Valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia epäoikeudenmukaisesti – Savonlinnalta leikataan ensi vuonna kuusi miljoonaa euroa valtionosuuksia
perjantaina 3. marraskuuta 2023Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan Savonlinnan kaupungin vuonna 2024 saamat valtionosuudet ovat romahtamassa yli 54 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Tämän seurauksena valtionosuustulo on leikkautumassa peräti noin kuusi miljoonaa euroa tämän vuoden tasosta. Tämä suuri valtionosuustuloleikkaus aiheutuu sosiaali- ja terveysmenojen yli kymmenen miljoonan euron ylityksestä viime vuonna. Nämä Savonlinnalta leikattavat valtionosuustulot siirretään hyvinvointialueiden rahoittamiseen.
Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Nykyisellä valtionosuustulojärjestelmällä Savonlinna saa valtionosuuksia ensi vuonna noin viisi miljoonaa euroa, Mikkeli noin seitsemän miljoonaa euroa ja Kouvola joutuu maksamaan valtiolle, kun samaan aikaan Kajaani saa noin 48 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 alusta alkaen sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Uudistuksessa kunnilta siirretään yhtä paljon verotuloja ja valtionosuuksia valtiolle kuin siirtyvien tehtävien kustannuksia siirtyy. Lopullinen siirtolaskenta tehdään vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietoihin perustuen syksyllä 2023. Tämän laskennan tuloksena Savonlinnalta leikataan ensi vuonna kuusi miljoonaa euroa valtionosuustuloa. Nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä tämä aiheuttaa pysyvästi noin viiden miljoonan euron leikkauksen Savonlinnan valtionosuustuloon.
Nykyinen sote-uudistuksen jälkeinen valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia epätasa-arvoisesti. Sote-uudistuksen myötä tehdyt valtionosuusmuutokset ovat vaarantamassa yksittäisten kuntien kyvyn tuottaa lakisääteisiä peruspalveluita.
Kaupunginhallitus antoi kannanoton Etelä-Savon maakunnan kansanedustajille, Kuntaliittoon sekä Etelä-Savon maakuntaliittoon.