Ajankohtaiset

Valokuvanäyttelyt Talvisodan värikuvia sekä nuoret muuttotappiota uhmaten

Torstaina 19. joulukuuta 2019

Ruotsalainen Carl-Erik Groth valokuvasi 80 vuoden takaista talvisota-ajan Savonlinnaa ja sen ympäristöä käyttämällä kamerassaan tuohon aikaan erittäin harvinaista värifilmiä. Groth toimi ruotsalaisen sairaalan lääkärinä Savonlinnassa talvella 1939–40, ja kuvasi mm. sairaalaympäristöä. Valokuvaaja Veera Konstin näyttely puolestaan käsittelee muuttotappiokunnan elämää nuorten aikuisten kautta. Savonlinna on ollut viime vuosina esillä puhuttaessa synkistä väestöennusteista, varsinkin nuorten aikuisten osalta. Näyttelyssä tuodaan esille ihmisiä, jotka kaikesta huolimatta ovat jääneet tai palanneet. Savonlinnan maakuntamuseon valokuvanäyttelyt avautuvat joulupäivänä Saimaan luonto- ja museokeskuksessa Nälkälinnanmäellä.

Vanhat värikuvat harvinaisia

Talvisodan värikuvat -näyttelyn kuvausaiheita ovat mm. 29. helmikuuta 1940 tulessa ollut Olavintorin varren puutaloalue, pommista täysosuman saanut Savonlinnan tuomiokirkko sekä vapaaehtoiset lääkärit ja sairaanhoitajat haavoittuneita sotilaita hoitamassa.

- Minusta ei ole kuvaa talvisodan ajalta. Olin aina kameran takana, tiedetään Carl-Erik Grothin sanoneen. Yhdessä kuvassa sentään vilahtaa valokuvaajan varjo. Osa kuvista on Suomen Punaisen ristin kokoelmasta, ja ne tulivat Savonlinnaan tohtori Eero Kestilän järjestämän Savonlinnan sotasairaalan 40-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1980. Toinen osa on peräisin Ruotsin valtionarkistosta, jossa kuvat ovat Ruotsin Punaisen ristin talletuksena. Jälkimmäiset löydettiin vasta kesällä 2009. Kinofilmikoon kuvat (24 x 36 mm) on restauroitu ja värikorjattu alkuperäisen näköisiksi 80 x 110 cm:n kokoisiksi uusiovedoksiksi.

Esillä on parikymmentä värivalokuvavedosta. Lisäksi näyttelyyn rakennetut interiöörit esittelevät kotirintaman varustautumista evakuointeihin ja väestönsuojeluun sekä yhteydenpitoa kodin ja rintaman välillä. Näyttelyssä pääsee myös katselemaan mustavalkokuvista koottua kuvaesitystä. Osa näyttelyn mustavalkokuvista on saatu yksityisten savonlinnalaisten kotialbumeista, ja kuvat on digitoitu nimenomaan tätä näyttelyä varten. Talvisodan aikaisia tapahtumia Savonlinnassa esitellään varsinaisen päänäyttelyn lisäksi kahdessa ikkunanäyttelyssä. Puistokatu 5:n ikkunoista voi tutustua paikalliseen sotasairaalatoimintaan. Kauppatorin entisen taksiaseman ikkunat puolestaan näyttävät evakkojen oloja vaneritehtaalla maaliskuussa 1940.

Ovet paukkuen maailmalle –ja takaisin
Veera Konstin Tarinoita syvästä idästä, osa 1 -näyttelyssä kerrotaan, millaista on elää Savonlinnassa nuorena aikuisena työn, rakkauden tai perhesuhteiden vuoksi. Samalla se käsittelee aikuistumista, itäsuomalaisuutta, paluumuuttoa sekä vaihtoehtoisia tapoja elää. Yksityisistä ihmiskohtaloista tulee yleisiä, ja henkilökohtaisista tarinoista löytyy helposti samaistumispintaa. Aihe on ajankohtainen, sillä muuttotappio ja maakuntien kuihtuminen koskettaa koko maata, etenkin Etelä-Savoa.

- Jokainen kuva on henkilöpotretti, eikä henkilöpotretti synny kuin ajan kanssa. Kuvatun maailmaan pitää päästä sisälle. Siksi jokainen potretti vaatii keskusteluja ja työtä, varsinkin kun kuvat on taltioitu keskikoon filmille vanhalla Mamiya-kameralla. Kuvatut ovat suurimmaksi osaksi ystäviä tai puolituttuja, mutta joukossa on myös muutama, jonka tapasin ensimmäistä kertaa projektin kautta. Tärkeää oli myös, että jokainen kuvattu on saanut osallistua kuvan tekemiseen: olemme valinneet kuvauspaikat ja lopulliset kuvat usein yhdessä. Myös kuvatekstit ovat kuvattujen käsialaa. Halusin antaa heille oman äänen ja pyysin jokaista kirjoittamaan tekstin, joka kertoo heistä ja heidän suhteestaan Savonlinnaan, Veera Konsti kertoo.

Maisterin tutkintoaan Aalto-yliopistoon viimeistelevä valokuvataiteilija ja freelance-valokuvaaja Konsti on asunut yhdeksäntoista ensimmäistä vuottaan Savonlinnassa, mutta lähtenyt pikkukaupungista lukion jälkeen sillä tutulla tyylillä.

- Ovet paukkuen lähdin isoon maailmaan vannoen, etten koskaan palaisi takaisin. Kuitenkin myöhemmin minua alkoi kiinnostaa, onko lapsuuteni ja nuoruuteni Savonlinna paikka, jossa voisin vielä joskus asua. Millaisia ihmisiä omasta ikäluokastani siellä vielä asuu? Mitä he tekevät ja miksi he ovat siellä? Miksi minun pitäisi palata? Olen joutunut astumaan epämukavuusalueilleni, sillä paluu Savonlinnaan ei tuntunut aluksi helpolta. Parin vuoden ajan olen kuitenkin aktiivisesti pitänyt yhteyttä sinne palanneisiin ystäviini ja etsinyt uusia tuttavia. Kesäksi 2019 myös muutin Savonlinnaan useammaksi kuukaudeksi elämään sitä elämää mitä Savonlinnassa voisin elää, jos asuisin siellä vakituisesti. Tuona aikana aloin ymmärtää miksi siellä asutaan. Parhaat ja merkityksellisimmät työn aiheet voivat löytyä sieltä mistä niitä ei tajua heti etsiä, eli vähän liiankin läheltä.

Kuvat:

Pommituksen aiheuttama tulipalo Savonlinnassa helmikuussa 1940 osoitteessa Koulukatu 15. Kuva: Carl-Erik Groth.

-Keskikoon filmille kuvaaminen on kiusallisen hidasta hommaa ja kuvatessa piti päästä lähelle ihmistä, vaikka hän olisikin ollut lähes tuntematon. Kuvaustilanteissa yritin asettaa itseni samanarvoiseen asemaan kuvattavan kanssa: me olimme kumpikin epävarmoja ja haavoittuvia. Kuva: Veera Konsti / Nuppu.

--
Talvisodan värikuvat, 25.12.2019–19.4.2020

Tarinoita syvästä idästä, osa 1, 25.12.2019–29.3.2020

Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari – Saimaan luonto- ja museokeskus, peruskunnostusremontin vuoksi väliaikaistiloissa: Tottinkatu 6a (Nälkälinnanmäki), 57130 Savonlinna.