Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyn tulokset jatkuivat erittäin hyvällä tasolla

perjantaina 12. maaliskuuta 2021

Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyn tulokset pysyivät erittäin hyvällä tasolla vertailukuntiin ja aikaisempaan kyselyyn nähden Kevan (Kuntien eläkevakuutus) kyselyssä. Kyselyn vastausaktiivisuus oli 71,2%. Tulokset näyttävät pitkäjänteisen työhyvinvoinnin kehittämistyön strategisuutta ja tuloksellisuutta, henkilöstön hyvää sitoutumista ja motivaatiota työhön koronatilanteesta huolimatta. Kysely toteutetaan henkilöstölle kahden vuoden välein.

Savonlinnan kaupungin helmikuussa toteutetussa työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työstä. Kyselyn vastausaktiivisuus oli 71,2% kun se edellisessä vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä oli 71%. Kyselyn suunnittelu ja toteutus tapahtui Kevan verkkotyökalulla. Kevan verkkotyökalu keräsi vastaukset ja teki vastausyhteenvedot. Kyselyn vertailuaineisto koostuu 31 keskisuuresta kunnasta ja yhteensä 5808 vastaajasta. Vertailuaineisto on kerätty kolmena edellisenä vuotena sekä vuonna 2021. Työhyvinvointikysely on osa Kevan työnantajille suuntaamaa työelämäpalvelua.

– Kokonaisuutena kaupungin työhyvinvointitulokset ovat hyvällä tasolla ja joidenkin osa-alueiden kohdalla hieman korkeampia kuin vertailukunnissa keskimäärin. Edelliseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat koko kaupungin tasolla pääosin pysyneet hyvällä tasolla. Uusimmat tulokset näyttäytyvät hyvinä vuosien kehittämistyön tuloksina koetun työhyvinvoinnin osalta, kertoo henkilöstöpäällikkö Susanna Laine.

Työnantajan toiminta ja työn sujuminen työyksiköissä koetaan selvästi paremmaksi kuin vertailukunnissa keskimäärin. Molemmissa osa-alueissa tulokset ovat edelleen parantuneet aiemmasta kyselystä. Parhaimman arvion sai vastaus, että organisaation strategiset linjaukset ohjaavat toimintaamme. Tämä oli myös vertailukuntien paras arvio. Heikoimman arvion sai vastaus, että poliittinen päätöksenteko tukee työhyvinvointiani, kuten myös aiemmassa kyselyssä.

Perehdyttämisestä huolehtiminen saa erittäin hyvän arvion. Lähiesimiestyö saa vertailukuntien keskiarvossa olevia arvioita. Asiakkailta kerätään arvion mukaan eniten palautetta vertailukuntiin verrattuna ja asiakaspalautetta myös hyödynnetään työn kehittämisessä. Työnantajaa tuttavilleen suosittelisi 81% työntekijöistä, mikä parani 1,5% edelliseen kyselyyn ja on 4% korkeampi arvo kuin vertailukuntien.

Pientä laskua tuloksissa on osioissa työtehtävät ja omat voimavarat. Suurin muutos heikompaan suuntaa on arvioitaessa voimavaroja kohdata muutoksia, mikä näkyy myös työhön liittyvien tuntemusten hienoisena laskuna. Henkilöstönmäärää on vähennetty vuodesta 2013 lukien noin 300 henkilötyövuotta, joka on noin 22 % kaupungin henkilöstön määrästä. Tämä on parantanut palvelujen ja hallinnon kustannustehokkuutta. FCG:n arvioinnissa Savonlinnan kaupunki tuottaa hallinnon ja oman palvelutuotannon noin 22 miljoonaa euroa edullisemmin Mikkeliin verrattuna.

Hyvinvoivan henkilöstön eteen on tehty pitkäjänteisesti työtä strategian mukaisesti vuosittain asetettavilla tavoitteilla, toimenpiteillä ja mittareilla. Tietopohja, joka on saatu tiedon ja taidon jäsentämisen työkaluista mm. asiantuntijayhteistyössä Kevan kanssa, yhdistettynä organisaation tietoon, vaikuttaa hyviin tuloksiin.

– Yksi tärkeimmistä tavoitealueista on ollut hyvä johtaminen sekä panostaminen esimiestyöhön. Esimiesosaamiseen on panostettu mm. erilaisin johtamiskoulutuksin ja -tutkinnoin. Tätä kehittämistyötä jatkamme myös tulevaisuudessa, toteaa Susanna Laine.

– Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen on tärkeää ja panostaminen näkyy tuloksissa. Kuten esimerkiksi Kevan Avaintiedot -palvelussa tehdyssä analyysissa vuodelta 2019 työkyvyttömyyden välittömät kokonaiskustannukset olivat meillä vertailukuntien keskiarvoon nähden noin 433 000€ pienemmät. Kaupungin sairauspoissaolot olivat selvästi kuntien keskiarvon alapuolella ja kustannussäästönä tämä on n. 700.000 euroa vuodessa. Siten säästöjä on saatu yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa panostamalla työhyvinvointiin ja saamalla aikaan hyviä työhyvinvointituloksia, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.

Työkyvyttömyyden kustannustietoja tarkasteltiin työkyvyn tuen prosessien ja työhyvinvoinnin johtamisen yhteydessä ja näin saatiin vahvistettua entistä monipuolisempaa ja vaikuttavampaa työhyvinvointijohtamista.

Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään pitkäjänteisesti kehittämisessä

Tulosten pohjalta arvioidaan ja kehitetään työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista, henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta läpi organisaation.

Tulosten pohjalta laadittiin vuonna 2018 koko kaupunkitason kehittämiskohdat, kuten myös tämän vuoden kyselyn pohjalta. Vuosina 2018–2020 kehittämistoimenpiteinä käynnistettiin mm. henkilöstölähtöisen toiminnan lisäämistä, perehdyttämisen ja sisäisen tiedottamisen parantamista sekä riittävää henkilöstömitoitusta. Lisäksi toteutimme laajamittaisen henkilöstön koulutuksen asiakkaiden taholta tulevien uhka- ja väkivallan tilanteiden osalta.

Vuoden 2021 kyselyn tulosten pohjalta tulevina vuosina panostetaan mm. palvelevaan johtamiseen, henkilöstölähtöiseen toimintaan, ennakoivaan työhyvinvointiin, työprosessien tarkasteluun sekä yhteistyön lisäämiseen eri työyksiköiden välillä.