Hyppää sisältöön

Seutukaupunkiohjelma valmistui ja luovutettiin tänään elinkeinoministerille – Koulutuksella ja osaamisella vauhtia kehitykseen

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa 2020 Seutukaupunkiohjelman toimeenpanolle valmisteluryhmän ja sille sihteeristön. Työryhmän tehtävänä oli laatia seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma vuosille 2020-2022. Valmistunut ohjelma luovutettiin tänään 26.6. elinkeinoministeri Mika Lintilälle.

Nelijäseniseen työryhmään nimettiin Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine. Valmisteluryhmässä olivat lisäksi entinen kansanedustaja, KHT-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilä, Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén. Työryhmän asettaminen perustui Marinin hallituksen hallitusohjelmaan, jossa linjattiin, että tällainen ohjelma seutukaupunkien elinvoiman parantamiseksi laaditaan.

Seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan seutukaupunkien elinvoimaa ja menestystä osana suomalaista kaupunkipolitiikkaa.

– Erittäin tärkeä toimenpidealue on koulutuksen ja osaamisen kehittäminen. Seutukaupungeissa on aika pitkälti suomalaisen vientiteollisuuden runko ja lisäksi monissa seutukaupungeissa on näiden kehittämistä tukevia koulutus- ja innovaatiorakenteita kuten esimerkiksi Savonlinnassa Teknologiapuisto Noheva. Yksi keskeinen uusi toimenpide on työ- ja elinkeinoministeriön toimesta tänä syksynä käynnistettävä määrärahahaku seutukaupunkien koulutus-, teknologia- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Olen hyvin tyytyväinen, että tämä toimenpide on heti käynnistymässä, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Uuteen käynnistyvään EAKR-rakennerahasto-ohjelmaan on tulossa vahvaksi osaksi osaamis- ja innovaatioverkostojen rahoitusosuus. Täytäntöönpano-ohjelmassa esitetään myös selvityksen tekemistä, miten seutukaupungit voisivat parantaa yliopistojen ja korkeakoulujen strategisen rahoituksen sekä teknologian ja tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä.

– Yliopisto- ja ammattikorkeakoulurakenteiden keskittyminen harvoihin kaupunkeihin selittää pitkälti Suomen keskittymiskehityksen. Nuoret ikäluokat joutuvat lähtemään opiskelemaan näihin kaupunkeihin ja heistä vain osa palaa takaisin seutukaupunkeihin. Tästä aiheutuu synnyttävien ikäluokkien pieneneminen ja matala syntyvyys. Savonlinnakin on muuttotappiokaupunki ainoastaan 18-25-vuotiaissa. Savonlinnassa pitäisi olla väkilukuun suhteutettuna esimerkiksi Joensuuhun tai Helsinkiin verrattuna noin 3000 yliopistokoulutuspaikkaa. Nyt niitä on 0. Onneksi ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on nousemassa noin 1400 opiskelijaan ja olemme saamassa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa myös yliopistokoulutustoimintaa takaisin Savonlinnaan, kertoo Laine.

Toinen merkittävä tekijä keskittymiseen tulee valtion jakamien Business Finlandin ja Suomen Akatemian määrärahojen keskittymisestä näihin samoihin kaupunkeihin. Tämä tulisi ottaa nyt huomioon myös korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa.

Tärkeää on Laineen mukaan myös, että alueellistamisen uudistamisen strategian pohjalta käynnistetään alueellistamislainsäädännön tarkastelu. Lainsäädäntöä uudistettaessa tulisi ohjelman mukaisesti ottaa huomioon valtion työpaikkojen määrän seuranta, esimerkiksi viiden vuoden seurantajaksolla sekä niiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Seurannan avulla sama alue ei saisi joutua useiden samanaikaisten valtion työpaikkojen vähentämisen kohteeksi. Esimerkiksi Savonlinnaan, kuten muihinkin seutukaupunkeihin, on kohdistunut samaan aikaan eri valtion sektoriviranomaisten päättämiä valtion työpaikkojen vähennyksiä.

Toimeenpano-ohjelmassa on lisäksi mm. seutukaupunkien laajakaistayhteyksien ja liikenneyhteyksien parantamiseen, työlupien pilotointiin seutukaupungeissa, sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen sekä asuntopolitiikan tervehdyttämistoimien tehostamiseen liittyviä näkökohtia. Myös yritystoimitilainvestointien vakuusongelmien ratkaisemiseen liittyviä ongelmia on ohjelmassa tuotu esiin.

Kuvassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä, kaupunginjohtaja Janne Laine.