Savonlinnan alueen kehittämistoimenpiteistä keskusteltiin eduskunnan puhemies Matti Vanhasen kanssa

maanantaina 18. heinäkuuta 2022

Savonlinnan kaupungin johto tapasi eduskunnan puhemies Matti Vanhasen Savonlinnassa 16.7.2022. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa itäisen Suomen ja Savonlinnan seudun liikenneyhteyksien kehittämisestä muuttunut maailman tilanne huomioiden. Puhemies Vanhaselle esiteltiin myös Savonlinnan korkeakoulukeskus -malli. Savonlinnan sairaalan turvaaminen hyvinvointialueella nostettiin myös keskustelussa esille.

Savonlinnassa on luotu toimintamalli, jossa yhdistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulun tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoiminta. Savonlinnan korkeakoulu -mallissa olemassa olevan ammattikorkeakoulujärjestelmän ja valmiin infran yhteyteen tuodaan mukaan yliopistojen tuottamaa koulutustarjontaa ja mahdollistetaan opintopolut toiselta asteelta aina ylempiin korkeakoulu- ja tohtorintutkintoihin asti. Mallissa hyödynnetään yliopistojen professuureja ja tuodaan heidän osaamisensa sekä kansainväliset verkostot alueen ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän innovaatioiden synnyn sekä menestymisen tueksi.

Savonlinnan sairaalan ja sen tarjoaman ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen turvaaminen Etelä-Savon hyvinvointialueella on Savonlinnan alueen elinvoiman, väestön ja vapaa-ajan asukkaiden kannalta elintärkeä palvelu. Sairaalan säilymisellä on suuri merkitys myös oppilaitosten tulevaisuutta ja työvoiman saatavuutta mietittäessä.

– Haluamme muistuttaa eduskunnan linjaamasta tahtotilasta toimia Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden pelastamiseksi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen toteaa.
– Savonlinnan kaupunki on esittänyt toimenpiteitä mm. Itä-Suomen tie- ja raideliikenneverkon kehittämiseen huoltovarmuudenkin takia sekä osana Itä-Suomi -ohjelmaa panostuksia korkeakoulutukseen, Mikkonen jatkaa.

Valtatie 14 on Savonlinnan seudun tärkein tieyhteys, mutta se ei vastaa ominaisuuksiltaan eikä laadultaan nykyistä liikennöintiä. Kyseisen tien palvelutason nostaminen parantaisi Savonlinnan seudun kilpailukykyä logistiikan näkökulmasta. Mekaanisen metsäteollisuuden keskittymän ja muun teollisuuden johdosta valtatiellä 14 on erittäin vilkas raskasliikenne raaka-ainekuljetusten sekä valmiiden tuotteiden osalta. Savonlinna on myös suosittu kesämatkailukohde, joka näkyy myös henkilöliikenteen määrissä kesäkauden aikana selkeänä piikkinä.

Savonlinna–Pieksämäki-rataosuuden parannukseen ja kunnossapitoon on investoitu vuosien aikana ja sen nykyinen kunto mahdollistaa henkilöjunaliikenteen avaamisen uudelleen. Laitaatsalmen ratasilta purettiin syväväylän rakentamisen yhteydessä syyskuussa 2015, jolloin Savonlinna menetti ratayhteyden lännen suuntaan. Laitaatsalmen ratasillan rakentaminen ja henkilöjunaliikenteen avaaminen Savonlinna-Pieksämäki välille toisi tehdyille ratainvestoinneille parhaan mahdollisen hyödyn sekä lisäisi ympäristöystävällisempää junaliikennettä osana laajempaa ilmastonmuutoksen hillintää. Henkilö- ja tavaraliikenteen käynnistäminen Savonlinna-Pieksämäki-rataosuudella on Itä-Suomen alueen kehittymisen kannalta tärkeää ja avaisi myös uuden yhteyden Savon ja Karjalan ratojen väliin.

– Savonlinnan seudun saavutettavuuden ja houkuttelevuudenkin kannalta on oleellista että tie-, raide- ja lentoliikenneyhteyden ovat toimivat, toteaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen.
– Olemme iloisia, että Savonlinnan Oopperajuhlat houkuttelee parin vuoden tauon jälkeen valtion päätöksen tekijöitä ja matkailijoita saapumaan Savonlinnaan, hän jatkaa.

Päivällisen jälkeen kaupungin johto yhdessä puhemies Vanhasen ja Savonlinnan Oopperajuhlien edustajien kanssa siirtyivät nauttimaan illan oopperasta.

– On hyvä, että Oopperajuhlat on voitu taas järjestää normaalisti. Esittävä kulttuuri kuuluu elämäämme, toteaa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja jatkaa:
– Nyt elämäämme varjostaa Venäjän käymä sota Ukrainassa. Sen seurauksena kontaktimme Venäjään rajoittuvat ehkä pitkäksikin aikaa ja varmaa on se, että kaupalliset suhteet jäävät ennalta arvaamattoman pitkäksi aikaa vähäisiksi. Kaikkein eniten tämän kielteiset vaikutukset heijastuvat itäiseen Suomeen. Koko Suomen pitää ymmärtää se, että sotaan vaikuttamisen takia Itä-Suomi ottaa nyt kovimmat taloudelliset iskut vastaan ja siksi Suomen sisällä on löydettävä keinoja minimoida näitä kielteisiä vaikutuksia. Meillä ei ole valmiita malleja olemassa, miten valtakunnassa voidaan tällainen tilanne hoitaa. Mielestäni kaikkien hallinnonalojen toimimassa suunnitelmia on tarkasteltava uudelleen ja katsottava, miten itäisen Suomen tilannetta voitaisiin helpottaa. Suurin kysymys on se, miten yksityisten investointien kiinnostus itään saataisiin kasvamaan. Ne ovat kuitenkin avainasemassa muutokseen vastaamisessa.