Savonlinnan sairaalan asema turvataan terveydenhuoltolaissa

tiistaina 15. kesäkuuta 2021

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut tänään mietintönsä, jossa se esittää, että eduskunta edellyttäisi Savonlinnan ja Kemin päivystävien sairaaloiden palveluiden turvaamista. Sosiaali– ja terveysministeriö on käynnistämässä valiokunnan esityksen pohjalta lakivalmistelun Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden turvaamiseksi.

– Olen hyvin tyytyväinen, että lainsäädäntöä ollaan muuttamassa siten, että Savonlinnan sairaalan asema turvataan. Viestimme on mennyt perille. Kiitoksia tästä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohelle ja valiokunnalle sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle sekä alueemme kansanedustajille, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.

Kaupunki käynnisti yhteistoiminnassa Meri-Lapin kuntien (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja Rantasalmen ja Sulkavan kuntien kanssa vaikuttamisen. Vaikuttamisen tavoitteena oli keskussairaaloiden ympärivuorokautinen yhteispäivystystoiminnan turvaaminen toistaiseksi voimassa olevana sekä velvoittavana hyvinvointialueille. Lisäksi vaadittiin kahden päivystyssairaalan turvaamista rahoituksessa.

– On erittäin tärkeää, että nyt lainsäädännössä varmistetaan myös Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen jatkuminen, koska yhdenvertaisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ovat olleet soteuudistuksen lähtökohtia. Olisi ollut uudistuksen perustavoitteiden vastaista, jos Savonlinnan sairaalan asemaa ei turvattaisi, koska tämä olisi heikentänyt asukkaidemme palveluita ja elinvoimaisuutta. Nyt tehty linjaus turvaa sairaalaamme ja antaa työrauhaa, toteaa Laine.

Vaikuttamisessa on tavattu mm. sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja ja jäseniä, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja jäseniä, perhe- ja peruspalveluministeri sekä puolueiden puheenjohtajia.

Kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan kaupungin tavoitteena oli erikoissairaanhoidossa päästä Pohjois-Savoon, mutta neuvotteluissa tuli esille, että Pohjois-Savossa ei löytynyt halukkuutta Savonlinnan sinne siirtymiseen. Syynä tähän tuli esiin erityisesti Kuopion halu pitää huolta erityisvastuualueen yhtenäisyydestä, koska Savonlinnan suuntautuminen Pohjois-Savoon olisi saattanut aiheuttaa Mikkelin erikoissairaanhoidon ostojen suuntautumisen muualle kuin Kuopioon, sekä Savonlinnan korkeat sote-kustannukset, Kuopiolla ei ollut tahtotilaa pitää yllä Savonlinnassa nykyisen tasoista keskussairaalaa.

– FCG:n arvion mukaan Savonlinnan sotemenot ovat esimerkiksi Mikkeliin verrattuna, väestön ikärakenne ja sairastavuus huomioon ottaen, noin 13 miljoonaa euroa kalliimmat, jotka rahoitetaan Savonlinnan korkealla veroprosentilla. Tästä syystä on keskeistä saada sotemenojen kustannustehokkuutta parannettua. Toinen keskeinen asia on valmistella erikoissairaanhoidon toimiva työnjakomalli yhteistoiminnassa Mikkelin ja Kuopion kanssa. Mikkeli ja Savonlinna ostavat yhteensä yli 30 miljoonalla eurolla erikoissairaanhoidon palveluita KYS:stä. Tämä luo pohjaa sille, että Savonlinnan tulisi saada toimiva erikoissairaanhoidon työnjakomalli, turvata lääkäreiden saatavuus Savonlinnaan sekä toimivat hoitoketjut, kertoo Laine.