Kaupunkistrategian tavoitteet toteutuivat monilta osin – OKL:n poissiirron aiheuttamasta notkahduksesta on päästy nousu-uralle
perjantaina 14. toukokuuta 2021Strategiakauden 2018-2021 aikana tehdyillä toimenpiteillä onnistuttiin muun muassa saamaan Metsäliiton iso 100 työpaikan ja yli 50 miljoonan euron teollisuusinvestointi, kasvattamaan ammattikorkeakouluopiskelupaikkoja noin 700:lla, laajentamaan Teknologiapuistoa ja saamaan Parikkalan rajanylityspaikasta kansainvälistämispäätös. Lisäksi kaupungin talous on saatu selvästi ylijäämäiseksi ja henkilöstön työhyvinvointia parannettua. Toimenpiteissä onnistuminen näkyy muun muassa Savonlinnan kaupungin nousemisessa viime vuonna muuttovoittokaupungiksi ja työllisyystilanteen voimakkaana parantumisena koronaan saakka. Kaupunkikeskustan vetovoiman kehittämisessä ja matkailun ympärivuotistamisessa ei onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan oraalle saatu kasvu edellyttää vahvan kehittämistyön jatkamista yhteistyössä yritysten, Etelä-Savon maakuntaliiton, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Samiedun, Luken, yhteistyöyliopistojen ja valtion päättäjien kanssa.
Savonlinnan kaupungin strategia on jaettu neljään painopistealueeseen: elinvoimainen kaupunki, hyvinvoiva kuntalainen, asukaslähtöinen ja palveleva hallinto sekä hyvinvoiva henkilöstö. Näihin neljään alueeseen kaupunginvaltuusto on asettanut tarkempia kehittämiskohteita.
Opettajankoulutuslaitoksen siirtyminen pois Savonlinnasta aiheutti ison muuttotappion vuosina 2017-2019. Vuonna 2017 laadittu kehittämisohjelma ja kaupunkistrategia ovat yhteistoiminnassa yritysten, Etelä-Savon maakuntaliiton, ELY-keskuksen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Samiedun, Luken, yhteistyöyliopistojen ja valtion päättäjien kanssa kääntäneet kaupungin kehityssuunnan niin, että vuonna 2020 Savonlinnasta tuli muuttovoittokaupunki. Vuoden 2021 alussa muuttovoitto on edelleen vahvistunut ja tämän vuoden alussa Savonlinna oli 20 suurimman muuttovoittokunnan joukossa.
Koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä on saatu aikaan ammattikorkeakoulukampuksen ja teknologiapuiston voimakas kehittyminen ja vahvistuminen. Savonlinnaan on saatu neuvoteltua myös Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston toimintaa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkiin Savonlinnaan on saatu peräti kuusi uutta koulutusohjelmaa. Opiskelijamäärä Xamkin Savonlinnan kampuksella nousee vuoteen 2024 mennessä noin 700 opiskelijalla yhteensä yli 1400 opiskelijaan.
Teknologiapuistoon on saatu muun muassa yksi uusi laboratorio, kaksi uutta professoria, kaksi uutta insinöörikoulutusohjelmaa, Teknosavon investointi ja tänä vuonna käynnistyvät Luken investointi ja Etelä-Savon kampuskiinteistökuntayhtymän ja Xamkin puurakentamisen 10 miljoonan euron tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorioinvestointi. Ammattikorkeakoulun 1400 opiskelijaan kasvava kampus, 1600 opiskelijan Samiedu ja yrityselämää palveleva Teknologiapuisto ovat Savonlinnan aluekehityksen moottorit.
– Erittäin positiivinen asia strategiakauden aikana on ollut Savonlinnan kääntyminen muuttovoittokaupungiksi. Koulutuksen vetovoimaan, opiskelijoiden viihtymiseen ja valmistuvien sijoittumiseen asumaan ja yrittämään Savonlinnaan on panostettava jatkossa entistä enemmän. Savonlinnalla on luontaista vetovoimaa, mutta tarvitsemme myös pitovoimaa ja lumovoimaa, toteaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen.
– Teknologiapuiston laboratorioiden ja insinöörikoulutusohjelmien avulla pitää saada uusia yrityksiä ja nykyisten yritysten toimintaa vahvistettua Savonlinnassa, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.
Kaupungin työllisyystilanne parani koronaan saakka. Erityisesti työllisyys on parantunut teollisuuden tekemien isojen investointien ansiosta. Kuluneella strategiakaudella Savonlinnaan saatiin suurimpana investointina neuvoteltua kaupungin merkittävien panostusten avulla Punkaharjun uuden kertopuutehtaan noin 100 uuden työpaikan ja yli 50 miljoonan euron investointi.
Kaupunkikeskustan elinvoima on voimakkaasti heikentynyt strategiakaudella ja matkailun ympärivuotistamisessa ei ole onnistuttu.
– Keskeistä on saada matkailun ympärivuotistamiseen vihdoin viimein vauhtia ja näin lisää ostovoimaa alueelle. Muun muassa tornihotelli-investoinnille, Savon Mafian investoinnille ja kaupunkikeskustan kaupallisille investoinneille pitää luoda edellytykset. Charter-lentoyhteys avautuu vuonna 2022, Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistyminen pitää varmistaa ja matkailijoita tuoville tapahtumille pitää luoda edellytyksiä ympäri vuoden. Koululaisten syys- ja talvilomakausille pitää saada luotua vahva kulttuurileirikoulumatkailu, kertoo Laine.
Ennaltaehkäisevään toimintaan etenkin lasten ja nuorten osalta on strategiakaudella panostettu paljon. Muun muassa syksyllä 2019 on perustettu perheiden kohtaamispaikka, joka toimii hyvällä yhteistyöllä Sosterin ja kolmannen sektorin kanssa. Poliisin Ankkuri-toiminta aloitti toimintansa. Ankkuri-toiminnan tarkoituksena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Lisäksi on investoitu harjoitusjäähalli ja jalkapallohalli. Huolestuttavaa kehitystä on ollut silti huostaanottojen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten suhteellisen korkea taso.
Kaupungin talous on ylijäämäinen ja kaupungilla on nyt onnistuneen taloudenpidon seurauksena vahva taloudellinen asema. Parantuneen työllisyyden, yritysten investointien ja nettomuuttovoiton ansiosta verotulojen kehitys on ollut positiivista. Vuonna 2013 aloitetulla talouden tasapainotusohjelmalla on saatu aikaan kaupungin omassa toiminnassa noin 11 miljoonan euron jokavuotinen säästö. Henkilöstöä on vähennetty yli 300 ja toimitiloja noin 50 000 kerrosneliömetriä. Jos Mikkeli toimisi yhtä kustannustehokkaasti kuin Savonlinna hallinnossa sekä sivistys- ja teknisissä palveluissa, voisi Mikkeli säästää noin 22 miljoonaa euroa. Ongelma on Savonlinnan todella korkeat sotemenot, jotka ovat nyt 10 miljoonaa euroa korkeammat kuin ne olivat muutama vuosi sitten. Kaupungin hallinnon, sivistys- ja teknisten palveluiden kulut ovat nyt yli 5 miljoonaa euroa pienemmät kuin ne olivat vuonna 2016. Jos Savonlinna toimisi yhtä kustannustehokkaasti sotepalveluissa kuin Mikkeli, niin Savonlinna voisi saada yli 13 miljoonan euron kustannussäästöt.
– Tehostamista on saatava aikaan sotepalveluiden järjestämisessä, missä asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Kaupungin veroprosentteja jouduttiin nostamaan kasvaneiden sotemenojen rahoittamiseksi. Kaupungin korkeita veroja on päästävä laskemaan elinvoimaisuuden parantamiseksi, toteaa Laine.
Savonlinnan kaupungin henkilöstön työhyvinvointikyselyssä vuosilta 2018 ja 2021 saatiin kaikilla osa-alueilla vertailukuntien keskiarvossa tai yli keskiarvon olevat tulokset. Sairauspoissaolot olivat vuonna 2018 ja 2019 alle kuntien keskiarvon. Esimerkiksi vuonna 2019 Savonlinnan kaupunki säästi kuntien keskiarvoon verrattuna sairauspoissaoloissa ja eläkekuluissa noin 1 000 000 euroa.
– Strategiset elinvoimaa lisäävät painopistealueet on valittu oikein, koska työllisyys on parantunut, yritykset ovat investoineet alueelle, opiskelijoiden määrä on kasvanut ja Savonlinnasta on tullut muuttovoittokaupunki, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka.