Hyppää sisältöön

Energia- ja ruokakustannusten nousu syövät talouden liikkumavaraa

Savonlinnan kaupungin talous jatkaa vahvistumistaan tiukan talouskuurin jälkeen. Kaupunki toteutti vuosina 2013-2020 noin 13 miljoonan euron tasapainotusohjelman, jolla henkilöstön määrää vähennettiin neljäsosa eli noin 300 työntekijää. Tilojen määrää vähennettiin samoin noin neljäsosa, 50.000 kerrosneliömetriä. Elinkeinoelämän ja työllisyyden myönteiseen kehitykseen on myös panostettu voimakkaasti ja sen ansiosta kaupungin verotulopohja on vahvistunut merkittävästi. Kaupungin taseessa on 23 miljoonaa euroa ylijäämää ja konsernivelkoja on viime vuosina lyhennetty yli 50 miljoonalla eurolla. Kaupungin velka on selvästi kuntien keskiarvon alapuolella.

Kaupungin taloudellinen asema on edelleen vahva

Vuoteen 2023 lähdetään monien epävarmuuksien vallitessa. Toimintakuluihin vaikuttaa Savonlinnan kaupungillakin merkittävästi energian – erityisesti sähköenergian rajusti kohonnut hinta. Kohonneen sähkön-, polttoaineen- ja ruuan hinnan vaikutus kaupungin talousarvioon on tässä vaiheessa noin 2,5 miljoonaa euroa eli noin 0,5 tuloveroprosenttiyksikköä ja näiden kustannusten nousupaineet ovat edelleen kasvussa.

Korkotaso on lähtenyt jyrkkään nousuun. Korkojen nousu nostaa kaupungin lainarahoituksen kustannuksia merkittävästi. Vuosikate kattaa suunniteltujen investointien rahoituksesta vain osan ja loppuosa joudutaan rahoittamaan lainarahalla. Tästä tulee negatiivinen vaikutus korkokustannuksien nousun kautta, vaikka kaupungin velkakehitys pysyy kuitenkin maltillisena. Korkokulujen nousu on n. 1,3 miljoonan euron luokkaa, mikäli kaikki investoinnit toteutetaan.

Punkasalmen koulun investointimääräraha 8 miljoonaa euroa on vuoden 2023 talousarviossa suurin yksittäinen investointi. Savonlinnan vesi- ja jätevesilaitoksen investointeihin käytetään yhteensä 5,4 milj. euroa. Lisäksi vesilaitokselle lisätään henkilöstöä. Kohonnut energian hinta vaikuttaa negatiivisesti myös vesilaitokseen. Yhteensä näistä panostuksista aiheutuu yli 1 milj. euron vuotuiset lisäkustannukset. Kohonneiden kustannusten kattamiseksi Savonlinnan Veden taksoja on pakko tarkistaa ja veden käyttökorvauksia nostaa. Talousarvioesitykseen sisältyy teknisen lautakunnan virkamiesten alkuperäinen esitys taksojen nostosta, jotta vesilaitoksen kasvavat kustannukset voidaan kattaa maksuilla. Muussa tapauksessa kohonneiden kustannusten kattaminen joudutaan tekemään muista menoista.

Taloussuunnitelman suurimpia panostuksia ovat vuokratalorakentamisen käynnistäminen. Ensimmäinen senioritaloinvestointi on noin 6,5 milj. euroa. Tulevina vuosina niitä on tarkoitus rakentaa lisää. Kaupunki panostaa lisäksi matkailun ympärivuotistamiseen, teknologiapuiston laajentamiseen ja koulutukseen. Valokuituverkon rakentamista tuetaan 1,5 milj. eurolla. Lisäksi talousarviossa on varattu määrärahat varhaiskasvatuksen kiertävien sijaisten sekä määräaikaisten opettajien kesäaikaisiin palkkoihin ja nuorten harrastamisesta perittävien tilavuokrien alentamiseen.

Kunnallisvero pysyy vuoden 2022 tasossa siten, että veroprosentista leikataan hyvinvointialueiden rahoitukseen 12,64 prosenttia. Savonlinnan kaupungin kunnallisveroprosentti on 9,36 prosenttia. Mm. parantuneen työllisyyden myötä kaupungin verotulopohja on kehittynyt positiivisesti.

Valtionosuuksien tasoon tulee vaikuttamaan vuoden 2022 toteutuma Sosterin kustannuksissa. Savonlinnan ongelmaksi jää pysyvästi iso tulopohjan lasku, koska Savonlinnan sotemenot ovat olleet Suomen korkeimpiin kuuluvalla tasolla. Kaupungin menoista peräti 72 prosenttia on sotemenoja. Tästä syystä kaupungilta myös leikataan tuloja poikkeuksellisen paljon.

Savonlinnan kaupungin talousarvio vuodelle 2023 on noin 64 000 euroa ylijäämäinen. Vuosikate on 11,9 miljoonaa euroa ja se riittää vuonna 2023 vuosipoistojen kattamiseen.

– Kaupungin taloudessa pitää edelleen jatkaa tehostamista ja erityisesti investointien toteuttamista pitää harkita tarkkaan sekä parantaa tilatehokkuutta ja vähentää kiinteistöjen määrää. Samaan aikaan pitää panostaa elinkeinoelämän kehittämiseen ja verotulopohjan edelleen vahvistamiseen. Savonlinnan kehitys on muutamana vuonna ollut vahvaa strategian onnistumisen seurauksena, nettomuuttovoitto kasvoi, ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on kasvanut ja työllisyystilanne parantunut, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.