Savonlinnan koululaisten lukutaidon vahvistamiseen kehittämisrahoitus
torstaina 24. kesäkuuta 2021Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt harkinnanvaraisen 68 900 euron valtion erityisavustuksen lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria vahvistaviin toimiin vuosille 2021–2022 Savonlinnan kaupungin ”Uudet linssit lukemiseen – lue enemmän, näet paremmin!” -hankkeelle perusopetuksen yläkouluille (vuosiluokat 7-9). Avustuksen päätavoitteena on tukea riittävän lukutaidon saavuttamista ja aktiivisen toimimisen mahdollistamista yhteiskunnassa sitä tarvitseville vieraskielisille ja lukutaidossa heikosti suoriutuville oppilaille.
Yläkoululaisten lukutaidon on yleisesti todettu heikentyneen ja eriytyneen. Tehtävänantojen lukeminen on yhä useammin haastavaa ja niiden selittämiseen tarvitaan enenevässä määrin aikuisen tukea. Luetun ymmärtämisen heikentyessä myös koulumenestys heikkenee, kun luettua ei ymmärretä tai jakseta syventyä keskittymistä vaativiin teksteihin. Koulu koetaan kuormittavaksi, kun lukeminen on vaikeaa. Heikko lukutaito näkyy haasteena myös oman tekstin tuottamisessa. Lukutaito ei ole yksin suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen vastuulla. Tämä oppiaine on kuitenkin avainasemassa lukutaidon kehittämisen suhteen. Myös koulukirjastojen tilanne on kaupungin yläkouluissa vaihteleva.
Myönnetyn valtionavustuksen tavoitteena on yläkoululaisten lukutaidon ja opiskeluvalmiuksien vahvistaminen riittävälle tasolle toisen asteen jatko-opintoja ajatellen. Rahoituksen turvin kouluille halutaan tarjota lukemiseen innostavaa, itseä kiinnostavia monipuolisia materiaaleja ja vaikuttaa lukemiseen liittyviin asenteisiin. Valtionavustuksen turvin lukutaidon opetuksen tueksi lukemiseen liittyvää ohjausta ja tukea lisätään. Tällä varmistetaan mahdollisuus lukutaidon oppimista edistäviin ryhmäjakoihin ja eriyttävään opetukseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Lisäksi tehdään yhteistyötä kaupungin kirjaston, kirjailijoiden, kirjallisuusseuran sekä aiheeseen liittyvien yhteistyötahojen kanssa.
Kouluissa on myös suuri tarve selkokirjoille. Suomi toisena kielenä -oppilaiden määrä on lisääntynyt, mutta myös yhä useampi suomea äidinkielenään puhuva yläkoululainen kykenee lukemaan ainoastaan selkokirjan. Koronavuoden aikaiset etäopetusjaksot ja karanteenit lisäsivät oppilaiden eriarvoisuutta, sillä opetuksen seuraaminen etänä oli erityisen haastavaa niille, joiden lukutaito on heikko. Kotoa saatu tuki ja koti oppimisympäristönä ovat asettaneet osaltaan oppilaat eriarvoiseen asemaan keskenään.
– Hankkeella pyritään tukemaan erityisesti lukutaidossa heikosti suoriutuvia sekä vieraskielisiä oppilaita. Lisäksi pyritään ehkäisemään oppilaiden erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista aiheutuneita osaamisen eroja, jotka ilmenevät heikentyneinä oppimisvalmiuksina ja asenteina opiskelua kohtaan, kertoo sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti.