Sairaalaselvityksestä tehty kannanotto luovutettiin eduskunnassa
torstaina 29. helmikuuta 2024Kemin, Tornion ja Savonlinnan kaupungin edustajat ovat tehneet kannanoton sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä, jossa ehdotetaan valtakunnallisen sairaalaverkon tiivistämistä ja niiden tehtäväjakoon merkittäviä muutoksia. Kannanotto luovutettiin eduskunnassa eduskuntaryhmien ja puolueiden puheenjohtajille sekä Etelä- Savon ja Lapin kansanedustajille 28.2.2024.
Selvitys on lainsäädännön ja hallitusohjelman vastainen
Kannanoton mukaan selvitys ei perustu voimassa olevaan hyvinvointialuelainsäädäntöön tai pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman linjauksiin palvelulainsäädännön ja hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamisesta. Selvitys vaarantaa hallituksen linjaukset julkisen ja yksityisen terveydenhuoltopuolen yhteistyöedellytysten parantamisesta kieltämällä hyvinvointialueiden mahdollisuudet kirurgisen leikkaustoiminnan laajentamiseen toiminnan supistamiseen kohdistuvissa Kemin, Savonlinnan ja muissa sairaaloissa. Kannanotossa todetaan, että selvityksen linjaukset vaarantavat suomalaisten oikeuden valinnanvapauteen oman terveyden edistämisessä.
Kannanoton vastaanottajat ymmärsivät alueiden huolet
Kannanottoa olivat vastaanottamassa mm. keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Saarikon mukaan keskusta ei ole sitoutunut sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen ja puolue pitää ongelmallisina samoja lähtökohtia kuin kannanotossa nostetaan esille. Saarikko nosti myös esille selvityksen aiheuttaman epävarmuuden, joka vaikuttaa sairaaloiden toimintaan sekä työntekijöiden kuormitukseen.
Samoilla linjoilla Saarikon kanssa oli Li Andersson, myöskään vasemmistoliitto ei ole sitoutunut raporttiin. Andersson totesi, että on epäselvää, mitä hallitus aikoo tehdä selvityksen pohjalta, sillä asia on jätetty epämääräisesti roikkumaan ilmaan. Andersson korosti myös hiljattain uutisoitua potilasturvallisuusasiaa; pienissä sairaaloissa ei ole sen suurempaa potilasturvallisuusriskiä kuin isoissa sairaaloissa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mia Laiho painottivat, että kyseessä on virkamiesselvitys, eikä poliittista sitoutumista ole vielä tehty. Laihon mukaan selvitys on puutteellinen kokonaispalveluiden kannalta, sillä se keskittyy ainoastaan sairaaloihin, ei esim. kotihoitoon, perusterveydenhoitoon eikä ensihoitoon.
Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen luovuttaa kannanoton keskustan puheenjohtaja Annika Saarikolle sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonille. Taustalla kristillisdemokraattien toinen varapuheenjohtaja Katriina Hiippavuori sekä Liike Nyt puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.
Muutokset sairaaloiden toimintaan lisäisivät potilaskuolemia ja vakavia terveysvaurioita
Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut turvata palveluiden tasapuolinen saatavuus ja saavutettavuus. Kannanotossa todetaan, että tavoite toteutuu, jos ympärivuorokautinen yhteispäivystyssairaala toimii niin, että yleisanestesiassa tapahtuva leikkaustoiminta on mahdollista. Vanhenevan väestön myötä tarvitaan laajemmin myös kiireellistä ja ympärivuorokautista hoitoon pääsyä. Itä-Savo ja Kemi-Tornio ovat maantieteellisesti rikkonaisia alueita ja pitkät etäisyydet vaarantaisivat akuuteissa tilanteissa hoitoon pääsyn ja potilasturvallisuuden. Selvityksen mukaiset toimet tulevat lisäämään potilaskuolemia sekä vakavia terveysvaurioita.
Toiminta vaarantaisi osaavan sote-henkilöstön turvaamisen valtakunnallisesti
Mikäli ympärivuorokautinen päivystys ja koulutukset ajetaan alas, kannanoton mukaan kaupungit menettävät yli 1700 sote-alan opiskelupaikkaa. Valmistumatta jäisi vuosittain yli 600 sote-alan ammattilaista Suomen työmarkkinoille. Selvityksen mukaiset toimet vaarantaisivat koko Itä-Suomen alueen hyvinvointialan työvoiman saatavuuden ja johtaisi ennen pitkää alan koulutuksen alasajoon Savonlinnan ja Länsi-Pohjan alueilla.
Vaikutukset vientiteollisuuteen olisivat järkyttäviä
Savonlinnan ja Meri-Lapin alueella on yhteensä lähes 10 000 vientiteollisuuden työpaikkaa. Kannanotossa arvioidaan, että sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintojen lakkauttamisella on välittömät työpaikkavaikutukset sekä kerrannaisvaikutukset alueiden ostovoimaan ja asuntomarkkinoihin sekä verotuloihin. Lisäksi molempien alueiden huoltovarmuus ja kriisinkestävyys vaarantuisivat sairaaloiden toimintojen supistuessa tai lakkautuessa.
Kaupungit esittävät kannanotossa vaihtoehdon
Länsi-Pohjan sairaalan palvelutoiminta on jo vuosien ajan toteutettu yksityisen palveluntuottajan toimesta. Tulokset ovat olleet kiistattomasti kustannustehokkaita, asiakaspalvelultaan laadukkaita ja toimintakulttuuriltaan edistyksellistä. Tämä on johtanut toimintaan, jossa henkilöstö viihtyy ja johon palvelunkäyttäjät ovat olleet tutkitusti erittäin tyytyväisiä.
Kannanotossa esitetään, että Savonlinnan ja Kemin sairaaloita on kehitettävä ja uudistettava julkisen ja yksityisen palvelutuottajan yhteisiksi palvelu- ja päivystyskeskuksiksi, joita voidaan käyttää monipuolisina vertailukohteina kaikille muille sairaaloille, oppien ja kehittäen palvelutoimintaa kaikkien terveydenhuollon palveluntuottajien toiminnan kehittämiseksi.
Olisi merkittävää rajallisten resurssien haaskaamista jättää tällainen kustannuksiltaan sairaaloiden kehittymisen mahdollisuus hyödyntämättä, jossa keskeinen hyötyjä olisi palveluiden käyttäjä ja yhteiskunta.
Lisäksi esitetään eduskunnan päättämän erillismäärärahan palauttamista Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille.