ääni- ja taideteos vailla kuvaa tai esineitä, ja siinä pääosassa ovat minulle rakkaat Saimaan äänet.
Riihisaaren museorakennuksen vanhat viljavaraston jykevät tiiliseinät, vanhat puurakenteet ja erinomainen akustiikka muodostavat ympäristön, jossa ääni saa tilaa hengittää. Rakennuksen historiallinen kerroksellisuus ja vahva tunnelma tekevät siitä poikkeuksellisen tilallisen kehyksen äänitaiteelle.
Kuinka usein pysähdymme kuuntelemaan? Siis vain kuuntelemaan ilman visuaalisia ärsykkeitä, ja antamaan äänien vaikuttaa sisimpäämme, herättämään muistoja ja tunteita. Pohtimaan miksi – ja miten – äänet ovat meille niin tärkeitä. Sulje siis silmäsi ja kuuntele!
Janne Jankerin viimeaikaisia äänisuunnittelutöitä on palkittu muun muassa Tampereen lyhytelokuvajuhlilla 2025 ja Sokeiden kuunnelmapalkinnolla 2023. Hänen töihinsä kuuluvat myös elokuva Metsäjätti (2020), televisiossa joulun alla esitetty Laulu joutsenesta sekä Postimuseon perusnäyttelyn äänet Tampereen Vapriikissa. Lisäksi hän valmistelee äänisuunnittelua käsittelevää kirjaa Elokuvan näkymätön taide yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa.
Laarillinen ääntä – Äänimaisemia ja tunnelmia Saimaan innoittamana, 18.6.–30.8.2026, Riihisaari – Savonlinnan museo.