Savonlinnalaiset leipomot hakivat lörtsylle EU:n nimisuojaa

perjantaina 20. joulukuuta 2024

Savonlinna tunnetaan lörtsystään. Se luo kaupungista vähän rennompaa tunnelmaa kulttuurin rinnalla ja kuuluu erottamattomasti matkailijoiden kokemukseen. Lörtsy on aidosti savonlinnalainen ilmiö. Siksi kaupungin leipomot päättivät valmistella hakemuksen EU:n suojatun maantieteellisen merkinnän saamiseksi lörtsylle.

Hakemuksessa määritellään, että lörtsy on ohutkuorinen puoliympyrän muotoinen uppopaistettu piiras, jolle tunnusomaista on kuoren ohuus, täytteiden runsaus ja ruskea paistoväri. Täytteenä voi olla lihaa, kasvista tai kalaa sekä riisiä ja mausteita. Lörtsyjä voi tehdä myös makealla täytteellä, jolloin kuoritaikina on hieman erilainen. Nykyisin lörtsyt voivat olla myös maidottomia, laktoosittomia sekä gluteenittomia. Tärkeä ominaisuus ”Lörtsy”-piiraassa on ollut alun perin myös tuoreus ja myyntiin saakka lämpimänä pitäminen, mikä on maun kannalta oleellista. Piiraita toimitetaan myös pakattuina jälleenmyyjille.

Lörtsyjä saisivat valmistaa jatkossa vain savonlinnalaiset yritykset

Hakemus lähetettiin viiden yrityksen toimesta Ruokavirastoon. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) tarkoittaa että hakemuksen tultua hyväksytyksi tuotenimeä voivat käyttää ja lörtsyjä valmistaa vain savonlinnalaiset yritykset: valmistuksen pitää tapahtua Savonlinnassa eikä missään muualla. Hakemuksen tehneet yritykset ovat Lörtsypojat, Savonlinnan sokerileipomo, Sirkan Leipomo, Leipomo Laurikainen sekä Leipomo Fast Pie.

”Paikallisten yrittäjien kanssa koimme tehtäväksemme tuoda yhdessä lörtsyä enemmän esille ja suojata tuotenimi, kun mahdollisuus tarjoutui. Lörtsy yhdistetään Savonlinnaan eikä niitä muualla valmisteta. Yhteistyö hakemuksen valmistelussa sujui hienosti leipureiden kanssa ja osoitti jälleen miten hyvällä yhteistyöllä voi pienellä paikkakunnalla saada paljon aikaan”, toteaa Sirkan Leipomon toimitusjohtaja Joona Mäenpää. ”Lörtsy on selkeästi Savonlinnan ylpeys eikä niitä muualla valmisteta. Siksi paikalliset yrittäjät tarttuivat mahdollisuuteen suojata tuotenimi ja varmistaa että lörtsy säilyy savonlinnalaisena”, Mäenpää perustelee.

Lörtsyllä on noin 70-vuotinen historia

Lörtsy-piiraan juuret ulottuvat 1950-luvulle. Silloin Savonlinnassa on ollut ainakin kaksi lihapiirakkaleipomoa, jotka ovat valmistaneet Lörtsy-piiraan kaltaista litteää lihapiirakkaa. Tiedetään, että toinen näistä valmistajista oli ”Natusen rouva” ja toinen Kuopiosta Savonlinnaan muuttaneiden Sulo-Veikko ja Fanny Strömbergin yritys. Heidän mukaansa litteää lihapiirakkaa kutsuttiin aluksi myös römperiläiseksi. Strömbergien yrityksen piirakka muistutti jo selkeästi nykyistä Lörtsy-piirasta, jossa on ohut kuori ja suhteessa paljon täytettä. Tärkeä ominaisuus -piiraassa oli alun perin myös tuoreus ja myyntiin saakka lämpimänä pitäminen. Lörtsyjä myydään tuoreina erityisesti Savonlinnan torilla kesäaikaan.

Lörtsy-nimen piiras sai myöhemmin noin 1960-luvulla nuorison suussa. Kun tämä ohutkuorinen piiras hautui vesihauteessa ja höyryssä, siitä tuli löysä. Se taipui käden yli, kun sitä yritti syödä. Tämä tuotteen erityisominaisuus johti siihen, että nuoret alkoivat kutsua tuotetta nimellä Lörtsy. Tuotenimeksi Lörtsy vakiintui 1980-luvulla. Hieman hupaisa, kansan suussa syntynyt murrenimitys kertonee jotakin savolaisluonteesta todetaan lehtiartikkelissa v. 1994 (Länsi-Savo 1994). Myöhemmin lörtsy on löytänyt tiensä matkaoppaisiin – muun muassa Lonely Planet kertoo lörtsynsyönnistä 2015 julkaistussa Suomen matkaoppaassa.

Maantieteellinen ympäristö perustana nimisuojan myöntämiselle

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on EU:n virallinen nimisuoja, joka voidaan myöntää tuotteelle, jonka tietty laatu, maine tai muu ominaispiirre johtuu pääosin sen maantieteellisestä ympäristöstä. Tuotantovaiheista ainakin yhden on tapahduttava kyseisellä alueella. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. Merkintä suojaa tuotannon määritellyllä maantieteellisellä alueella. Suomessa aikaisemmin Kainuun rönttönen, Puruveden muikku, Aito saunapalvikinkku ja Suonenjoen mansikka, Suomalainen marjalikööri ja Suomalainen vodka ovat saaneet suojatun maantieteellisen merkinnän. EU:ssa nimisuojattuja tuotteita on lähes 4000 ja niistä tunnetuimpia on Champagne ja Parmigiano Reggiano-juusto.

Hakemusta valmisteli yritysten kanssa yhteistyössä asiantuntijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Marjo Särkkä ja yhteistyöjärjestelyjä tuki Savonlinnan Hankekehityksen SMEOrigin Interreg Europe -hanke, jonka kautta hyödynnetään EU:n laajuista osaamista paikallisten elintarvikkeiden alkuperäsuojaamista koskien.

Lisätietoja antavat:

Joona Mäenpää p. 040 1271 773 (Sirkan Leipomo)
Pellervo Kokkonen p. 044 758 5472 (Savonlinnan Hankekehitys Oy)

Nimisuojajärjestelmään liittyen Marjo Särkkä p. 044 5906849 (Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti)