Savonlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon ennakointisuunnitelma vuoteen 2030
keskiviikkona 4. toukokuuta 2022Savonlinnan kaupungin sivistyslautakunta päätti kokouksissaan 23.9.2021 ja 26.10.2021, että sivistystoimessa käynnistetään selvitystyö suunnitelmasta tasapainoisen talouden ja palveluverkon aikaansaamiseksi. Työryhmä tarkasteli selvityksessään muun muassa Savonlinnan lapsi- ja oppilasmäärän kehitystä sekä sen vaikutusta talouteen, koulutiloihin ja palvelujen saavutettavuuteen.
Valtakunnallinen syntyvyys oli vuonna 2011 yhteensä n. 60216 lasta ja v. 2020 yhteensä 45 962 lasta. Etelä-Savon alueella syntyneiden osuus vuonna 2011 oli yhteensä n. 1230 lasta ja v. 2020 yhteensä n. 780 lasta. Syntyvyyden prosentuaalinen väheneminen vuodesta 2011 vuoteen 2020 oli Etelä-Savossa n. 36,6%, kun se valtakunnallisesti oli n. 23,7%.
Savonlinnan kaupungin alueen syntyvyys v. 2011 oli yhteensä yli 300 lasta, kun syntyvyys v. 2020 oli yhteensä 142 lasta. Prosentuaalisesti syntyvyys laski vuodesta 2011 vuoteen 2020 yhteensä 53,3%. Savonlinnan syntyneiden määrän ennakoidaan vähenevän vuoden 2021 yhteensä n. 165 syntyneestä vuoden 2030 n. 120 syntyneeseen. Pienevän syntyvyyden seurauksena Savonlinnan kaupungin oppilasmäärän arvioidaan vähenevän vuoden 2020 yhteensä 2680 oppilaasta (v. 2021 yht. 2625 oppilasta) vuoden 2030 yhteensä 1570 oppilaaseen. Määrällisesti oppilasmäärävähenemä on kyseisellä aikavälillä huomattava, yhteensä 1110 oppilasta ja prosentuaalisesti 41,4%.
Oppilasmäärän vähenemisellä on voimakas yhteys koulujen tilatarpeeseen. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen kokonaishuoneistoala on yhteensä 52096 htm2. Kuntien tilatehokkuus KTI2021 – vertailussa Savonlinnan koulujen keskimääräinen tilatehokkuus oli 21,4 htm2/oppilas, kun vertailukuntien keskiarvo oli 12,2 htm2/oppilas. Kokonaisala oppilasta kohden nousee vuoteen 2030 mennessä 33,18 htm2/oppilas, jos kouluverkko tiloineen säilytetään ennallaan.
Kaikkien peruskoulujen yhteenlaskettu investointi- ja korjaustarve vuosina 2022-2030 on yhteensä 23 610 000,00 euroa. Rakennusten kirjanpitoarvo 31.12.2021 oli yhteensä 36 120 295,00 euroa ja vuosipoisto v. 2020 yhteensä 1 545 453,00 euroa. Investointien aiheuttamat vuosipoistot on laskettu 20 seuraavalle vuodelle ja ovat yhteensä 1 180 500,00 euroa.
Vuonna 2030 saatava laskennallinen valtionosuus olisi nykyarvion perusteella n. 10 600 000 euroa pienempi kuin vuonna 2021. Kumulatiivinen menetys olisi yli 52 000 000 euroa. Tämän hetkisen arvion mukaan euromääräinen asukaskohtainen valtionosuus muuttuu vuodesta 2022 vuoteen 2023 yhteensä 2979 eurosta/asukas 203 euroon/asukas. Euromääräisesti Savonlinnan saama valtionosuus tulee vähenemään verotulomenetysten korvaukset mukaan lukien vuoden 2022 valtionosuuden 97 304 299 eurosta vuoden 2023 valtionosuuden 6 624 691 euroon.
Opetushenkilöstömäärän vähentämistarve on yhteensä n. 56 htv ja ohjaajien määrän väheneminen 27 htv vuoteen 2030 mennessä. Ruoka-, siivous- ja huoltohenkilöstön vähentämistarve on yhteensä n. 9 htv. Vähentäminen voitaneen toteuttaa pääasiassa eläköitymisten ja määräaikaisten tehtävien vähentämisen kautta.
Maantieteellisistä syistä koulukuljetukset muodostavat mittavan ja kustannuksiltaan keskimääräistä suuremman kustannustekijän perusopetuksen kokonaismenoista. Tällä hetkellä kustannukset ovat yhteensä n. 1 800 000 euroa koko perusopetuksen n. 28 300 000 euron toimintamenoista.
Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen yksikkökohtaiset oppilasennusteet lukuvuoteen 2027-2028 saakka löytyvät Savonlinnan kaupungin kotisivuilta osoitteesta:
https://www.savonlinna.fi/asukas/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/oppilasennakoinnit/
Savonlinnan kaupunginvaltuusto on päätöksellään linjannut koulujen oppilasmäärän alarajaksi 25 oppilasta. Palveluverkkotyöryhmä katsoo kuitenkin selvityksessään, että olisi syytä tarkastella perusopetuksen palveluverkon kautta tavoiteltavia taloudellisia säästöjä. Tilatehokkuuden aikaan saamiseksi olisi tarkastelun piiriin otettava myös yli 25 oppilaan rajan ylittävien taajamakoulujen lakkauttaminen.
Varhaiskasvatuksen osalta tilatehokkuus on lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä vuosikymmenen lopulle tultaessa päiväkodeissa toimivien ryhmien määrää joudutaan vähentämään. Tämä heikentää tilatehokkuutta myös varhaiskasvatuksen osalta. Mittasuhteet ovat kuitenkin huomattavasti perusopetusta pienempiä, sillä kokonaistilamäärä on huomattavasti pienempi.