Heini Utunen: ”Itä-Suomessa on tilaa elää, tehdä ja uudistua – nyt tarvitaan rohkeutta ja tekoja”

keskiviikkona 27. elokuuta 2025

Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen palasi Suomeen pitkän kansainvälisen uran jälkeen. Takana on 17 vuotta ulkomailla, viimeisimpänä pandemiaan liittyvän koulutuksen johtotehtävissä Maailman Terveysjärjestöllä. Kun pandemia julistettiin päättyneeksi vuonna 2023, Utunen koki, että nyt voisi palata kotiin Suomeen.

– Tuntui siltä, että oli aika ja halu keskittyä kotimaan asioihin, Utunen sanoo.

Perheellä on ollut talo Kuopiossa koko ulkomaankomennuksen ajan, ja lomat on vietetty Suomessa. Nyt Utunen kokee, ettei tarvitse enää ”mennä mihinkään”, vaan voi keskittyä maakuntajohtajan tehtävään ja sen vaatimuksiin.

– Elämänmuoto itäisessä Suomessa on tuttua – olen itse kotoisin pieneltä paikkakunnalta, Pihtiputaalta, suku Sortavalasta. En kaipaa enää ruuhkia, pullovettä tai huonoa ilmanlaatua, kertoo Utunen.

Julkishallinnon puolestapuhuja ja yhteiskunnan uudistaja

Maakuntajohtajan työ on vaativaa, mutta toisaalta innostavaa. Utunen uskoo vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kykyyn ratkaista vaikeita kysymyksiä, kuten pienenevät ikäluokat, rahoitushaasteet ja palvelujen saatavuus.

Utunen kuitenkin haastaa yhteiskuntaa siihen, että seuraavaan kymmeneen vuoteen palveluja ei enää karsittaisi. Lähipalveluiden uudelleen avaaminen, edes osittain, olisi Utusen mielestä tärkeää.

– Täällä meidän alueellamme olisi hyvä, jos esimerkiksi Digi- ja viestintävirasto tai vastaavat virastot voisivat olla auki vaikka yhtenä päivänä viikossa. Palveluja tarvitsevat monet; niin ulkomaalaiset ilman henkilötunnusta olevat tunnistautumista varten kuin siviilivihkimistä haluavat pariskunnat. Palvelujen saavutettavuus on tärkeä tasa-arvokysymys, Utunen pohtii.

Maakuntajohtaja näkee, että Etelä-Savossa on potentiaalia kasvuun. Vaikka väkiluku on noin 130 000, alueella on vahva yhteisöllisyys ja halu kehittää palveluita.

– Valtakunnallisessa kyselyssä 100 000 suomalaista ilmoitti olevansa valmiita muuttamaan Etelä-Savoon, jos töitä löytyisi. Meillä on myös valmis asuntokanta, sillä paikoin jopa 30 % asunnoista on tällä hetkellä tyhjillään. Tietoliikenneyhteydet ja tiestö kaipaavat parannusta, mutta muuten infra on kunnossa uusille asukkaille.

Työn ja elämän tasapaino

Utunen nostaa esiin työn sijainnin vaikutuksen asumiseen ja arkeen. Hän haastaa yhteiskuntaa miettimään, voisiko palveluja ja työtehtäviä hajauttaa.

– Miksi huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä pitäisi hoitaa vain pääkaupunkiseudulta käsin? Meillä täällä itäisessä Suomessa on näihin aiheisiin osaamista ja tarvetta työpaikoille. Esimerkiksi Enonkoskella esitellään tyhjille jääneitä tiloja ja pyritään saamaan ne kaupaksi kausiasukkaille.

Utusen mukaan etätyön mahdollisuuksia tulisi hyödyntää enemmän, erityisesti tietotyöläisten kohdalla.

– Pandemian aikana testattiin etätyötä, mutta nyt on palattu takaisin toimistoihin. Suuri osa työstä onnistuisi kuitenkin etänä. Myös tukiverkkojen puute kuormittaa lapsiperheitä, ja sen vuoksi työelämässä pitäisi olla enemmän joustoa.

Energiaomavaraisuus ja vetytalous – Itä-Suomen tulevaisuuden investoinnit

Utunen nostaa esiin investointikohteita, jotka voisivat muuttaa Itä-Suomen asemaa merkittävästi: kokonaisturvallisuus, huoltovarmuus, energiaomavaraisuus ja vihreä siirtymä.

– Vetytalous on kiertotaloutta, jonka raaka-aine on vesi. Meillä on Saimaa, josta pidetään huolta – kaivoksia ei haluta alueelle. Vetytalousinvestoinnit ovat tulevaisuutta ja voisivat olla yhtenä moottorina investointien kasvuun.

Myös tuulivoiman lisääminen ja uusiutuvan energian rakentaminen Itä-Suomeen on Utusen mukaan välttämätöntä.

– Tarvitsemme energiaa datakeskuksille ja mahdollisille moderneille investoinneille. Hiilineutraaliustavoitteeseen on vain 15 vuotta aikaa, joten meidän on toimittava nopeasti saavuttaaksemme tämän tavoitteen ja turvataksemme talouden pohjan, jossa yhä suurempi osa energiasta on uusiutuvaa ja kotimaista.

Itäisen Suomen edunvalvonta uudessa valossa

Utunen näkee Savonlinnan seutukunnalla uuden otteen itäisen Suomen edunvalvontaan. Aktiivisuus ja asiantuntijuus on Savonlinnassa korkealla tasolla.

–Tällä hetkellä itäisen Suomen ohjelma on vielä suunnitteluvaiheessa, ja nyt pohditaan mahdollisuuksia päästä erityistalousalueeksi.

Utunen toivoo, että valtio tukisi aluetta konkreettisesti – esimerkiksi anteeksiantamalla itäisen Suomen työllistämisen ”sakkomaksut” kunnille ja helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Sakkomaksussa kyse on siitä, että kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy. Kysymys on suhdanneongelmista ja monista aluetta lyöneistä kriiseistä, ei kuntien aiheuttamasta tilanteesta.

– Yhteistyöllä kunnan- ja maakuntajohtajien kesken voimme tehdä vaikuttavaa edunvalvontaa. Olen pohtinut, että voisiko veroetu olla kannustin asua syrjäseudulla, sitä voisi ainakin kokeilla, Utunen sanoo.

Aluekehitys vaatii rohkeutta ja yhteistyötä

Utunen peräänkuuluttaa rohkeutta investoida – kuten sodan jälkeen 1950-luvulla. Hän toivoo, että pankit ja rahoittajat uskovat Itä-Suomen potentiaaliin.

– Haastan myös kaikkia julkisia ja yksityisiä toimijoita arvottamaan näitä meidän alueitamme. Se on käytännön tekoja, niin vakuusarvoissa kuin rohkeudessa lainoittaa ja investoida. Verohyötyjä voisi antaa yrityksille, jotka investoivat tänne.

Euroopan aluekehitysrahaston potti Etelä-Savoon on ollut noin 140 miljoonaa euroa viimeisellä ohjelmakaudella, ja sillä voidaan jakaa siemenrahaa uusille hankkeille. Tällä rakennerahoituksella on toteutettu esimerkiksi Savonlinnan kuitu- ja puuteknologian osaamiskeskittymä. Tuloksia on saatu muun muassa yritystoiminnan tukemisella, opetuksen ja tutkimuksen vahvistamisella sekä digitaalisuuden hyödyntämisellä. Rahoitettuja kehittämishankkeita oli yhteensä 38 ja toimitilahankkeita viisi. Yhteensä 23,5 miljoonaa EU:n ja valtion tukia on kohdentunut tähän osaamiskeskittymään.

– Kuitulabra-tyyppinen innovointi tuo lisäarvoa ja tämä on esimerkki siitä, miten metsäteollisuuden jalostusastetta voidaan ja edelleen tulisi nostaa.

Saavutettavuus ja tasa-arvo – ei anteeksipyyntöjä sijainnista

Utunen aikoo ehdottaa maakuntaliiton hallitukselle ja valtuustolle, että saavutettavuus nostetaan hallitusohjelmavaikuttamisen kärkeen. Hän ei kuitenkaan pyydä anteeksi maakunnan sijaintia – päinvastoin.

– Ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus on tasa-arvokysymys. Kaikilla pitää olla mahdollisuus asua saavutettavassa paikassa. Lisäksi Etelä-Savon erityisasema kokoaan suurempana yhteiskuntaturvan tuojana kokonaisturvallisuuden kautta pitää tunnustaa ja arvottaa. Voimakas siviilihallinto, välittävät ja omatoimiset yhteisöt, huoltovarmuus ja alkutuotanto tuovat turvaa. Alueellisen tasa-arvon pitäisi olla koko Suomen yhteinen tavoite, Utunen korostaa.