Hyppää sisältöön

Kesä lähestyy – muista turvallisuus vesillä

Kesäkaudella Saimaa ja muut Etelä-Savon lukuisat järvet tarjoavat asukkaille ja vierailijoille mieluisaa ajanvietettä. Tämä näkyy valitettavasti myös vesipelastustehtävien määrän lisääntymisenä. Kokeneenkin kipparin on hyvä kerrata turvallisen veneilyn ohjeet.

Vesistössä tapahtuvat pelastustehtävät voivat olla esimerkiksi ihmisen tai eläimen pelastusta vedestä, konerikkoisen veneilijän auttamista, ympäristövahingon, kuten öljyvuodon, torjuntaa tai virka-avun antamista.

Iso osa Etelä-Savon pelastuslaitoksen vesipelastustehtävistä sijoittuu Savonlinnan paloasemaryhmän alueelle.

Marko Tissari työskentelee palomiehenä Savonlinnan paloasemalla. Hänellä on vesisukeltajan pätevyys ja hän myös kouluttaa sopimuspalokuntalaisille pintapelastusta.

”Pelastusveneemme RES4082 on Suomen eniten hälytetty sisävesien pelastusalus. Kesällä hoidamme lähes päivittäin jonkinlaisia vesipelastustehtäviä. Meille kuuluvan pelastustoiminnan lisäksi avustamme ensihoitoa saarissa sattuneiden sairastapausten hoidossa. Myös poliisi tarvitsee välillä apuamme vesiliikennetehtävissä”, Tissari kertoo.

Pintapelastus tarkoittaa veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta ilman vesisukelluslaitetta tehtävää ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista ja vahingon torjuntaa. Pintapelastajan asuun kuuluvat kuivapuku, räpylät, maski ja snorkkeli.

Kaikilla vakinaisilla pelastajilla on pintapelastuskoulutus. Myös sopimuspalokuntalaiset voivat hoitaa pintapelastustehtäviä, jos heillä on käytynä pelastuslaitoksen pitämä pintapelastuskurssi.

Vesisukellus on pintapelastusta vaativampaa vesisukelluslaitteiden avulla tehtävää vesipelastusta. Vesisukeltajan asuun sisältyvät märkäpuku, räpylät, maski, painovyö, tasapainotusliivi, paineilmapullo, hengityslaitteet sekä sukelluskello.

Kaikilla pelastajilla ei ole vesisukeltajan pätevyyttä. Etelä-Savon pelastuslaitoksella pyritään siihen, että kussakin työvuorossa olisi vähintään kaksi vesisukelluskelpoista pelastajaa.

”Kesällä hoidamme lähes päivittäin jonkinlaisia vesipelastustehtäviä”, sanoo Marko Tissari, joka työskentelee palomiehenä Savonlinnan paloasemalla. Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos

Suomen suurin sisävesilaivasto

Etelä-Savon pelastuslaitoksella on Suomen suurin sisävesilaivasto, vesikulkuneuvoja on viitisenkymmentä. Luvussa ovat mukana kaikki moottoriveneet, öljyntorjuntalautat ja kelirikkoalukset. Pienimmät veneet ovat alle 4-metrisiä ja suurin 16,8-metrinen (RES408 eli SP5).

”10-metrisiä ja sitä pienempiä veneitä saa kuljettaa ilman kuljettajakirjaakin. Meillä Etelä-Savon pelastuslaitoksella kuitenkin vaaditaan, että veneen kuljettajan on pitänyt käydä vähintään venetoiminnan peruskurssi. Kurssi järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä”, kertoo palomestari, pelastuslaitoksen alusvastaava Jarno Laikola.

Yli 10-metristen, teholtaan korkeintaan 350 kilowattia, olevien alusten kuljettajilta vaaditaan Traficomin myöntämä kuljettajakirja. Kun aluksen teho on yli 350 kilowattia, sen kipparilta vaaditaan myös konehoitajankirja.

Isotehoiset alukset ovat noin 16–17 metriä pitkiä, ja niissä on kaksi isoa konetta. Tällaisia aluksia on Etelä-Savon pelastuslaitoksella yhteensä kolme, ja ne ovat Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa.

Säiden armoilla

Veneily vaatii taitoja. Jokaisen veneen kuljettajan tulee osata navigoida, lukea merimerkkejä ja noudattaa veneilyn sääntöjä. Ennen kuin veneen ottaa vesille, tulee huolehtia sen kunnosta ja turvavarusteista. Kaikilla veneessä matkustavilla tulee olla asianmukaiset pelastusliivit yllään. Sääennuste kannattaa tutkia joka kerta huolella ennen vesille lähtöä.

Tänä keväänä vedenpinta on normaalia alempana. Sen vuoksi veneillessä on syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin esiin tulleisiin kiviin ja karikoihin, jotka ovat aiemmin olleet reilusti pinnan alla.

Jos huomaa puutteita sataman tai yleisen uimarannan turvallisuusvarusteissa, kuten pelastusrenkaissa tai -veneissä, kannattaa olla kuntaan yhteydessä.

Jos rannassa tai vesillä sattuu hätätilanne, apua saa hätänumerosta.

”Jos näet pelastuslaitoksen veneen vesillä, annathan sen hoitaa tehtäväänsä rauhassa. Pidä kunnon turvaväli ja vältä aallonmuodostusta, jotta auttajien työ ei vaarannu”, Tissari ohjeistaa vesillä liikkujia.

Muun vesiliikenteen lisäksi pelastustehtävien turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi merkkaamattomat kalaverkot, vedenalaiset rakenteet, voimakkaat virtaukset sekä sääolosuhteet.

”Pelastustoimi liikkuu kesäaikaan vesillä myös harjoitusmielessä. Sääolosuhteet vaikuttavat vesillä merkittävästi, minkä vuoksi navigointia on tarpeen harjoitella myös pimeässä ja huonossa säässä”, Tissari kertoo.

Pelastusvene RES4082 on Suomen eniten hälytetty sisävesien pelastusalus. Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos.

Turvallisen veneilyn muistilista

  • Huolla vene ennen sen vesille laskua. Tarkista aina ennen vesille lähtöä, että moottori, sähköjärjestelmät ja turvalaitteet, kuten pilssipumppu, ovat kunnossa.

  • Käytä pelastusliiviä. Huolehdi, että kaikilla veneessä olijoilla on sopivan kokoiset pelastusliivit päällä oikein kiinnitettyinä ja ne ovat käyttökuntoisia. Huolla paukkuliivit.

  • Tarkista, että veneessäsi on asianmukaiset ja kunnossa olevat turvavarusteet, kuten sammutin, soihdut ja ensiapulaukku. Opasta muita niiden käytössä.

  • Opettele navigoimaan ja lukemaan merimerkkejä. Noudata veneilyn sääntöjä, nopeusrajoituksia ja kieltoalueita. Kertaa väistämissäännöt:
    • Veneet kohtaavat keulat vastakkain: väistä oikealta.
    • Veneet kohtaavat risteävästi: vasemmalta tuleva väistää.
    • Moottorivene ja purjevene kohtaavat: moottorivene väistää purjevenettä, paitsi jos purjevene liikkuu moottorivoimalla.
    • Laiva ja vene kohtaavat: vene väistää laivaa.
    • Liikkuva ja paikallaan oleva kohtaavat: ohittava vene väistää ohitettavaa.

  • Vedenpinta on tänä vuonna normaalia alempana: kiinnitäthän huomiota mahdollisiin pinnan alta paljastuneisiin kiviin ja karikoihin.

  • Varmista, että mukanasi on ajantasainen vesistökartta ja puhelin. Lataa kännykkääsi 112 Suomi -mobiilisovellus ja salli sille paikannus: kun soitat hätäpuhelun sovelluksen kautta, sijaintisi välittyy samalla suoraan hätäkeskukseen.

  • Varmista sijaintisi vesistössä myös kiinteiden havaintojen perusteella. Puuttuvista merimerkeistä voit ilmoittaa p. 0800 181818 tai Väyläviraston palaute- ja vikailmoituslomakkeella .

  • Huomioi sääennuste ja ennakoi mahdolliset muutokset säässä.

  • Älä lähde vesille päihteitä nauttineena.

  • Lopuksi huolehdithan, ettet häiritse muiden liikkumista vesillä etkä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille, eläimille tai ympäristölle.

Lisätietoja:

pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti, p. 044 794 3850