Savonlinnan ympäristön tila ja kunnostushankkeet

Ilmanlaatu

Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaista ilmanlaadunseurantaa toteutetaan Etelä-Savossa kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen sekä suurimpien energiantuotantolaitosten yhteistyönä siirrettävällä mittausasemalla. Mittausasema sijaitsee Savonlinnassa Olavinkadun varrella vuosina 2022-2025. Aikaisemmin mittausasema on ollut Savonlinnassa vuosina 2006-2007, 2011-2012 ja 2016-2017.

Vuonna 2022 ilmanlaatu oli mittausten perusteella 97 %:sesti hyvä. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli huhtikuussa katupölyaikaan.

Lue lisää:

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2012

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2016

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2017

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2022

Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2023

Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaatuportaaliin pääset tästä.

Vesistöt

Vesi.fi sivustolle on koottu yhteen koko Suomea koskevat mittaustiedot veden, lumen ja jään määristä. Palvelun tarjoamia tietoja ovat esimerkiksi vedenkorkeus, valunta, sademäärä ja pintaveden lämpötila. Talvella verkkopalvelu kertoo muun muassa lumikuorman, lumen ja roudan syvyyden sekä jään paksuuden.

Vesi.fi löytyy tästä

Järviwikistä löytyy tietoa vähintään hehtaarin kokoisista järvistä. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Järviwikiä voi myös käyttää järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen.

Järviwikiin pääset tästä

Puruvesi (Jouhenjoen valuma-alue)

Hankkeen tavoitteena on vähentää Puruveden ulkoista kuormitusta Jouhenjoen
valuma-alueella tehtävillä vesiensuojelutoimenpiteillä. Hankkeeseen on myönnetty valtion avustusta.

Mertajärven kaupunkikosteikkohanke 2019-2024

Mertajärvi sijaitsee Savonlinnan ydinkeskustan itäpuolella, kaupungin sisääntuloväylän molemmin puolin. Järvi jakautuu kahteen osaan: pienempään, pinta-alaltaan noin 1,5 hehtaarin kokoiseen länsiosaan ja suurempaan, noin 9,5 hehtaarin kokoiseen itäosaan.

Mertajärven veden laatu on heikentynyt 1950-luvulta lähtien käsittelemättömien talousjätevesien johtamisen, pelto-ojitusten sekä valuma-alueen muiden toimintojen vaikutuksesta. Mertajärvi on hyvin voimakkaasti rehevöitynyt ja mataloitunut jopa 10 m paksun pohjalietekerroksen muodostumisen seurauksena vesitilaltaan vain 1–2 metrin syvyiseksi. Järven näkyvä sijainti on aiheuttanut imagohaitan puhtaista vesistöistään tunnetulle ja niistä elinvoimaa saavalle Savonlinnalle. Sijainti rakennetun ympäristön keskellä on rajannut vaihtoehtoja järven kunnostamiseksi vesialueena. Suuren pohjalietemäärän poistaminen on arvioitu teknistaloudellisesti kannattamattomaksi. Pohjalietteen vuoksi järven täyttäminenkään ei asiantuntijatahojen arvioinnin mukaan ole järkevä vaihtoehto.

Järveä on pyritty kunnostamaan jo pitkään. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri toteutti länsiosan kunnostushankkeen 1990-luvulla. Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalvelut hallinnoi järven itäosan kunnostushanketta 2000- ja 2010-luvuilla, jossa järven ravinnetasapainoa parannettiin hoitokalastuksella ja vesikasvillisuuden poistolla yhteistyössä Varpalan kalatalouskoulutusohjelman henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Nyt käynnissä oleva Mertajärven länsiosan kunnostushanke (Mertajärven kaupunkikosteikkohanke) perustuu Ramboll Finland Oy:n laatimaan suunnitelmaan. Suunnitelman mukaan järvialue muutetaan kosteikkoalueeksi kasvattamalla vesialueesta puolet umpeen mm. nopeuttamalla rantakasvien leviämistä erilaisten rakenteiden avulla. Hankkeella pyritään poistamaan huonokuntoisen järven aiheuttama visuaalinen haitta sekä ajoittainen hajuhaitta. Samalla parannetaan alueen linnuston, EU:n luontodirektiivillä ja luonnonsuojeluasetuksella rauhoitetun alueella esiintyvän viitasammakon ja muiden eläinten elinympäristöä. Tavoitteena on, että Mertajärven ympäristössä kuntalaiset ja alueella vierailevat voivat virkistäytyä sekä tutustua samalla monimuotoiseen lähiluontoon ja alueen historiaan. Alueesta luodaan myös läheisen Mertalan yhtenäiskoulun käyttöön opetukseen soveltuva maastokohde. Vesialueen muuttaminen kaupunkikosteikoksi on valtakunnan tasolla pilottimainen hanke. Hankkeen tuloksia ja hankkeessa opittua voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa vastaavissa hankkeissa.

Suunnitelman mukaiset kunnostustoimenpiteet on aikataulutettu vuosille 2019 – 2024. Hanke on edennyt hieman suunniteltua hitaammin. Hankkeen toteutus on saanut koko hankeajalle 50 %:sta valtionavustusta. Toteutuksessa on ollut mukana Savonlinnan työllisyyspalvelujen henkilöstöä.

Mertajärven kunnostushankkeessa on toteutettu vuosien 2019 – 2023 aikana mm. seuraavia toimenpiteitä:

Kunnostussuunnitelman laadinta
Hankkeesta kertovien infotaulujen laadinta ja asentaminen
Laajat vesakon ja puuston raivaustyöt järveä kiertävän kevyen liikenteen väylän molemmin puolin
Vesi- ja ympäröivän alueen siivous jätteistä
Laiturin rakentaminen
Katselutasanteen rakentaminen
Kahden hirsirunkoisen, louhekivillä täytetyn lintuluodon rakentaminen
Rantojen / vesialueen täyttäminen ja kasvillisuuden leviämisen nopeuttaminen veteen asennettujen kantojen ja heinä- ja ohrapaalien avulla
Kasvisiirteiden noutaminen ja asentaminen kosteikkokasvialustojen ja kantojen päälle
Kivisten penkkien rakentaminen sekä jäteastioiden tuominen kevyen liikenteen väylän varteen
Linnunpönttöjen rakentaminen ja kiinnittäminen rantapuihin
Sorsanpesien rakentaminen ja asentaminen järveen
Rantaniityn rakentaminen
Veden laadun tutkimukset vuosina 2019 ja 2023

Ramboll Finland Oy:n suunnitelman mukaisesti kuormalavoista rakennettuja, kymmeniä erilaisia kosteikkokasvien alustoja eri tekniikoin rakennettuna asennettiin järveen ja istutettiin alustoille kasvisiirteitä. Tässä epäonnistuttiin alustojen rikkoontuessa jäiden liikutellessa alustoja ja alustojen kannatintolppien upotessa höttöiseen liejupohjaan. Lopulta kuormalavoista tehtyjen kosteikkoalustojen käytöstä päätettiin luopua ja alustat poistettiin järvestä syksyllä 2022.

Vuoden 2024 aikana hankkeessa on suunniteltu toteutettavaksi mm. seuraavia toimenpiteitä:

”Tuulenkaatopuiden” asentaminen vesialueelle lintujen istumapuiksi
Harvennuskuusien (ns. turojen) ja mahdollisuuksien mukaan puutavarapinojen pohjien tuominen ja upottaminen veteen niiden pinnalle kasvavan ja vedestä ravinteita poistavan biofilmin avulla vedenlaadun parantamiseksi sekä kaloille suotuisten olosuhteiden luomiseksi; myös kantoja ja vanhoja ohra- / heinäpaaleja otetaan vastaan samassa tarkoituksessa
Luontoselvitysten (mm. ranta- ja vesikasvillisuus sekä linnuston kartoitus) tekeminen ajantasaisten luonnonarvojen selvittämiseksi
Lopullisten infotaulujen laatiminen ja rakentaminen
Lisäksi – mikäli löydetään – vesialueen päällä kasvavien sammalrimpien tuominen järveen avovesialueen pienentämiseksi suunnitelman mukaiseksi

Hankkeen valmistuttua vesialueen umpeen kasvamisen odotetaan jatkuvan luontaisesti. Alueen hoito- ja huoltotöitä, kuten vesakon raivausta alueen rannan avoimena pitämiseksi, tullaan jatkamaan myös hankkeen päätyttyä.

Hirvasjärvi

Kesäaikaiset sinileväkukinnat ovat haitanneet Hirvasjärven virkistyskäyttöä. Savonlinnan kaupungin käynnistämässä hankkeessa on pyritty selvittämään Hirvasjärven tilaan vaikuttavien tekijöitä ja löytämään ratkaisukeinoja järven tilan parantamiseksi. Hanketta on toteutettu yhteistyössä Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n, Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Vesi-Eko Oy:n kanssa.

Näytteenotto-ohjelma

Ojahavaintopaikat

Koeverkkokalastus 6.8.-9.8.2017

Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017