Etelä-Savon hyvinvointialueen lähtökohdaksi kaksi päivystyssairaalaa

tiistaina 2. helmikuuta 2021

Etelä-Savon sote-uudistus etenee vauhdilla ja tiukalla aikataululla. Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä esittää ohjausryhmän päätettäväksi Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdaksi kahden ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyssairaalaa.
Toinen sairaala on Mikkelissä ja toinen Savonlinnassa.

Johtoryhmä tähtää erityisesti Etelä-Savon edunvalvontaan – Savonlinnan keskussairaalan aseman turvaamiseen ja tulevan hyvinvointialueen riittävän rahoituksen varmistamiseen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Risto Kortelainen Essotesta.

Helmikuussa aloittaa myös uusi aluejohtoryhmä, joka vastaa kokoonpanoltaan tulevaa väliaikaista valmistelutoimielintä. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa toimintansa, kun sitä koskevat lait astuvat voimaan. Sitä ennen aluejohtoryhmä valmistelee mm. tulevan alueen hallintoa, taloutta, palvelujärjestelmää, henkilöstön ja omaisuuden siirtoa sekä strategiaa.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti 11.1, että Savonlinna osallistuu Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun. Savonlinnan kaupunginjohtaja on Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelun johtoryhmän jäsen.

– Savonlinnan kaikkein tärkein tavoite on säilyttää ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon yhteispäivystyssairaala. On erittäin hyvä, että johtoryhmässä tämä tavoite on nyt hyväksytty yksimielisesti hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdaksi, sanoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Seuraavaksi on tarkoitus käynnistää yhteistyössä Sosterin ja Essoten kanssa tarkempi työnjakovalmistelu tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

– Valmisteluryhmän pitää samalla neuvotella ja sopia työnjaosta sekä lääkäreiden koulutuksesta ja saatavuudesta koko KYS-Erva-tasolla. Hyvän pohjan neuvotteluille luo se, että Sosterin ja Essoten yhteenlasketut ostot ovat noin 30 miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet KYS:n ulosmyynnistä, Laine kertoo.

Hyvinvointialueen sairaaloiden säilyttämiseksi valmisteluelimet käynnistävät yhteisen edunvalvonnan maan hallituksen ja eduskunnan suuntaan.

– Haluamme tarkistaa lainsäädäntöä siten, että Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen määräaikaisuus vuoteen 2032 saakka muutetaan toistaiseksi voimassaolevaksi sekä velvoitteeksi Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Myönteistä oli maan hallituksen keskittämisasetuksen lieventäminen, joka mahdollistaa Savonlinnassa ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan toiminnan jatkumisen sillä edellytyksellä että sairaanhoitopiirit yhteisesti näin sopivat, Laine sanoo.

Edunvalvonta tähtää myös riittävän rahoituksen saamiseen hyvinvointialueelle. Eduskunnan käsittelyssä oleva lainsäädäntö ottaa huomioon aiempia lakiluonnoksia vähemmän alueen iäkkään väestön hoidon tarpeita.

Valtiovarainministeriön viime kesänä julkistamissa laskelmissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen sopeuttamistarve oli 27 miljoonaa euroa (93 euroa per asukas) siinä tilanteessa, että Itä-Savo olisi ollut osana Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Etelä-Savon hyvinvointialueen sopeutustarve taas oli kolme miljoonaa euroa (23 euroa per asukas) siinä tilanteessa, että Itä-Savo olisi ollut osa Etelä-Savon hyvinvointialuetta. Itä-Savon oma sopeutustarve oli kahdeksan miljoonaa euroa (198 euroa per asukas). Lukujen perustana olivat kuntien vuoden 2020 talousarviotiedot.

– Uusimpien laskelmien mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella on edelleen huomattava talouden sopeuttamistarve. Itä-Savon liittäminen Pohjois-Savoon lisäisi merkittävästi sopeuttamistarvetta, mutta sopeuttamistarpeen suuruutta ei enää pystytä tarkasti arvioimaan, kertoo muutosjohtaja Sami Sipilä Etelä-Savo sote-uudistuksesta.

Ilman Itä-Savoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen sopeuttamistarve on 13 miljoonaa euroa (52 euroa per asukas).

Tulevan Etelä-Savon hyvinvointialueen, jossa Itä-Savo on mukana, sopeuttamistarve on uusien arvioiden mukaan 14 miljoonaa euroa (101 euroa per asukas). Lukujen pohjana ovat kuntien tilinpäätökset 2018 ja 2019.

– Pyrimme vaikuttamaan hyvinvointialueen rahoituksen määräytymiseen niin, että alueen kahden päivystävän sairaalan toiminnasta aiheutuvat kustannukset sisältyvät olosuhdetekijänä sote-rahoitukseen. Samoin asukasluvun laskun epäedullista vaikutusta tulee lieventää niin, että palvelutarvetekijät otetaan paremmin huomioon rahoituksessa, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Myös saaristoisuuden parempi huomioiminen sote-rahoituksessa tai Savonlinnan saaminen saaristokunnaksi tai muulla tavalla lisärahoituksen saamiseksi alueelle on tavoitteena.

Aluejohtoryhmässä on 10 jäsentä. Mukana ovat Etelä-Savon kaikki sote- ja pelastuspalvelujen järjestäjät sekä alueen kuntien edustajat.

– Hyvinvointialueen valmistelun aikataulu on kireä ja työtä paljon. Valmistelu on kuitenkin edennyt hyvin ja Savonlinnan mukaan tuleminen valmisteluun oli tärkeää, jotta myös Savonlinnan edut voidaan huomioida valmistelussa, kertoo johtoryhmän puheenjohtajana toimiva kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen Essotesta.

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Johtoryhmän puheenjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Timo Halonen
Kaupunginjohtaja
Mikkeli
timo.halonen [at] mikkeli.fi
040 557 8077

Janne Laine
Kaupunginjohtaja
Savonlinna
janne.laine [at] savonlinna.fi
044 417 4001

Sami Sipilä
Muutosjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
sami.sipila [at] essote.fi
044 770 0577