Neljän lapsen äiti, tuleva mummo ja kohtaamisten ammattilainen – Anne Käyhkö tekee työtään sydämellä

perjantaina 8. toukokuuta 2026

Savonlinnan kaupungin pysäköinnintarkastajana työskentelevä Anne Käyhkö kulkee päivittäin kaupungin katuja – monesti kymmenen kilometriä päivässä. Työssä yhdistyvät ulkona liikkuminen, vuodenaikojen rytmi ja ihmisten kohtaaminen, joista Anne nauttii.

Työn rinnalla hänen elämänsä tärkein rooli on kuitenkin ollut äitiys. Neljän aikuisen lapsen äitinä Anne on kulkenut pitkän matkan ruuhkavuosista tähän hetkeen – aikaan, jolloin elämä rauhoittuu ja edessä häämöttää uusi, odotettu elämänvaihe kun syksyllä maailmaan putkahtaa ensimmäinen lapsenlapsi.

Ruuhkavuosista rauhallisempaan arkeen

Anne tuli äidiksi nuorena, 22-vuotiaana biologian opiskelijana. Perhe kasvoi ajan myötä neljän lapsen joukkioksi, ja samalla muotoutui elämä, jossa opiskelu, työ ja arki sovitettiin yhteen lasten ehdoilla. ”Ajattelin silloin, että lapsia saa tulla – ja niitä tuli”, Anne kertoo hymyillen. Äitiyden ensimmäiset hetket ovat jääneet vahvana mieleen. ”Muistan sen voimakkaan tunteen, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Ymmärsin, että minä olen pystynyt tähän. Se oli valtava, onnellisuuden ja ylpeyden hetki.”

Perheen arjessa riitti aikanaan vauhtia. Kaksi nuorinta lasta syntyi kahden vuoden välein, vanhimmat olivat samaan aikaan koulussa – ja harrastukset rytmittivät arkea. ”Silloin piti pystyä kaikkeen ja olla koko ajan valppaana. Nyt elämä on rauhoittunut”, Anne sanoo.

Arjen kiireen keskellä kantoi ajatus, jonka Anne sai omalta äidiltään: ”Asioilla on tapana järjestyä. Sen olen itsekin huomannut – kaikkea ei kannata stressata etukäteen.”

Anne sanoo, että lasten kasvaessa äidin rooli on muuttunut, mutta ei vähentynyt. ”Olen sellainen takalauta, jota vasten voi peilata omia asioita. Lapset tietävät, että olen läsnä, jos on tarve keskustella.” Perhe kokoontuu edelleen yhteen juhlapäivinä, erityisesti jouluna. Yhteiset hetket ovat tärkeitä, vaikka lapset asuvat eri puolilla Suomea.

Äitiyden monet puolet

Anne korostaa, että jokainen lapsi on omanlaisensa ja jokainen äitiys on erilainen. ”Lapsi kasvattaa äitiyteen. Pitää kuunnella ja oppia tuntemaan juuri se oma lapsi.”

Äitiyteen on mahtunut myös vaativia vaiheita. Nuorimman lapsen erityistarpeet ovat edellyttäneet vanhemmalta sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta. ”On saanut olla kuin naarasleijona, vaatia ja puolustaa. Kaikki ei tule itsestään, vaan asioita pitää selvittää ja joskus haastaa.” Samalla tarvitaan herkkyyttä ja läsnäoloa. Annen mukaan pitää osata myös kuunnella ja olla varpaillaan.

Tänä syksynä Anne siirtyy uuteen elämänvaiheeseen, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyy. Hän on hiljaa itsekseen odottanut tätä jo muutaman vuoden. Uutinen tulevasta lapsenlapsesta konkretisoitui, kun Annen poika näytti valokuvia ultrasta. ”Se oli samanlainen pysähdyksen hetki kuin esikoisen syntymä aikanaan, uusi vaihe alkaa”, hän tuumii.

Mummoudesta Anne odottaa ennen kaikkea läheisyyttä ja pieniä yhteisiä hetkiä. ”Ehkä olen sellainen mummo, joka ei malttaisi pestä ikkunoita, kun niissä on lapsen sormenjälkiä”, hän naurahtaa.

Kohtaamisia työpäivän varrella

Nykyisessä työssään pysäköinnintarkastajana Anne kokee olevansa oikeassa paikassa. Työ tuo rytmiä ja merkitystä arkeen. ”Tässä työssä saa olla ulkona ja kohdata ihmisiä. Se on minulle tärkeää.”

Vaikka pysäköintivirhemaksu ei ole koskaan iloinen asia, tilanteet päättyvät usein hyvin. ”Kun selittää rauhassa, mistä on kyse, ihmiset yleensä ymmärtävät. Usein he jäävät juttelemaan muustakin”, Anne hymyilee.

Vuodenajat näkyvät työssä selkeästi: talvipysäköinnit, kevään koululaisryhmät, kesän matkailijat ja oopperajuhlien vilinä muodostavat oman vuosikellonsa. ”Tämä on vähän kuin paluu lapsuuteen maatilalle, jossa elettiin vuodenaikojen mukaan.”

Vapaa-ajallaan Anne rentoutuu kirjoittamalla Linnalan sanataidepajassa. ”Mikäli haluaa, voi omia tarinoita lukea muille, ja asiat jäävät vain sen piirin tietoon, niitä ei kerrota ulkopuolisille”, Anne kertoo. Hänet voi nähdä myös kesäisin Kerimäen Pitäjänteatterin esityksessä, roolissa jos toisessakin.

Tiedossa täydellinen äitienpäivä

Tulevana äitienpäivänä Annen toive on yksinkertainen. ”Nuorin tytär tulee kotiin koiran kanssa, ja käymme yhdessä oman äitini luona. Jos kaikki lapset pääsisivät paikalle, se olisi täydellistä, mutta jo yhteys heihin puhelimitse tekee päivästä tärkeän.” Lopulta äitienpäivän ydin on Annen mukaan läheisyydessä. ”Se, että näkee oman jälkikasvunsa tavalla tai toisella, se on lähellä täydellisyyttä.”