Eloisan talousarvio 2026 sopeuttaa Vaalijalasta ja sairaaloista
keskiviikkona 5. marraskuuta 2025Eloisan tiedote 5.11.2025:
Etelä-Savon hyvinvointialue sopeuttaa talousarviossaan 2026 menojaan ja toimintojaan 25 miljoonalla eurolla. Kun kuluvan vuoden toimintamenot ovat ennusteen mukaan noin 914 miljoonaa euroa, niin hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän talousarvioesityksessä vuodelle 2026 ne putoavat noin 901,1 miljoonaan.
– Sopeutamme menojamme erittäin voimakkaasti valtiolta tulevaan rahoitukseen. Talousarvioesitykseni tarkoitus on aloittaa kertyneiden alijäämien kattaminen ja näin välttää valtion arviointimenettely, jonka karuja tuloksia näemme jo Keski-Suomesta. Emme pysty kattamaan alijäämiä vuoden loppuun mennessä. Tässä suhteessa talousarvio tulee olemaan rahoituslain vastainen, Seppälä tiivistää talousarvion keskeisimmät piirteet.
Hyvinvointialuejohtajan talousarvio tavoittelee noin 10 miljoonan euron ylijäämää. Seppälä arvioi tavoitteen saavuttamisen olevan mahdollista mutta sopeutusten täydellisen onnistumisen takana.
– Toteutuessaan 10 miljoonan ylijäämä tarkoittaisi, että alijäämien määrä putoaisi 81,3 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen alijäämä olisi siten noin 620 euroa, kertoo rahoitusjohtaja Arto Jalkanen.
Taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä muistuttaa, että niin alijäämien kuin niistä seuraavien sopeutusten takana on valtion riittämätön rahoitus.
– Olemme pitäneet menojen kasvun alle kahdessa prosentissa, kun valtakunnallinen keskiarvo on yli kolmen prosentin. Menojen hillinnässä kuulumme parhaiden alueiden joukkoon. Alle kaksi prosenttia on kova tulos, kun työvoimavaltaisella alalla palkatkin ovat nousseet viittä prosenttia. Rahoitusjärjestelmä vain kohtelee karusti meidän kaltaista väestöään menettävää aluetta, jonka palvelutarve säilyy korkealla tasolla. Toivon kovasti, että järjestelmään saadaan pian muutos. Muuten tämä menee mahdottomaksi, Sipilä sanoo.
Seuraavaksi talousarvio menee Eloisan luottamuselinten käsittelyyn. Aluevaltuusto päättää talousarviosta lopullisesti 8.12.2025.
| Tuhansina euroina | TP2023 | TP2024 | TPE2025 | TA2026 |
| Toimintatuotot | 152 480 | 162 609 | 160 588 | 152 126 |
| Toimintamenot | -873 067 | -897 913 | -913 970 | -901 152 |
| Toimintakate | -720 587 | -735 304 | -753 382 | -749 025 |
| Valtion rahoitus | 694 504 | 709 564 | 757 573 | 781 687 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, netto | -1 143 | -2 180 | -2 200 | -3 500 |
| Vuosikate | -27 227 | -27 920 | 1 992 | 29 162 |
| Poistot | -15 720 | -14 771 | -17 000 | -19 500 |
| Tilikauden tulos | -42 947 | -42 690 | -15 008 | 9 662 |
| Poistoeron lisäys/vähennys | 0 | 446 | 339 | 339 |
| Tilikauden yli-/alijäämä | -42 947 | -42 244 | -14 669 | 10 001 |
| Kumulatiivinen yli-/alijäämä | -34 398 | -76 642 | -91 311 | -81 310 |
Sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut sopeuttavat eniten
Noin 25 miljoonan euron sopeutukset osuvat eniten vaativiin vammaispalveluihin eli käytännössä Vaalijalaan Pieksämäelle sekä sairaalapalveluihin. Vaalijalasta lakkaa neljä yksikköä ja henkilötyövuodet vähenevät 66 htv:n verran. Suurimmat euromääräiset sopeutukset terveyspalveluiden sisällä tulevat sairaalapalveluihin, noin 5,3 miljoonan euron verran. Käytännössä tämä tarkoittaa vuodeosastopaikkojen ja ostopalvelun vähentämistä.
Eloisan toimialoista sosiaalipalvelut vähentää eniten henkilöstöään, enintään 88 henkilötyövuoden verran. Taustalla on, että muut hyvinvointialueet, etenkin Pohjois-Savo, ovat vähentäneet viime ja tänä vuonna palvelujen ostoja Vaalijalasta.
Henkilöstövähennyksiä tulee toiseksi eniten terveyspalveluihin, enintään 59 henkilötyövuotta. Säästöjä tästä saadaan noin 3,4 miljoonan euron verran. Suurimmat henkilöstövähennykset (24 htv) terveyspalveluissa syntyvät, kun puheentunnistus ja tekoäly alkavat korvata sihteerityötä kirjaamisessa. Erikoisairaanhoidon vuodeosastopaikkojen määrä supistuu Savonlinnassa, mistä seuraavat 19 htv:n henkilöstövähennykset.
Kaikkiaan terveyspalvelut säästää 8,6 miljoonan euron verran, josta noin 5,2 miljoonan edestä on muita säästöjä, joihin kuuluvat muun muassa ostopalvelujen vähentämiset.
– Toivotan henkilöstölle jaksamista. Muutoksia tapahtuu organisaatiomme hyvin monissa paikoissa, koska ensi vuoden säästöjen lisäksi myllertää vielä aiemmin tehtyjen päätösten toimeenpano, Seppälä pahoittelee.
Asiakkaille näkyvät eniten palvelupisteiden muutokset. Suun terveydenhuollon pieniä pisteitä aiotaan sulkea. Jos vuokraneuvottelut kuntien kanssa eivät etene, Eloisa joutuu laittamaan terveydenhuollon toimipisteitä sulkuun. Monien kuntien kanssa neuvottelut ovat tosin jo pitkällä.
Myös tuloja aiotaan lisätä. Terveyspalvelut osallistuu muiden alueiden leikkausjonojen purkuun.
– Kaikki ei ole vain pelkkää toimintojen leikkausta vaan mukana on kehittämistä ja uudistuksia. Esimerkiksi kirjaamisen muutokset tulevat tekoälyn kehittymisen myötä. Ikääntyneiden palveluissa tarvitaan lisää tekijöitä, kun Mikkelin Mannerheimintien varressa sijaitseva palvelutalo avataan. Uuteen 59-paikkaiseen taloon saadaan tekijät pääosin järjestelemällä tehtäviä uudelleen, Seppälä kertoo.
Palveluverkon karsinta on Seppälän mukaan taas seurausta valtiovallan investoinnille asettamista ehdoista, joiden taustalla taas on alueemme väestön väheneminen, joka leikkaa rahoitusta.
– Tämän esityksen perusteella meille jää vieläkin maan tihein palveluverkko. Haastan kaikki eteläsavolaiset houkuttelemaan tänne uusia asukkaita. Se vahvistaisi parhaiten talouttamme, Seppälä sanoo.
Kuluvan vuoden talous kohenee 5 miljoonalla
Talousennuste kuluvalle vuodelle on parantunut noin viidellä miljoonalla eurolla. Alijäämää näyttää tulevan silti noin 14,7 miljoonan euron verran.
– Kunnianhimoisena tavoitteena oli saada tälle vuodelle nollatulos. Se ei näytä onnistuvan, vaikka olemme pystyneet hillitsemään menojen kasvua merkittävästi. Suurin syy uusiin ylijäämin on, että päätökset siirtyivät viime vuonna pitkälle loppuvuoteen ja se viivytti toimeenpanoa. Osa päätöksistä voidaan panna toimeen vasta ensi vuonna ja osaa ei voida lainkaan toteuttaa. Tulopuolelle ison loven tekee, että muut hyvinvointialueet ostavat huomattavasti vähemmän Vaalijalan palveluja kuin ennakoimme, kertoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sipilä.
Tältä vuodelta jää kokonaan toteutumatta 5,6 miljoonan euron ja seuraavalle vuodelle ovat siirtymässä 8,9 miljoonan sopeutukset.
Eloisan johto huomasi talousarvion ylityspaineet vuoden alussa. Tilanteeseen reagoitiin jarruttamalla menoja ja henkilöstön vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla.
– Nämä tulevat olemaan säästökeinoissa ensi vuonnakin. Henkilöstön talkoohenkeä täytyy kiittää. Vapaaehtoisista palkattomista on tähän asti kertynyt noin kahden miljoonan säästöt, kun arvioimme sen alun perin miljoonaksi, Sipilä kiittelee.
Investoinnit ja rahoitus 2026
Taloudesta vastaava Sami Sipilä muistuttaa, että kustannusten nousua on hillitty Eloisassa ansiokkaasti.
– Emme todellakaan ole eläneet leveästi. Kenenkään ei kannata Eloisassa moittia itseään leväperäisestä taloudenpidosta. Jatkossa taloutta rasittavat korkomenojen ja poistojen kasvu. Ensi vuonna korkokulut pomppaavat 3,5 miljoonaan euroon eli 1,3 miljoonalla. Poistot kasvavat 19,5 miljoonaan euroon eli 2,5 miljoonalla, Sipilä sanoo.
Ensimmäistä kertaa Eloisa aikoo nostaa pitkäaikaista lainaa enintään 35,3 miljoonalla eurolla. Lainan määrään vaikuttaa kuitenkin se, miten Eloisa onnistuu vakuuttamaan valtiovallan lainanmaksukyvystä. Laina on vielä investointien ehtojen takana.
Tähän asti hyvinvointialue on onnistunut hoitamaan maksuvalmiutta aiemmista organisaatioista perityillä käyttövaroilla, jaksottamalla valtion tulorahoitusta vuoden suurimpiin menokohtiin ja harvalukuisilla lyhytaikaisilla lainoilla. Aiemmista organisaatioista periytyviä lainoja lyhennetään 11,1 miljoonalla eurolla.
Investointisuunnitelma on koottu palapelinä vuosien 2023, 2025 ja 2026 lainanottovaltuuksien perusteella. Osa aiempien vuosien investoinneista vielä kesken ja siirtyy ensi vuodelle.
Investointimenoiksi 2026 on budjetoitu 35,3 miljoonia euroa ja lisäksi tulee investointeja vastaavia sopimuksia 5,6 miljoonalla eurolla. Suurimpia uusia investointikohteita ovat Pieksämäen uuden yhdistetyn sote-keskuksen ja paloaseman rakentaminen sekä Rantasalmen paloasema. Perinteisiä välttämättömiä korjauksia ovat Mikkelin keskussairaalan E- ja D-talojen remontit ja Savonlinnan sairaalan rakennustekniikan korjaukset.
– Teemme investointeja todella maltillisesti, koska tavoitteenamme on, että poistotaso ei enää kasvaisi. Tällä investointitasolla meille kertyy valitettavasti korjausvelkaa jatkuvasti, pahoittelee Sipilä.
Ensi vuoden lainanottovaltuuteen liittyy runsaasti valtion asettamia ehtoja, joten kyseiseen valtuuteen liittyviä investointeja ei aloiteta ennen kuin ehdot täytetty.
– Ohjaavat ministeriöt vaativat meitä muun muassa jatkamaan sopeutuksia ja karsimaan palveluverkkoa väestön vähenemisen takia. Lisäksi tammikuun loppuun mennessä ministeriöt vaativat valtuuston hyväksymän suunnitelman sopeutuksista. Aiemmin riitti virkamiesten tekemä suunnitelma. Valtion käsiohjaus tiukkenee, Sipilä sanoo.
Vuosikate kääntyy 29,2 miljoonaa euroa plussalle, mutta suurehkon investointivarauksen vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta on -6,1 miljoonaa euroja.
Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) pitää Eloisan prioriteettina arviointimenettelyn välttämistä.
– Talousarvion laadinta lähtee kahdesta isosta periaatteesta. Eloisa haluaan tarjota hyvät ja kattavat palvelut eteläsavolaisille ja saada taloutensa tasapainoon niin, ettemme joudu arviointimenettelyyn. Jos sinne joutuisimme, se olisi goodbye omalle päätöksenteolla ja erityisesti lähipalveluille. Virkakunta on nyt oman esityksensä tehnyt ja arvioimme sitä hallituksessa ja viemme talousarvion valtuuston päätettäväksi. Tarvitsemme Etelä-Savossa vahvaa heimohenkeä yhteisten palveluiden, elinvoiman ja päätöksenteon varmistamiseksi, Leppä kannustaa.
—
Toimialakohtaiset talousarviot 2026
Irtisanomisuhan alainen henkilöstö ja suurimmat sopeutukset keskittyvät sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin.
– Joskus näkee kysymyksiä, että miksi hoito- ja hoivatyöntekijöistä sopeutetaan ja miksi ei vähennetä johtajia. Vähensimme johto-, päällikkö- ja esihenkilötehtäviä parin miljoonan euron edestä heti hyvinvointialueen alussa. Pääasiassa hallintoon, johtoon ja asiantuntijatehtäviin kohdistui vuoden 2023 aikana 155 tehtävän vähennys. Myös tukipalveluja on sopeutettu useammalla miljoonalla. Olemme vähentäneet esihenkilötasoa kaikilla yt-kierroksilla ja tässäkin siihen tuli vähennyksiä, mutta sieltä ei ole enää otettavissa miljoonia. Aivan ilman johtamista ei voi pyörittää noin 8000 ihmisen organisaatiota, huomauttaa taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Suurimmat sopeutukset sosiaalipalveluissa
Suurimpia muutoksia talousarvio aiheuttaa sosiaalipalveluissa, jossa henkilöstövaikutuksia tulee 88 henkilötyövuoden vähennyksen verran. Vähennykset sisältävät myös kaksi päällikkötason tehtävää.
Vaalijalasta lakkautetaan ensi vuoden aikana neljä kuntoutusyksikköä: kaksi Nenonpellosta ja kaksi pienempää Pieksämäen kaupungilla sijaitsevaa yksikköä.
– Me joudumme sopeuttamaan palvelut nyt vaativissa vammaispalveluissa. Muut hyvinvointialueet ja etenkin suuri ostaja Pohjois-Savo ovat tänä vuonna vähentäneet hankintojaan meiltä. Ilman sopeutuksia riskit koko Eloisan taloudelle kasvaisivat liian suuriksi, kertoo sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi.
Uusia taloussopeutuksia kohdistuu sosiaalipalveluihin noin 4,2 miljoonan euron edestä. Aiemmin päätettyjä sopeutuksia on jo 5,4 miljoonan edestä.
– Vaalijala on jo ollut ja tulee olemaan keskeinen teema keskusteluissa ministeriöiden kanssa. Haluamme vakiinnuttaa Vaalijalan aseman kansallisena toimijana kysyntää vastaavalle tasolle ja keskittyä nuorten aikuisten tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon ja kriisiasiakkaisiin eli vaativimpaan laitoskuntoutukseen. THL:n päätöksellä rikoksesta tuomitsematta jääneet erityishuollon asiakkaat ovat yksi Vaalijalan vakiintuneista asiakasryhmistä. Vaalijalan osaaminen on näissä palveluissa erityisen vahvaa, Tavi kertoo.
Vammaisten päivätoiminta kokee vammaispalvelulain uudistusten johdosta ison muutoksen, kun päivätoiminnan verkostosta suljetaan viisi yksikköä. Uuden vammaispalvelulain mukaan 65 vuotta täyttäneet asiakkaat eivät ole enää oikeutettuja päivätoimintaan.
– Vahvistamme ensi vuonna omaa toimintaa muun muassa lasten ja perheiden palveluissa. Kun juuri valmistunut lastensuojelun yksikkö Mikkelissä toimii koko kapasiteetilla, tarvitaan vähemmän kalliita ostopalveluja, Tavi sanoo.
Terveyspalvelut vähentää vuodeosastopaikkoja
Toiseksi eniten Eloisan toimialoista vähentää henkilötyövuosia terveyspalvelut, enintään 59 htv. Vaikutukset henkilöstöön jakautuvat siten, että noin 45 prosenttia vähenee Mikkelistä, 45 prosenttia Savonlinnasta ja 10 prosenttia Pieksämäeltä.
Säästöjen kokonaisvaikutus on 8,6 miljoonan euroa vähennys ilman vuokria. Tästä henkilöstön osuus on 3,5 miljoonaa. Muiden säästöjen ja ostopalvelujen vähennykset ovat noin 5,2 miljoonaa.
Suurimmat talousvaikutukset tulevat sairaalapalveluihin, noin 5,3 miljoonan edestä. Iso osa tästä tarkoittaa erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen vähennyksiä Savonlinnassa, kun kaksi osastoa yhdistetään. Tästä seuraa henkilöstön vähennystä 19 htv.
– Savonlinnassa paikkoja tarvitaan aiempaa vähemmän, koska täyttöaste on matala. Mikkelissä paikkoja tulee hieman lisää, koska tarve lisääntyy. Paikat eivät siis ”siirry” kaupunkien välillä vaan niitä lisätään ja vähennetään tarpeen mukaan. Paikat siirtyvät lähinnä kotiin, koska liikkuvan sairaalan toimintaa laajennetaan vuodeosastopaikkojen vähennysten vuoksi, kertoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.
Suurin henkilöstövähennys terveyspalveluissa menee diagnostisiin ja tukipalveluihin, kaikkiaan 24 htv:n verran, kun tekoäly ja puheentunnistus korvaavat tekstinkäsittelyä. Tämän talousvaikutus on 400 000 euron luokkaa.
Asiakkaille näkyvät todennäköisesti eniten sote-keskusten palveluverkon tiivistykset ja tilamuutokset. Suun terveydenhuollon pieniä pisteitä aiotaan sulkea. Jos vuokraneuvottelut kuntien kanssa eivät etene, Eloisa joutuu laittamaan terveydenhuollon toimipisteitä sulkuun. Useimpien kuntien kanssa vuokraneuvottelut ovat jo pitkällä.
Sote-keskusten palveluista vähenee henkilöstöä 13 htv:n verran ja säästöä kertyy noin 0,9 miljoonaa euroa.
– Asukasluvun väheneminen suunnilleen tuhannella vuodessa tarkoittaa, että palvelujen tarve vähenee. Ohjaavat ministeriöt vaativat tämän näkymistä palveluverkon supistuksina ja ne ovat muun muassa lainanottovaltuuksien ehdoissa, Kuosmanen perustelee esitystä.
Akuuttipalveluissa sekä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa henkilöstö vähenee 8 htv:n verran. Tämä tarkoittaa muutoksia moniammatillisissa yksiköissä ja yhdestä 12 tunnin valmiudessa olevasta ensihoidon yksiköstä voidaan luopua.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut vähentävät ostopalveluja ja keventävät palvelurakennetta vähentämällä asumispaikkoja ja vahvistamalla avopalveluja.
– Kehittämistyöstä mainittakoon, että omalääkärimallin pilotointi Savonlinnassa jatkuu. Vuoden alussa otamme käyttöön sairastumisriskiä ennustavan verikoetestin pilotin perusterveydenhuollossa, Kuosmanen kertoo.
Ikääntyneiden palvelut avaa uuden palvelutalon ja turvaa peruspalvelut
Ikääntyneiden palveluihin on vuodelle 2026 mitoitettu 4 miljoonan euron sopeutukset ja noin miljoonan euron uudet sopeutukset. Aiempina vuosina sopeutuksia on tehty jo noin 8,1 miljoonalla, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet koko ajan. Henkilöstömäärä on vähentynyt noin 40 htv:lla.
Ikäpalvelut hillitsee kulujen kasvua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Asiakas- ja palveluohjauksella on iso merkitys asiakkaiden tarvetta vastaavan palvelun pääsyyn määräajassa.
– Turvaamme peruspalvelut, vaikka talous haastaa meitä kovasti ja asiakkaiden määrä kasvaa ja hoitoisuus lisääntyy. Pääpaino on asiakastyössä. Ensi vuonna avaamme uuden 59 asumispaikan palvelutalon Mikkelissä Mannerheimintien varteen. Talon yläkertaan saadaan seniorien vuokra-asumista. Työntekijät saamme pääosin järjestelemällä tehtäviä uudelleen, kertoo toimialajohtaja Niina Kaukonen.
Eloisan uuteen palvelutaloon tarvitaan noin 40 henkilötyövuoden verran työntekijöitä turvaamaan yhteisöllisen, ympärivuorokautisen ja tarvittavan kotihoidon palvelun.
Noin 20-24 henkilölle tulee työtehtäviin muutoksia ja integroidaan joitakin asiantuntijatehtäviä toimialojen välillä.
Osana asumisen selvitystä Ikäpalvelut on arvioinut Eloisan palveluasumisen kalliit tilat, hankkii mahdollisesti korvaavia tiloja sekä luopuu pienistä kotihoidon toimistotiloista.
Teknologiaa voi jatkossa hyödyntää palvelujen tuotannossa nykyistä enemmän, kun asiaa koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2026 alussa. Ikäpalvelut on valmistellut teknologian suunnitelmaa asumis- ja kotiin annettavissa palveluissa.
Uudenlaisia toimintatapoja toimeenpannaan muun muassa kotihoidon aluejaon uudistaminen kilpailutetun toiminnanohjausjärjestelmän myötä.
Omais- ja perhehoidon lakiuudistukset huomioidaan näiden palvelujen osalta sosiaali- ja ikääntyneiden palveluissa.
Vuokrakulut näkyvät konsernipalvelujen taloudessa
Konsernipalveluihin ei tällä kertaa kohdistunut henkilöstön irtisanomisuhkia. Muille toimialoille palveluja tuottava konsernipalvelut vähensi henkilöstöään jo aiempina vuosina kaikkiaan 12,5 prosenttia (mukaan ei ole laskettu ulkoistusta).
Konsernipalvelujen taloudessa näkyvät suurimpana menoeränä muiden toimialojen tilojen vuokrat, joiden alentamisesta on neuvoteltu jo liki kahden vuoden ajan alueen kuntien kanssa. Tällä hetkellä näyttää toteutuvan noin 4,2 miljoonan euron alennukset, kun Eloisa tavoitteli sote-uudista edeltävää vuokrien tasoa eli noin 5 miljoonan vähennystä.
– Jos ja kun tuo toteutuu, niin se tuo merkittävää helpotusta Eloisan talouteen tulevina vuosina. Olisimme halunneet tämän sopimusten kautta valmiiksi varmana lukuna tähän talousarvioon. Kuntien kanssa eteneminen ottaa kuitenkin näköjään oman aikansa. Monien kanssa on kyllä näköpiirissä merkittäviä vastaantuloja, sanoo konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Moni kehitystyö on tullut muualle organisaatioon hankkeiden myötä konsernipalvelujen kautta.
– Iso haaste on, että nyt suuret hyvinvointialueiden aloittamiseen liittyneet ja ministeriöiden rahoittamat hankkeet loppuvat. Moni ammattilainen on ollut tällä rahoituksella esimerkiksi uudistuneissa digipalveluissa töissä, kertoo Sipilä.
Kehitystyö jatkuu joka tapauksessa tulevana vuonnakin. Äskettäin sisäisesti on julkaistu henkilöstön kanssa tehty organisaatiokulttuurin käsikirja, jonka ajatukset jalkautetaan 2026.
– Isoja muutoksia kokevassa organisaatiossa tarvitaan hyvää esihenkilötyötä. Seuraamme johtamisen laatua. Olemme arvioineet esihenkilöt ja 2024 alkanut esihenkilövalmennus jatkuu. Seuraamme henkilöstökokemusta ja parannamme sitä, kertoo henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua.
Pelastus- ja turvallisuuspalvelut aikoo ehkäistä onnettomuuksia tekoälyn avulla
Pelastus- ja turvallisuuspalvelut teki suurimmat säästönsä aiempina vuosina ja tällä kertaa sinne ei kohdistunut irtisanomisuhkia. Pelastustoimen palvelutasopäätöstä ei myöskään tehdä uudelleen.
Yhteistoimintaneuvotteluissa säästöjä haettiin noin 180 000 euron verran, jotka saadaan hyödyntämällä eläköitymisiä ja määräaikaisuuksia vähentämällä. Pelastustoimessa tehtävien uudelleenjärjestelyjä tulee 6-8 henkilötyövuoden verran.
– Pääsemme myös tekemään kehitystyötä. Käynnistämme Eloisan turvallisuuskulttuurin kehittämishankkeen. Tavoitteena on siirtyä reaktiivisesta turvallisuustyöstä kohti ennakoivaa ja osallistavaa toimintakulttuuria. Jatkamme robotiikan ja tekoälyn käyttöä onnettomuuksien ehkäisytyön tukena, kertoo pelastus- ja turvallisuusjohtaja Seppo Lokka.