Kaupunginjohtaja Janne Laine: Savonlinna uudenlaisen korkeakoulukeskuksen pilotoijaksi

maanantaina 8. marraskuuta 2021

Kaupunginjohtaja Janne Laine esitti Savonlinnassa vierailleelle tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle, että Savonlinna voisi pilotoida uudenlaista korkeakoulukeskusmallia. Savonlinnassa on luotu perusteet toimintamallille, jossa yhdistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulun tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoimintaa. Pilotointiin esitettiin kuuden miljoonan euron määrärahaa vuosille 2022-2027. Pilotointiin kuuluisi myös ylempien korkeakoulututkintonimikkeiden harmonisointi samoiksi kuin yliopistot käyttävät. Toinen osa pilotointia olisi Savonlinnan mallin vahvistamista, missä ammattikorkeakoulurakenteiden päälle rakennetaan yliopistotasoista tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta yrityselämälähtöisesti. Kaupunginjohtaja Janne Laine, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen neuvottelivat tänään 8.11.2021 tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen ja kansanedustaja Hanna Kososen kanssa.

Savonlinnassa on luotu malli, jossa integroidaan yliopisto ja ammattikorkeakoulua toisiinsa. Mallissa hyödynnetään ammattikorkeakoulun tiloja, henkilöstöä ja laboratorioita. Savonlinnan teknologiapuistoon on rakennettu viisi laboratoriota ja lisäksi Nohevassa on kolme insinöörikoulutusohjelmaa (teollinen puurakentaminen, biotuotetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri). Mallin avulla pystytään tuomaan alueelle kustannustehokkaasti yliopistotasoista tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoimintaa.

Ensimmäisessä vaiheessa Savonlinnaan on luotu toimintamalli, jossa Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet mikroselluloosalaboratorion. Lisäksi Aalto-yliopisto on yhteistyössä Xamkin, kaupungin ja yrityselämä kanssa perustanut biotuotetekniikan professuurin. Professori tuo Aalto yliopiston osaamisen ja kansainväliset verkostot teknologiapuistoon ja ennen kaikkea palvelemaan yrityselämän tuotekehitystoimintaa. Lisäksi malliin kuuluu koulutusväylä diplomi-insinööriksi ja tekniikan tohtoriksi Aalto-yliopistossa.

Teknologiapuiston kokonaisuutta ja alueen teollisuuden tarpeita tukee myös Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan ja Savonlinnan Kesäyliopiston uusi toimintamalli, joka mahdollistaa tietotekniikan kandi- ja maisterikoulutuksen väyläopinnot Savonlinnasta käsin. Toisessa vaiheessa on tarkoitus tuoda Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan osaamista savonlinnalaisiin yrityksiin kehitettävän toimintamallin avulla.

Savonlinna mallin avulla on saatu aikaan yli 200 miljoonan euron vientiliikevaihto teknologia-alan yrityksiin. Savonlinnan mallin korkeasta laadusta kertoo myös se, että teknologiapuistoon on saatu kaksi rahoitusta Euroopan tutkimus- ja puiteohjelmasta.

– Savonlinnan mallissa on lisäksi tavoitteena integroida lukio- ja ammattikoulutusta osaksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Savonlinnan uudenlainen korkeakoulukeskusmalli on rakennettu tähän saakka kaupungin, ammattikorkeakoulun, yritysten, maakuntaliiton sekä Elyn rahoituksella. Mallin jatkokehittämiseen, vahvempaan pilotointiin sekä toimintamallin siirtämiseen muihin seutukaupunkeihin olisi perusteltua saada opetusministeriöstä kuuden miljoonan euron rahoitus vuosille 2022-2027. Malli on osoittautunut erittäin tuloksekkaaksi myös yrityselämän kehittymiselle, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

– Yliopistojen toiminta ja rahoitus keskittyy pitkälti yliopiston läheisellä vaikutusalueella oleviin alueisiin, kehittämishankkeisiin, yrityksiin ja toimijoihin. Jos Savonlinnassa olisi yhtä paljon yliopisto-opiskelijoita kuin Joensuussa, niin Savonlinnassa pitäisi olla noin 2500 yliopisto-opiskelijaa. Tämä muodostaa merkittävän haasteen Savonlinnan kaltaisten alueiden kehitykselle, joissa ei toimi yliopistoa. Nykyisen yliopisto- ja yliopistokeskusten rinnalle tarvitaan Savonlinnan mallin kaltainen yritysten ja yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyö, jatkaa Laine.

– Tasapainoisemman aluekehityksen turvaamiseksi tulisi yliopistot velvoittaa tulossopimusohjauksessa käyttämään strategiarahoituksestaan kymmenen prosenttia muualle kuin yliopistokaupunkeihin sekä myös Suomen Akatemian määrärahoihin asettaa samanlainen periaate esimerkiksi kymmenelle prosentille Akatemian määrärahoista. Tämä olisi väylä edistää Savonlinnan mallin mukaisesti yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän verkostoyhteistyötä. Nyt esimerkiksi Suomen Akatemian määrärahoista noin 50 % menee pääkaupunkiseudulle ja loput käytännössä muutamiin yliopistokaupunkeihin, kertoo Laine.

Teknologiapuisto Noheva on osa Suomen suurimpiin kuuluvaa sellu- ja vesiteknologiateollisuuden keskittymää. Alueen kuituteknologia edustaa alallaan kansainvälistä huippua. Nohevaan kuuluvat insinöörikoulutusten lisäksi muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin elektroniikan testilaboratorio ja kuitulaboratorio, Xamkin ja Aalto-yliopiston yhteisesti toteuttama mikroselluloosalaboratorio sekä Luonnonvarakeskus Luken metsäpuiden kasvullisen lisäyksen laboratorio. Rakenteilla on tällä hetkellä Xamkin massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio sekä laajennustilat Luonnonvarakeskuksen kasvullisen lisäyksen laboratoriolle.

Kaupunginjohtaja Laine kiitteli ministeri Kurvista sekä häntä edeltänyttä ministerinä toiminutta Hanna Kososta siitä, että Savonlinnaan on saatu noin 700 ammattikorkeakoulutuspaikkaa OKL:n Joensuuhun siirron kompensaationa. Tämä yhdistettynä yrityselämän vahvaan kehitykseen on vaikuttanut siihen, että Savonlinna on noussut viime vuodesta alkaen vahvaksi muuttovoittokaupungiksi.