Savonlinnan ympäristön tila
Ilmanlaatu
Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaista ilmanlaadunseurantaa toteutetaan Etelä-Savossa kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen sekä suurimpien energiantuotantolaitosten yhteistyönä siirrettävällä mittausasemalla. Mittausasema on Savonlinnassa Olavinkadun varrella vuosina 2022-2023. Aikaisemmin mittausasema on sijainnut Savonlinnassa vuosina 2006-2007, 2011-2012 ja 2016-2017.
Vuosina 2006-2007 mitattiin typenoksideja sekä hengitettävää pölyä (PM10-mittaukset). Ilmanlaaduindeksillä arvioituna Savonlinnan ilmanlaatu oli seurantajaksolla enimmäkseen hyvää. Katupöly huononsi ilmanlaatua ajoittain.
Vuonna 2012 hengitettävän pölyn ohjearvo ylittyi huhtikuussa. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Savonlinnan ilmanlaatu oli kuitenkin pääsääntöisesti hyvä.
Lue lisää:
Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2012
Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2016
Ilmanlaatumittauksen vuosiraportti vuodelta 2017
Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaatuportaaliin pääset tästä.
Vesistöt
Vesi.fi sivustolle on koottu yhteen koko Suomea koskevat mittaustiedot veden, lumen ja jään määristä. Palvelun tarjoamia tietoja ovat esimerkiksi vedenkorkeus, valunta, sademäärä ja pintaveden lämpötila. Talvella verkkopalvelu kertoo muun muassa lumikuorman, lumen ja roudan syvyyden sekä jään paksuuden.
Järviwikistä löytyy tietoa vähintään hehtaarin kokoisista järvistä. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Järviwikiä voi myös käyttää järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen.
Mertajärvi
Mertajärvi ja sen alapuolinen Mertalampi ovat voimakkaasti rehevöityneitä vuosikymmenien ajan lähialueelta vain mekaanisesti puhdistettujen asumajätevesien vesistöön johtamisen vuoksi. Järven pohjalle on kertynyt runsaasti eloperäistä ainesta, joka on tukahduttanut pohjalehtiset kasvit ja herkimmät pohjaeläimet sekä häiriinnyttänyt pohjasedimentin ja sen päällä olevan veden välisen ravinteiden luonnollisen kiertoa. Myös eliömaailma on köyhtynyt kiihtyneen sedimentaation seurauksena. Samaan suuntaan vaikutti happiolosuhteiden heikkeneminen. Hapettomuus karsii erityisesti kalojen menestymismahdollisuuksia järvessä.
Järven tuotantokyky on edelleen suuri ja orgaanista ainesta kasaantuu vauhdilla pohjalle. Tämän seurauksena järvi madaltuu jatkuvasti, avovesialueet pienenevät ja järvi kasvaa vähitellen rannoiltaan umpeen. Järven happikadosta on tullut talvisin jokavuotinen ilmiö, joka aiheuttaa rikkivedyn hajua ja ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä eli sisäistä kuormitusta.
Mertajärveä on kunnostettu vuosina 2010-2013 tehokalastuksen ja vesikasvillisuuden poiston avulla. Tehokalastuksen tuloksena oli yhteensä noin 900 kg särkeä, ruutanaa ja ahventa. Kalastuksen toteuttivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön opiskelijat opettajineen. Vesikasvillisuutta poistettiin niittämällä ja kasvien juurakkoa mekaanisesti haraamalla. Vuosina 2010-2012 vesikasvillisuutta, pääasiassa ulpukan juurta, poistettiin Mertajärvestä yhteensä noin 12 000 kg. Kunnostustoimenpiteet toteutettiin Savonlinnan kaupungin, Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Varpalan yksikön yhteistyönä. Kunnostusta kävi seuraamassa useat koululuokat lähialueen kouluista. Kunnostuksessa huomioitiin Mertajärveltä havaitut uhanalaiset sudenkorentolajit, joiden vuoksi toimenpiteitä ei suoritettu rantavyöhykkeen tuntumassa.
Mertajärven jatkokunnostukseen liittyen laadittiin tarvittavat perusselvitykset ja vertailtiin eri vaihtoehtoja vuonna 2019, jolloin kunnostusvaihtoehdoksi valikoitui kaupunkikosteikon rakentaminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda luonnon monimuotoisuutta edistävä, lintujärven tapainen keidas. Järven länsiosaan kohdistuva kunnostushanke toteutetaan vuosina 2020–2024, pääpainon ollessa vuosilla 2020–2021. Rakentaminen on aloitettu kesällä 2020 yhteistyössä kunnallisteknisten palvelujen kanssa. Hankkeen kustannuksiin on saatu 50 % valtion avustuksena.
Hirvasjärvi
Kesäaikaiset sinileväkukinnat ovat haitanneet Hirvasjärven virkistyskäyttöä. Savonlinnan kaupungin käynnistämässä hankkeessa on pyritty selvittämään Hirvasjärven tilaan vaikuttavien tekijöitä ja löytämään ratkaisukeinoja järven tilan parantamiseksi. Hanketta on toteutettu yhteistyössä Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n, Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Vesi-Eko Oy:n kanssa. Hankkeen aikana (pääosin vuonna 2017) kerätään tietoa veden laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä tarkastellaan mm. sedimentin ja järven kalaston tilaa.
Kaakkolammen kaatopaikan ympäristövesien velvoitetarkkailun vuosiraportti 2016
Kunnostussuunnitelman aikataulu
Koeverkkokalastus 6.8.-9.8.2017
Kutsu yleisötilaisuuteen 15.11.2017
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla
Hirvasjärven tilan parantaminen 2017
Tutkimuksia / selvityksiä
Savonlinnan ympäristön tilaa on tutkittu ja selvitetty 2000 -luvulla mm. seuraavasti:
Seinäsammal- ja maanäytteiden metallipitoisuustutkimukset vuonna 2005
Männyn runkojäkälä- ja neulasvuosikertakartoitus Savonlinnassa keväällä 2005