Savonlinnan kaupungin talous ja kehitys jatkoivat vahvistumistaan
perjantaina 1. huhtikuuta 2022Kaupungin talous on saatu hyvään kuntoon. Vuoden 2021 tilikauden tulos on 10,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja taseessa ylijäämää on 23 miljoonaa euroa. Kaupungin konsernivelat ovat jo aiemmin olleet alle kuntien keskiarvon ja nyt niitä pystyttiin edelleen laskemaan noin 18 miljoonalla eurolla.
Tilikauden tulosta paransivat kaupungin oma talouden sopeuttaminen ja verotulojen kasvu. Kaupungin oma palvelutuotanto on kustannustehokasta: kaupungin hallinnon, sivistys-, ja teknisten palvelujen toimintakulut jäivät budjettiin verrattuna noin 5,4 miljoonaa euroa alle. Sosterin menot ylittivät budjetin noin 8,7 miljoonaa euroa.
Kaupungin taloutta on tehostettu vuodesta 2013 alkaen noin 27 miljoonan euron talouden tasapainottamis- ja kustannustehokkuuden parantamisohjelmalla. Ohjelman avulla on saatu parannettua kaupungin hallinnon, sivistys- ja teknisten palvelujen kustannustehokkuutta vertailukuntien parhaimmistoon. FCG:n tekemän selvityksen mukaan esimerkiksi Mikkeliin verrattuna hallinnon, sivistys- ja teknisten palvelujen kustannustehokkuus on yli 20 miljoonaa euroa parempi. Toteutetun ohjelman tuloksena henkilöstömäärä on vähentynyt lähes 300 henkilöllä. Toimitilojen määrää on vähennetty noin 50 000 kerrosneliömetriä. Yhteensä näillä toimenpiteillä on saavutettu noin 11 miljoonan euron pysyvä kustannusmenosäästö.
Lisäksi kaupungin elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja osaamisen kehittämistoimenpideohjelmalla on saatu työllisyystilannetta parannettua, nettomuuttovoiton sekä opiskelijamäärän voimakas kasvu. Nämä ovat luoneet pohjaa verotulokehityksen myönteiselle kasvulle. Verotulot kasvoivat noin 5,8 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna tuli yli 200 uutta työpaikkaa alueen yrityksiin.
Strategiset kehityshankkeet etenivät
Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan yhteistoiminnassa kaupungin, maakuntaliiton, ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon kampuskiinteistökuntayhtymän ja yritysten kanssa neuvoteltu noin 15 miljoonan euron puurakentamisen tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorioinvestointihanke eteni rakennusvaiheeseen.
Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan yksikön käyttöön tulevien aineistopalvelu- ja kasvatustilojen noin 4 miljoonan euron investointi saatiin neuvoteltua ja tilojen rakentaminen alkoi viime vuonna. Tilat valmistuvat tänä vuonna. Lisäksi teknologiapuistossa aloitti Luken tutkimusprofessori.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin sähköinsinöörikoulutuksen vakinaistaminen saatiin neuvoteltua. Xamkin Savonlinnan kampuksen opiskelijamäärä kasvoi jo noin 1100 opiskelijaan.
Savonlinnaan saatiin ympäristöministeriön tekemällä päätöksellä Suomen yhdestoista kansallinen kaupunkipuisto. Suomi päivitti UNESCO:n aieluettelonsa vuoden 2021 alussa ja Saimaan norppasaaristot lisättiin aieluetteloon luontokohteena.
Savonlinnan Suutarniemen uuden asuinalueen rakentaminen käynnistyi kunnallistekniikan rakentamisella. Nojanmaan Kartanonväylän uuden kaupallisen tilan rakentaminen alkoi. Kaupunkikeskustaan saatiin vireille uusi senioritalohanke yhteistyössä Savonlinnan Vuokratalojen kanssa.
– Onnistuneiden kehittämistoimenpiteiden ja vahvan elinkeinoelämän kasvun ansiosta Savonlinna nousi Suomen eniten muuttovoittoa saaneiden kuntien joukkoon. Nettomuuttovoitto oli peräti +220 asukasta, mikä on Savonlinnan historian suurimpia muuttovoittolukuja. Uusia työpaikkoja tuli parisataa. Savonlinnassa on nyt hyvä imu, koulutuksen ja osaamisen sekä elinkeinoelämän kehittämiseen pitää panostaa lisää myönteisen kehityksen vahvistamiseksi, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.
Talouden kehitys vuonna 2021
Kaupungin tilikauden ylijäämä oli noin 10,6 miljoonaa euroa.
Investointien toteutuma oli 16,9 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet ovat Savonlinnan paloasema, Punkasalmen koulu, Nätkin koulu, Kerimäen päiväkoti ja Riihisaaren museo.
Kaupunkikonsernin lainamäärä oli enää vain 5416 euroa/asukas. Lainamäärä väheni peräti -534 euroa/asukas. Konsernin lainakanta on selvästi alle kuntien keskimääräisen lainamäärän.
Kaupungin konsernitakausvastuut laskivat edelleen ja olivat enää vain 15,8 miljoonaa euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 1,3 miljoonaa euroa.
Talouden sopeuttaminen ja kehittämiseen panostaminen jatkuu
Kaupungin talous on nyt saatu hyvään kuntoon. Ongelmana on kuitenkin Suomen korkeimpiin kuuluvat sote-kustannukset ja sote-rahoitusmalli vuodesta 2023 alkaen. Savonlinnan kaupungin kokonaismenoista sote-menojen osuus on peräti 72%. Mikäli tänä vuonna ei pystytä saamaan aikaan sote-menojen kustannustehokkuuden parantamista, niin Savonlinnan kaupungin hallinnon-, sivistys- ja teknisten palveluiden rahoituspohjaan voi syntyä noin 5 miljoonan euron vaje. Viime vuonna sote-menot ylittyivät noin 8,7 miljoonaa euroa budjetista.
Toinen keskeinen talouden haaste on kaupungin liian suuri investointiohjelma, jota pitäisi pystyä priorisoimaan ja vähentämään. Yrityselämän kehittämiseen, koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen sekä liikenneyhteyksien parantamiseen panostamista pitää jatkaa edelleen verotulopohjan vahvistamiseksi.