Sari Kaasinen valittiin Saimaa-ilmiön kippariksi
perjantaina 18. syyskuuta 2020
Musiikin tohtori, taiteilija Sari Kaasinen on valittu Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen projektijohtajaksi. Tehtävässään Kaasinen johtaa Saimaa-ilmiö 2026 -kulttuuripääkaupunkihanketta ja sen projektitiimiä. Hän myös koordinoi kulttuuripääkaupunkihaun toisen hakukierroksen valmistelua ja kulttuuripääkaupunkivuosien 2022–2026 ohjelmasisältöjä.
Kaasinen toimi Saimaa-ilmiö -hankkeen ensimmäisessä hakuvaiheessa valmistelutyöryhmän puheenjohtajana sekä hankkeen innoittajana ja hakukirjan teemojen luojana. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kulttuurialan johtotehtävissä, musiikin lehtorina sekä taiteellisena johtajana. Hän hakee virkavapautta tehtävästään Joensuun kulttuurijohtajana. Kaasinen on luonut vahvan uran myös musiikintekijänä ja esiintyvänä taiteilijana.
– Otan tehtävän nöyränä vastaan ja kiitän luottamuksesta, jota valintaraati valinnallaan osoitti työlleni Saimaa-ilmiön ensimmäisessä vaiheessa, Kaasinen sanoo.
Seuraavaksi hankkeeseen valitaan projektiassistentti, viestintäpäällikkö, aluekoordinaattorit ja hakukirjan kirjoittaja.
– Odotan jo innolla projektitiimin muodostamista ja sitä, että pääsemme jatkamaan suoraan siitä, mihin ensimmäinen hanke jäi, Kaasinen kertoo.
Kaasinen aikoo laajentaa ja syventää kulttuuripääkaupunkihaun toisen vaiheen hakukirjan taiteellista ohjelmaa yhdessä kaikkien Itä-Suomen toimijoiden ja asukkaiden kanssa, myös pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa. Hän innostaa yrityksiä, toimijoita ja asukkaita yhteistyöhön ja kertomaan alueen kulttuurista.
– Ilmiömäinen ja ainutlaatuinen kulttuurimme ansaitsee tulla esitellyksi koko Euroopalle. Toivon, että jokainen kunta haluaa olla mukana Saimaa-ilmiössä – tulevaisuudessahan me teemme joka tapauksessa tiiviisti sekä maakunnallista että ylimaakunnallista yhteistyötä kaikilla kulttuurin sektoreilla.
Kaasisen mielestä Itä-Suomi on paras vaihtoehto Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
– Kulttuuripääkaupunkivuotta ei tule ajatella vuoden mittaisena tapahtumana, vaan kyse on paljon enemmästä, myös taloudellisesti. Pysyvät vaikutukset syntyvät imagon, vetovoiman ja vireän kulttuurielämän vetovoimavaikutusten kaltaisten mekanismien myötä.
Ennakkoarvion mukaan vaikutukset tulevat näkymään vähintään viisi vuotta kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.
– Meillä on vakaa usko siihen, että kulttuuri voi muuttaa Savonlinnan ja koko Itä-Suomen tulevaisuuskertomusta. Tulemme tekemään töitä, jotta Saimaa-ilmiö jättää pysyvän perinnön koko Itä-Suomeen, Kaasinen sanoo.
Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien yhteinen ehdokas vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi (European Capital of Culture ECoC). Hakuprosessi etenee vaiheittain. Hankevaihetta ajalla 1.8.2020 – 31.12.2021 hallinnoi ja toteuttaa Savonlinnan kaupunki.