Saimaannorppa – Salaperäinen sukeltelija Saimaan syvyyksissä

Savonlinnassa voit olla onnekas ja päästä näkemään yhden maailman harvinaisimmista hylkeistä, saimaannorpan. Tämä ainoastaan Saimaalla elävä hylje on erittäin uhanalainen. Suojelutoimien ansiosta kannan koko on vähitellen kasvanut, mutta yksilöitä on koko Saimaalla edelleen vain noin 500 kappaletta. Norpan näkeminen ei siis ole itsestäänselvyys.

Mystinen saimaannorppa

Varsinkin nuoret norpat voivat avovesiaikana olla uteliaita ja tulla aivan veneen tai laiturin viereen tutkailemaan ihmistä. Yksilöiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Vanhemmat norpat eivät juurikaan välitä ihmisen seurasta, vaan ne viihtyvät suomalaiseen tapaan omassa rauhassa ja hiljaisuudessa.

Toukokuussa, karvanvaihdon ollessa kiivaimmillaan, norpat makoilevat rantakivillä ja luodoilla kuivattelemassa turkkiaan. Jos havaitset norpan makuupaikan, älä lähesty ja säikytä eläintä. Voit seurata norpan elämää kiikarien avulla riittävän etäisyyden päästä.

Karvanvaihtoajan jälkeen norpat viettävät suurimman osan ajasta vedessä. Heinäkuun lämpöisinä päivinä vain satunnaisesti veden pinnalle nouseva norpanpää on todiste tämän salaperäisen sukeltelijan olemassaolosta.

Pesimäaikana norppa kaipaa rauhaa

Saimaalla norpat elävät ihmisvaikutuksen puristuksissa ja ovat jossain määrin tottuneet ihmisten toiminnasta aiheutuvaan häiriöön. Ne kuitenkin ovat erityisen herkkiä häiriölle pesintäaikaan tammi-huhtikuussa. Erityisesti emot ja kuutit kaipaavat rauhaa. Emot imettävät kuuttejaan helmi-huhtikuussa rantakinoksiin kaivamiensa poikaspesien kätköissä ja lauhoina talvina ilman pesän suojaa. Häirittyinä norpat sukeltavat veteen, mikä voi keskeyttää imetyksen tai estää emoa nousemasta jäälle huolehtimaan kuutista. Toistuvan häiriön seurauksena kuutin ravinnon saanti voi jäädä vähäiseksi heikentäen sen selviytymistodennäköisyyttä, ja aiheuttaen pahimmillaan sen menehtymisen. Vastasyntyneeltä kuutilta puuttuu kylmältä suojaava ihonalainen rasvakerros eli traani, mutta emon rasvainen maito saa poikasen pyöristymään vauhdilla. Siksi rikkumaton imetysrauha on ensiarvoisen tärkeää kuutin selviytymiselle.

Toukokuussa kuutti jää omilleen. Imetyksen kerryttämä vararavinto auttaa kuuttia selviytymään, kunnes se oppii hankkimaan ravintonsa itse. Verkot ja löysänieluiset katiskat ovatkin erityisen vaarallisia itsenäistä elämää harjoitteleville kuuteille niiden ensimmäisenä elinvuotena. Hukkunut saimaannorppa on saalis, jota varmasti kukaan ei toivo!

Saimaannorppaa uhkaavat monet tekijät:

• Verkot ja löysänieluiset katiskat ovat vaarallisia erityisesti kuuteille. Vuosittain kalanpyydyksiin hukkuu useita norppia. 
• Norpan lisääntymismenestys on riippuvainen lumesta ja jäästä. Vähälumiset ja leudot talvet lisäävät poikakuolleisuutta.
• Saimaannorppakanta on jakautunut osittain eristyneisiin osakantoihin, ja se on menettänyt suuren osan perinnöllisestä monimuotoisuudesta, jonka seurauksena sen kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin voi olla heikentynyt. 
• Saimaannorppa joutuu pesimään yhä lähempänä ihmistä. Ympärivuotisen asutuksen lisääntyminen Saimaan rannoilla vähentää norpalle sopivien pesimä- ja rantamakuupaikkojen määrää. Ihmisten liikkuminen talvisin jäällä ja rannoilla myös häiritsee pesintää. Tutkimusten mukaan rakennettujen rantojen lähellä pesinnät onnistuvat muita alueita huonommin 

Jokainen voi omilla toimillaan auttaa saimaannorppaa

Erityisesti pesinnän onnistuminen Saimaalla on kiinni jäällä ja rannoilla liikkuvien ihmisten toiminnasta. Jokaisen jäällä liikkuvan olisikin hyvä tiedostaa, että rantakinoksessa voi olla norpan pesä. Erityisen tärkeää on kevätalven aikana välttää liikkumista norpan pesimäalueiden saarten ja luotojen rannoilla ja pitää koirat kytkettyinä. Pesimäalueet voi tarkistaa Metsähallituksen ylläpitämästä saimaannorpan pesätihentymäkartasta, joka löytyy kaupungin karttapalvelusta ja osoitteesta Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet | Metsähallitus.

Muista erityisesti nämä asiat:

• Käytä talvella valmiiksi merkittyjä reittejä (jäätiet, moottorikelkka-, luistelu- ja latureitit). 
• Vältä rantakinoksia. Pesät eivät näy ulospäin, sillä norppaemo kulkee pesään vedestä jään lävitse kovertamansa avannon kautta.
• Vältä kulkemista rantojen tai kinostavien niemenkärkien ja luotojen tuntumassa erityisesti moottorikelkalla tai mönkijällä.
• Pidä myös koirasi kytkettynä! Kaivuupuuhiin innostunut koira voi rikkoa pesän ja pahimmillaan saada kuutin hampaisiinsa.
• Nähdessäsi norpan avojäällä tai rantakivellä, muista säilyttää riittävä välimatka. Lähestymisen sijaan tarkkaile norppaa kiikareilla.
• Noudata verkkokalastuskieltoja ja rajoituksia. Käytä vaihtoehtoisia kalastusmenetelmiä, kuten nielurajoitettua katiskaa tai onkea.
• Mikäli suunnittelet rakentamattomalle rakennuspaikalle rakentamista, varmista ensin kaupungin tai valtion viranomaisilta, ettei rakennuspaikan läheisyydessä sijaitse saimaannorpan pesäpaikkoja.

On meidän ihmisten tehtävä varmistaa, että omalla toiminnallamme mahdollistamme saimaannorpan säilymisen myös jatkossa. Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäslaji, eikä sitä esiinny missään muualla maailmassa. Saimaannorppaa on siis mahdollista suojella ainoastaan Saimaalla. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, että myös tulevat jälkipolvet pääsevät näkemään Saimaan oman hylkeen sen omassa elementissä Saimaalla.

Lähteet ja lisätietoa: Saimaannorppa – Luontoon, Saimaannorpan suojelu | Metsähallitus, Luonnonsuojelu – ELY-keskus – ELY keskus, Rauhaa rakastava Saimaannorppa – Ohjeita Saimaan jäillä ja vesillä liikkujille