Ajankohtaiset

Savonlinnan ja Mikkelin kaupunginjohtajat esittävät yhteistä neuvotteluesitystä kaupunkien hallituksien päätettäväksi

Perjantaina 28. elokuuta 2020

Savonlinnan kaupunginhallitus päätti käynnistää neuvottelut Mikkelin kaupungin, Essoten ja Sosterin kanssa 29.6.2020. Neuvotteluita käytiin ensin Essoten, Sosterin, Savonlinnan ja Mikkelin luottamus- ja virkamiesjohdon kesken. Tämän jälkeen sovittiin, että virkamiesjohto jatkaa neuvotteluja ja tekee esityksen.

Virkamiesjohto on käynyt neuvottelut ja sen pohjalta Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esittävät kaupunginhallituksilleen seuraavista asioista sopimista:

  • Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä (muun muassa anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia) ylläpitävää keskussairaalaa, toinen Mikkelissä ja toinen Savonlinnassa. Maakunnan synnytyssairaala on Mikkelissä.
  • Maan hallitukselle tehdään yhteinen esitys siten, että terveydenhuoltolakiin linjataan, että kaikissa maan keskussairaaloissa (mukaan lukien Mikkeli ja Savonlinna) on ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystystoiminta mukaan luettuna anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia. Terveydenhuoltolakia tulee muuttaa siten, että Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Myös keskittämisasetusta tulee lieventää siten, että tämä mahdollistuu.
  • Tulevassa yhteisessä sote-maakunnassa työnjaon jatkokehittäminen tehdään siten, että sairaaloiden välillä yhteenlasketut volyymimäärät pysyvät nykytasolla, mikä turvaa molemmissa sairaaloissa riittävän määrän sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikkoja sekä sairaaloiden työntekijämäärät nykyisessä suhteessa.
  • Työnjaon tarkempi valmistelu pitäisi tehdä Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi nykyisen tasoista päivystävää keskussairaalaa.
  • Savonlinna on sote-maakunnan hallinnon keskuskaupunki. Sote-maakunnan ylin johto esikuntineen (esimerkiksi sote-maakuntajohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja, esikuntahenkilöstö sekä tietohallintojohtaja ja ICT-yksikkö) sijoitetaan Savonlinnaan.
  • Terveyspalvelujen johto sijoittuu Mikkeliin. Muu toimialajohto ja hallinnon muut työpaikat jaetaan työntekijämäärien suhteessa kaikkien kaupunkien kesken.
  • Kehitysvammahuollon hallinto ja johto sijoittuvat Pieksämäelle.
  • Etelä-Savon maakuntaliitto (nykyinen maakuntaliitto) jatkaa Mikkelissä.
  • Sote-maakunnan valmisteluhallituksen puheenjohtaja tulee Savonlinnasta.
  • Savonlinna sitoutuu Etelä-Savon maakuntaan ja sote-maakuntaan.
  • Mikkeli ja Savonlinna sitoutuvat tukemaan toisiaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa siten, että molemmissa säilyy ja kehittyy vuoden 2023 mukainen opiskelijamäärä (Mikkelissä noin 3 700 ja Savonlinnassa noin 1 400) sekä edistämään kaupunkien strategisia kehittämishankkeita ammattikorkeakoulussa.

Kaupunginjohtajien esitys perustuu seuraaviin asioihin:

  • KYS-yhteistyötä voidaan toteuttaa myös Mikkeli-Savonlinna -mallissa. KYS erva-alueen tehtävänsä mukaisesti tukee molempien sairaaloiden toimintaa osallistumalla työnjaon kehittämiseen sekä turvaamalla lääkäreiden saatavuuden. Mikkelin, Savonlinnan ja KYSin sairaaloiden välistä yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että laadukkaat hoitoketjut sairaaloiden välillä toimivat niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun ja potilasturvallisuus on taattu.
  • Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja voisi lisäksi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Xamkissa ja SAMIedussa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien Xamkin saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.
  • Mikkelillä ja Essotella on vahva tahto turvata Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen päivystys nykytasolla Etelä-Savo -yhteydessä. Molempien kaupunkien alueiden asukkaille erikoissairaanhoitopalvelut ovat elintärkeitä ja niiden turvaamiseksi pitää tehdä hyvää yhteistyötä.
  • Etelä-Savon sote-alueen rahoituspohja on tämänhetkisten laskelmien perusteella huomattavasti Pohjois-Savoa vahvempi. Etelä-Savossa alijäämä on vain 3 miljoonaa euroa kun Pohjois-Savossa alijäämä on noin 27 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtajat vetoavat Essotea ja Sosteria istumaan samaan pöytään yhteistyössä KYS:in kanssa ja sopimaan asioista neuvottelemalla. Tällä tavalla vahvistetaan myös koko Itä-Suomen yhteistyötä ja tulevaisuutta. Kaupunginjohtajien mielestä sovinnon ja neuvotteluratkaisun saaminen on koko Itä-Suomen, kaupunkien ja alueen asukkaiden etu.