Kannanotto valtioneuvostolle ja kansanedustajille kaivoslain uudistamisesta

keskiviikkona 10. marraskuuta 2021

Me Saimaan alueen kunnanjohtajat olemme huolestuneina seuranneet, kuinka monikansalliset malminetsintäyhtiöt ovat tehneet laajoja malminetsintävarauksia, hakeneet ja saaneet Tukesilta malminetsintälupia mm. maamme arvokkaimpiin vesistöihin kuuluvan Saimaan valuma-alueelle ilman, että olisimme kunnissa voineet vaikuttaa lupien myöntämiseen. Malminetsintäyhtiöt hyödyntävät voimassa olevan kaivoslain heikkouksia ja lupien saannin helppoutta.

Mielestämme kaivoslain uudistamisen yhteydessä varausten ja malminetsintälupien merkitystä lupa-alueen maankäyttöön tulee tarkastella kokonaisuutena. Kaivoslaki ei saa mennä kaiken muun lainsäädännön yli. Heinäveden tapaus (jossa malminetsintäalueelle perustettu suojelukohde johtaa malminetsintäyhtiön korvausvaatimukseen) osoittaa, että nykyinen malminetsintälupa lukkiuttaa alueen maankäytön muuhun tarkoitukseen kuin mahdolliseen kaivostoimintaan luvan voimassa ollessa.

Kunnilla, elinkeinonharjoittajilla, asukkailla ja kiinteistönomistajilla pitää olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa malminetsintäyhtiöiden hankkeisiin eri vaiheissa, mukaan lukien luvan myöntäminen malminetsintään ja koekairauksiin. Jo malminetsintävaraus aiheuttaa huolta näillä tahoilla ja malminetsintävaihe vaikuttaa kielteisesti mm. kiinteistöjen arvoon ja yrittäjien investointihaluun ja sen myötä se syö alueen elinvoimaa.

Malminetsintävaihe on osa kaivoshankkeita. Suomen nykyinen kaivoslaki mahdollistaa maaperän rikkauksien hyödyntämisen ilman, että kaivospaikkakunnat voisivat millään tavalla vaikuttaa kaivosten sijoittumiseen alueelleen. Haitat jäävät kuitenkin pysyvästi kaivospaikkakunnille osin yhteiskunnan varoilla hoidettaviksi. Tästä ikävänä esimerkkinä on alueellamme Outokumpu Finnmines Oy:n vuonna 1994 lakkautetun Enonkosken nikkelikaivoksen rikastamojätteen aiheuttama ympäristötuho kaivoksen alapuolisissa vesistöissä.

Kaivokset eivät lisää pysyvästi alueen elinvoimaa. Kaivostoiminnalla on peruuttamattomien luontoarvo- ja ympäristövaikutusten lisäksi myös haitallisia aluetaloudellisia vaikutuksia mm. matkailu- ja kalastuselinkeinoille sekä vedenhankinnalle. Esimerkiksi Savonlinnan kaupungin puhtaan vedenhankinta perustuu valtaosin Saimaan pintaveden käyttöön uusien pohjavedenottamojen käyttöönoton jälkeenkin. Ilmaston muutoksen edetessä puhtaasta juomavedestä tulee globaalisesti malmeja arvokkaampi luonnonvara, jonka vuoksi juomaveden vaarantaminen kaivoshankkeilla on lyhytnäköistä toimintaa.

Me Saimaan alueen kunnanjohtajat olemme huolestuneina myös alueen malminetsintähankkeiden kielteisestä vaikutuksesta mahdollisuuksiin saada Saimaa UNESCO:n maailmanperintökohteeksi ja Savonlinnan saaristoluonto kansalliseksi kaupunkipuistoksi, jotka ovat alueella matkailuelinkeinon kehittämisen kärkihankkeita.

Vaadimme kunnille päätösvaltaa kaivosten sijoittumisessa. Mielestämme kaivosten sijoittamisen tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun alueiden käyttöön on sovitettu yhteen asutuksen ja muiden maankäyttötarpeiden kanssa.

Uuden kaivoslain perusteella myönnettävä lupa ei saa rakentua nykyiseen tapaan pelkän oikeusharkinnan varaan. Kaivosluvan esteenä pitää olla etukäteen arvioitavissa oleva koko paikkakunnan merkittävä asutusolojen tai elinkeinojen heikkeneminen, ei vain tietyn kunnan alueen tai tiettyjen elinkeinojen haitta.

Uuteen kaivoslakiin on saatava kaavoituksen ja intressivertailun (kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punninnan) huomioon ottaminen kaivoslupien harkinnassa. Vuonna 2023 käyttöön tulevan kaivosveron perusteeksi on otettava kaivosten aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kaivospaikkakunnan merkittävät asutusolojen ja elinkeinojen heikkenemisestä syntyvät haitat. Tämä veroperuste kannustaisi kaivosyhtiöitä ottamaan haitat vakavasti. Kaivosveron tuotto on ohjattava täysimääräisesti kaivosten sijantikuntiin siltä osin kuin tuottoa ei rahastoida kaivostoiminnan päättymisen jälkeen ilmenevien haittojen korjaamiseksi.

Me allekirjoittaneet Saimaan alueen kunnanjohtajat vetoamme Teihin arvoisat valtioneuvoston jäsenet ja kansanedustajat, että valmisteilla oleva kaivoslain uudistus saataisiin vuoden 2021 aikana eduskunnan käsiteltäväksi siten, että nykyisen kaivoslain suurimmat heikkoudet on korjattu työ- ja elinkeinoministeriössä tekeillä olevassa lakiesityksessä. Esitysluonnos on laadittu vahvasti kaivosteollisuuden näkökulmasta. Emme voi hyväksyä luonnosta kuntien, elinkeinonharjoittajien, asukkaiden ja ympäristön näkökulmista. Suomen siirtomaa-asema kaivoshankkeissa on poistettava uudessa kaivoslaissa.

Kannanotossa mukana olevat kunnanjohtajat:

Minna Laurio, kunnanjohtaja, Enonkoski
Maarika Kasonen, kunnanjohtaja, Heinävesi
Ari Lindeman, kaupunginjohtaja, Imatra
Jaakko Kuronen, kunnanjohtaja, Joroinen
Mervi Simoska, kunnanjohtaja, Juva
Pekka Hirvonen, kaupunginjohtaja, Kitee
Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperi
Niina Kuuva, kunnanjohtaja, Puumala
Kristiina Järvenpää, kunnanjohtaja, Rantasalmi
Kaisa Häkkinen-Paananen, hallintojohtaja, Ruokolahti
Yrjö Eronen, kunnanjohtaja, Rääkkylä
Johanna Mäkelä, kunnanjohtaja, Savitaipale
Janne Laine, kaupunginjohtaja, Savonlinna
Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, Sulkava
Kari Kuuramaa, kunnanjohtaja, Taipalsaari
Joonas Hänninen, apulaiskaupunginjohtaja, Varkaus

Kannanotto on lähetetty myös sähköpostilla 9.11.2021 valtioneuvoston kanslian kirjaamoon, josta se on pyydetty välittämään eteenpäin valtioneuvostolle sekä kansanedustajille.