Hyppää sisältöön

Savonlinnan historiaa

Savonlinnan historia on vanhaa ja merkittävää. Savonlinna kuuluu Suomen viidentoista vanhimman kaupungin joukkoon ja on Itä-Suomen vanhin kaupunki.

Aimo Tukiainen Linnanhenki

Olavinlinna

Kaupungin perusta alkoi kehittyä, kun Eerik Akselinpoika Tott perusti Olavinlinnan Kyrönsalmen saarelle vuonna 1475. Olavinlinnan suojeluspyhimys oli norjalainen viikinkikuningas Pyhä Olavi, jonka mukaan valtakunnan itärajan suojaksi Ruotsin ja Venäjän rajalle rakennettu sotalinna nimettiin. Tänä päivänä Olavinlinna on maailman pohjoisin keskiaikainen toiminnassa oleva linna.

Lue lisää Olavinlinnan historiasta

Kaupungin perustaminen

Linnan vieressä olevalle Vääräsaarelle syntyi asutusyhdyskunta, jolle Pietari Brahe antoi kaupunkioikeudet ja perusti Savonlinnan kaupungin vuonna 1639. Koska varsinaisia kaupungin perustamisasiakirjoja ei ole koskaan löytynyt, vietetään kaupungin syntymäpäivää vuosittain Pyhän Olavin päivänä 29.7. Kaupunki on tuolloin täynnä ohjelmaa koko perheelle ja kaupunkilaiset nostavat liput salkoon juhlan kunniaksi.

Riihisaari

OlavinlinnaRiihisaari on saanut nimensä saarelle rakennettujen riihien johdosta. Riihisaaren historia liittyy kiinteästi Olavinlinnan historiaan, ja saaressa on linnan perustamisesta lähtien ollut erilaisia huolto-, varasto- ja majoitusrakennuksia.

Riihisaaressa sijaitsevat nykyään Saimaan luonto- ja museokeskus, Savonlinnan maakuntamuseo sekä Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyinfo. Savonlinnan maakuntamuseo keskittyy Etelä-Savon kulttuurihistorian ja erityisesti Saimaan purjehdushistorian tallentamiseen, tutkimiseen ja esittelemiseen.

Lue lisää Riihisaaren historiasta

Teollistuminen ja matkailu

Kaupungin kehittyminen vauhdittui 1800-1900 -lukujen taitteessa, kun Olavin kylpylaitos perustettiin ja sahateollisuus käynnistyi. Saimaan kanavan aukaiseminen ja rautatien rakentaminen vauhdittivat kaupungin kehitystä. 1900-luvun alussa Savonlinna olikin jo Saimaan laivaliikenteen keskus. Samoihin aikoihin myös kaupungin teollistuminen vahvistui.

Matkailu voimistui ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin kylpylävieraat suuntasivat matkansa Savonlinnaan. Olihan rautatieyhteys Pietarista jo olemassa. Savonlinnan alue on pitkän matkailuhistorian vuoksi myös Suomen vanhinta matkailualuetta.

Kuntaliitokset

Vuoden 1973 alusta kaupunkiin liitettiin pääosa Savonlinnaa ympäröineestä Säämingin kunnasta. Savonrannan kunta liitettiin Savonlinnaan vuonna 2009 ja Kerimäen ja Punkaharjun kunnat vuonna 2013.

Podcastit kertovat Savonlinnan rikkaasta historiasta

Saimaan rannoilta -podcastit kertovat Savonlinnan alueen kiehtovasta historiasta, tarinoista ja mielenkiintoisista paikoista. Podcast-jaksot käsittelevät Savonrantaa, Punkaharjua, Pihlajavettä ja Kerimäkeä kertoen mm. alueen kiehtovasta saaristolaiselämästä, huvilahistoriasta, kulttuurivaikuttajista ja maantieteellisistä ilmiöistä sekä mystisistä tarinoista.

Podcastit on tehnyt vapaa-ajan asumisen kehittämiseen keskittynyt Laiturilla 2 -hanke yhdessä Savonlinnan Oppaat ry:n kanssa. Linkin takaa löytyy myös vinkkejä alueiden palveluihin, aktiivisiin kyliin, tarinoihin ja paikkoihin.

SavonrantaPunkaharjuPihlajavesiKerimäki
Savonrannan Paasivesi on yli 10-kilometrinen meteoriittikraateri, joka on kiinnostanut jopa ufo-tutkijoita.
Jääkausi on muovannut Punkaharjun harjualueen. (Kuva: Visit Saimaa, kuvaaja: Jussi Silvennoinen)Pihlajaveden historiaan kuuluu höyrylaivat ja saaristolaiskulttuuri. Pihlajavedellä on tuhansia saaria.
Kerimäellä on maailman suurin puukirkko sekä Raikuun salpa-asema ja betonibunkkerit.

Savonlinnan musiikkielämä

Savonlinnan musiikkielämä alkoi viritä 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ensimmäinen lauluseura perustettiin 1863. Sen toiminta kuitenkin tyrehtyi melko pian ja uusi lauluseura perustettiin vuonna 1866. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin toiminnassa oli jo kolme sekakuoroa ja kaksi mieskuoroa sekä torvisoittokunta. Ruotsinkieliset kaupunkilaiset järjestivät musiikki-iltoja. Vuonna 1891 perustettiin Savonlinnan musiikkiyhdistys ja vuonna 1905 Soittokunnan kannatusyhdistys.

Kylpylän perustamisella vuonna 1896 oli tärkeä merkitys Savonlinnan musiikkielämän kehittymiselle, myös oopperajuhlien syntymiselle. Monet nimekkäät taitelijat palasivat kerta toisensa jälkeen esiintymään Olavin kylpylän yleisölle – heidän joukossaan mm. Oskar Merikanto ja sisarukset Aino Ackté ja Irma Tervani. Ensimmäiset oopperajuhlat pidettiin vuonna 1912.

Vuonna 1915 Musiikkiyhdistyksen orkesteri, Torvisoittokunta ja pianorahaston johtokunta yhdistyivät ja perustettiin Savonlinnan Soitannollinen Seura, joka vuodesta 1975 alkaen on toiminut nimellä Savonlinnan Orkesteriyhdistys. Soitannollisen Seuran 10-vuotisjuhlakuoro koostui seuran sekakuorosta ja naiskuorosta sekä Suojeluskunnan mieskuorosta.

Vanhin Savonlinnan yhä toimivista kuoroista on vuonna 1921 perustettu Savonlinnan Kirkkokuoro ja toiseksi vanhin Savonlinnan Mieslaulajat, joka perustettiin suojeluskunnan kuoron lopetettua toimintansa syksyllä 1944. Vaikeitten sotavuosien jälkeen virisi kaikkialla aktiivinen kulttuuriharrastus. Vuonna 1945 perustettiin Naiskuoro Karjalaiset Naiset, joka nykyisin tunnetaan Savonlinnan Naiskuorona. Kerimäen Mieslaulajat perustettiin vuonna 1947.

Savonlinnan musiikkielämässä merkittäviin tapahtumiin kuuluvat Yrjö Kilpisen vuonna 1955 perustamat Savonlinnan Musiikkipäivät ja Savonlinnan Musiikkiopiston perustaminen 1957. Savonlinnan Musiikkipäivien myötä käynnistyivät uudet oopperajuhlat vuonna 1967. Savonlinnan Oopperakuoro, nykyinen Savonlinna-kuoro, perustettiin vuonna 1969.

(Lähteet: Savonlinnan historia II ja III; Pertti Mutka: Savonlinnan Soitannollinen Seura – Savonlinnan Orkesteriyhdistys 1915-1985)
Savonlinnan teatteri

Savonlinnan teatteri

Teatteritoiminta alkoi Savonlinnassa vuonna 1914. Teatterin historiaa on kuvattu Savonlinnan teatterin verkkosivuilla.

Savonlinnan kirjasto

Savonlinnan kirjastojen historia alkaa jo 1860-luvulta. Silloin Savonlinnassa toimi kaksi yksityistä lainakirjastoa, suomalainen ja ruotsalainen. 1880-luvun lopulla kirjastoja ylläpitivät vapaapalokunta ja työväenyhdistys. Aloitteen kaupungin ylläpitämän kirjaston perustamisesta teki valtuusmiesten puheenjohtaja Aleksander Sikio vuonna 1895. Em. kirjastojen kokoelmat muodostivat Savonlinnan kaupunginkirjaston kokoelman. Kirjasto sijoitettiin uudelle kansakoululle ja se oli aluksi avoinna vain kaksi tuntia viikossa. Kansakoulun ahtaista tiloista kirjasto ja lukusali siirtyivät raatihuoneelle, sieltä Kauppatorin laitaan Sikion taloon ja sitten Satamakadulle.

Satamakadulla kirjasto ja lehtisali olivat vuoteen 1964 saakka, jolloin uusi kirjastotalo valmistui Nälkälinnanmäelle. Nykyinen pääkirjasto Joeli otettiin käyttöön vuonna 2013.