Ainutlaatuista aineistoa ja dramaattisia kohtaloita Olavinlinnan piirityksen ajoilta
tiistaina 17. kesäkuuta 2025”Kuningas aloitti sodan ilman säätyjen kutsumista koolle ja ilman että Ruotsi olisi joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Ei ollut mikään salaisuus, että prikaatinkomentaja, vapaaherra Hastfer, jolla oli paljon yhteyksiä hallitsijaan, oli maksanut hyvin muutamille Savon sotilaille, että heidät puettiin venäläisiksi sotilaiksi, jotka näyttelivät hyökkäyksen.”
Näin Kustaa III:n käynnistämän ”teatterisodan” vaiheita kuvaili kuninkaan adjutanttina toiminut nuori kapteeni, vapaaherra August Philip Armfelt (1768–1839) omaelämäkerrassaan.
Riihisaaren museon uusi Sota Savossa 1788–1790 -näyttely on yksi Olavinlinnan 550-vuotisjuhlavuoden tapahtumista ja osa Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtumakokonaisuutta. Esillä on runsaasti harvinaista alkuperäisaineistoa Kansallisarkistosta ja yksityisistä kokoelmista. Mukana on muun muassa Porrassalmen taistelussa kesäkuussa 1789 päähän haavoittuneen Savon Prikaatin kapteeni Georg Carl von Döbelnin kirjoittama kirje. Tässä piirroksin varustetussa dokumentissa von Döbeln kuvailee haavoittumisen seurauksena kokemaansa kallonporausta, jossa puudutusaineena käytettiin viinaa ja oopiumia.
Näyttelyn alkuperäistä asiakirja-aineistoa täydentävät jäljenteet, jotka kertovat sodan vaiheista erityisesti Savossa. Suomen historiassa yleisesti tunnettuja tapahtumia ovat Anjalan liitto, Liikkalan nootti, Olavinlinnan piiritys, Porrassalmen, Parkumäen ja Laitaatsillan taistelut sekä monet muut tapahtumat, joiden muistomerkit edelleen muistuttavat vuosien 1788–1790 vaiheista ja välillä raskaistakin tappioista. Olavinlinnan rakentaminen oli aloitettu vuonna 1475 pohjoismaisen unionivaltakunnan puolustamiseksi itää vastaan. Sitä tehtävää se täytti Suomen sodan 1808–1809 loppuun saakka. Vielä tänä päivänäkin se on suomalaisten puolustustahdon vuosisatainen symboli.
Osana näyttelyä on Lontoossa ja Manchesterissa esillä ollut englanninkielinen näyttely August Philip Armfeltista ja hänen matkastaan Englantiin heti sodan (1788–1790) jälkeen vuosina 1790–1791. Armfeltin lisäksi näyttelyssä nousevat esiin tuleva sotamarsalkka ja kreivi Johan August Sandels, jo mainittu suomalaisten erityisesti ihailema kenraali Georg Carl von Döbeln ja Ranskan joukoissa Yhdysvaltain vapaussotaankin osallistunut eversti Curt von Stedingk, sittemmin sotamarsalkka ja Ruotsin lähettiläs ja kreivi. Ja tietysti myös Savon Prikaatin komentaja Berndt Johan Hastfer, kuninkaan liittolainen, joka kääntyi häntä vastaan, tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.
Näyttelytyöryhmä
Näyttelyn aineistot on koonnut ja tekstit laatinut Kansallisarkiston entinen pääjohtaja, professori Jussi Nuorteva. Näyttelyn asettelun on suunnitellut Riihisaaren museoamanuenssi Anssi Taskinen. Näyttelyryhmään ovat kuuluneet lisäksi museonjohtaja Nikke Kaartinen, Pyhän Olavin Killan edustajat, kunniapuheenjohtaja Timo Auvinen ja puheenjohtaja Kristian Liljeström sekä Linnalan opiston toimistopäällikkö Marja-Leena Hasselqvist. Aineistojen valmistelusta näyttelyyn ovat vastanneet konservaattorit Minna Mäki (Kansallisarkisto) ja Heidi Alanen (Riihisaari).
Erityisen kiitokset antikvaaristen kirjojen kauppiaalle ja Kalevi Kuitusen säätiön puheenjohtajalle Cecil Hagelstamille, joka on ystävällisesti antanut kokoelmistaan lainaksi useita harvinaisia näyttelykohteita.
Sota Savossa 1788–1790, Riihisaari – Savonlinnan museo,19.6.–28.9.2025