Poikkeamislupa

Poikkeamislupa

Poikkeamislupa (rakentamislaki 57–58 §, 64 §, 67 §) tarvitaan yleisimmin, jos poiketaan asema- tai yleiskaavasta tai sen määräyksistä:

• haettaessa käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnosta vakituiseen asumiseen (ympärivuotinen asuminen) tai
• rakennettaessa kaavoittamattomalle ranta-alueelle.

Poikkeamislupaa tarvitaan myös, jos luvasta vapautettua rakennusta rakentaessa on tarpeen poiketa kaavamääräyksistä tai rakennusjärjestyksen määräyksistä.

Poikkeamisen tulee olla hyvin perusteltua.

Ennen poikkeamislupahakemuksen jättämistä on hyvä olla yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin tai rakennusvalvontaan, jossa kerrotaan, mitä lupia hanke edellyttää ja keskustella onko poikkeamislupaan tarvetta.

Vähäiset poikkeamat (esim. poikkeaminen rakennusmääräyksistä, rakennustapaohjeista tai rakennusoikeuden tai rakennusalan vähäinen ylitys) eivät edellytä erillistä poikkeamislupaa, vaan ratkaistaan rakentamislupaa haettaessa, jos kyseessä on luvanvarainen rakentaminen. Vastaavasti joskus poikkeaminen on sen verran merkittävää, että se edellyttää kaavojen muuttamista.

Poikkeamisluvasta peritään kustannukset teknisen lautakunnan hyväksymien taksojen mukaisesti. Lisäksi kaupunki perii tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset hakijalta. Naapurien kuulemisen voi hoitaa myös viranomainen. Tällöin kuulemisesta aiheutuneet kulut peritään hakijalta.

Maankäyttöpalvelujen maksut ja taksat (linkki)

Poikkeamispäätöksen tekee kaavoituspäällikkö.

Poikkeamisluvan lisäksi on haettava tarvittavat muut luvat esim. rakentamis- tai ympäristöluvat. Lupahakemukset voi laittaa vireille samanaikaisesti poikkeamislupahakemuksen kanssa. Lupia ei kuitenkaan voida myöntää ennen kuin poikkeamislupapäätös on lainvoimainen.

Poikkeamisluvan hakeminen

Poikkeamislupaa haetaan lupapiste.fi-palvelun kautta.

Hakemuksessa tulee olla:

• Selvitys rakennuspaikan omistus- tai hallintaoikeudesta, jos hakijalla ei ole lainhuutoa kiinteistöön. Oikeaksi todistettu jäljennös saantokirjasta, vuokrasopimuksesta tai muu selvitys hallintaoikeudesta.
• Hankkeelle tulee valtuuttaa kaikki kiinteistön omistajat. Valtuutuksen voi tehdä pankkitunnuksilla Lupapisteessä tai liittämällä hakemukseen allekirjoitetun valtakirjan.
• Asemapiirros (1:500)
• Mikäli poikkeamista haetaan vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituiseen asumiseen, tulee asemapiirroksesta ilmetä rakennusten etäisyys lähimpään rantaviivaan, sekä mahdollinen lisärakentaminen kerrosaloineen.
• Naapurien kuuleminen. Viereisten ja vastapäisten kiinteistöjen ja muiden alueiden omistajien ja haltijoiden suostumus tai kirjallinen vastine. Naapurikäsite ulotetaan noin 200 metrin etäisyydelle rakennuspaikasta. Kuulemisen voi hoitaa sähköpostilla lupapiste.fi-palvelun kautta tai lomakkeella, jos sähköposti ei ole tiedossa. Naapurien kuuleminen on mahdollista tehdä samalla lomakkeella sekä poikkeamis- että rakentamislupahakemukseen. Lomakkeesta tulee käydä selkeästi ilmi, että naapuria kuullaan molempia lupahakemuksia varten. Tällöin poikkeamislupavaiheessa hankkeelle tulee lisätä myös pääpiirustukset (asema-, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustus). Lupapisteen kautta kuultavia naapureita varten hankkeen kuvaukseen on lisättävä tieto siitä, että naapurit kuullaan sekä poikkeamis- että rakentamislupahakemusta varten. Myös viranomainen voi kuulla naapurit voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
• Hakemuksessa tulee arvioida hankkeen keskeiset vaikutukset ja perustella poikkeamisluvan tarve.
• Tarvittaessa pyydetään viranomaislausuntoja.

Kaavoituksen lomakkeet (linkki)

Vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi

Poikkeamisluvan myöntämisen perusteena on:

• Tonttikoon tulee olla sama, kuin vakituiselle asumiselle on kaavassa tai rakennusjärjestyksessä vaadittu. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan koon on oltava vähintään 5 000 m² uudella vakituiseen asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla ja 3 000 m² ranta-alueella. Rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 50 metriä. Tonttikoossa voidaan joustaa rantavyöhykkeen ulkopuolella 2 000 m²:iin, mikäli rakennus on liitettävissä yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon.
• Rakennuksen tulee teknisesti täyttää luvan hakemishetkellä vakituiselle asumiselle asetetut tekniset vaatimukset.
• Selvitys jätevesien asianmukaisesta käsittelystä.
• Rantavyöhykkeellä päärakennuksen riittävä etäisyys rantaviivasta kaavan tai rakennusjärjestyksen mukaisena sekä riittävä tontin leveys. Ehdoton minimietäisyys päärakennuksen ja rannan välillä on 25 metriä. Rakennuksen on tällöin oltava yksikerroksinen ja alle 100 m². Yli 100 m²:n ja harjakorkeudeltaan yli 5,5 m korkeissa ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetuissa rakennuksissa etäisyysvaade on vähintään 40 metriä.
• Rakennusoikeus määräytyy kaavan tai rakennusjärjestyksen mukaan. Poikkeamisluvan yhteydessä on yleiskaava-alueella mahdollista hakea rakennusoikeuden nostoa maksimissaan 300 m²:iin. Rakennusoikeuden noston tarve tulee perustella hakemuksessa ja esittää asemapiirroksessa.
• Vakituisen asumisen osalta vaikutukset arvioidaan hakemuksessa. Hakija kertoo mm. vaikutukset ympäristöön, etäisyydet julkisiin palveluihin ja pelastuskaluston pääsemisen paikalle (tieyhteys). Käyttötarkoituksenmuutoksia ei myönnetä esimerkiksi vailla kiinteää tieyhteyttä tai lossia oleville saarille.
• Saimaannorpan pesimäalueille rakennettaessa talviaikainen liikkuminen ei saa aiheuttaa häiriötä saimaannorpalle (luonnonsuojelulaki 78 §). Tarvittaessa hakemuksesta pyydetään lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Poikkeamisluvan lisäksi tulee hakea rakentamislupaa käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Molemmat lupahakemukset voi laittaa Lupapisteessä vireille samanaikaisesti.

Rakennusjärjestys (linkki)

Suunnittelutarveratkaisu

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan alueidenkäyttölain 16 §:n mukaan aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemäreiden rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakentamislupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Kuntien maankäytössä ei haluta tiiviimmän asutusrakenteen tai muun maankäytön hallitsematonta kehittymistä taajamien ulkopuolelle, joka edellyttäisi kaupungilta investointeja mm. kunnallistekniikkaan ja katuihin tai palveluiden järjestämistä.
Savonlinnan kaupunki on määritellyt suunnittelutarvealueita rakennusjärjestyksessä.

Suunnittelutarveratkaisu erillisenä päätöstyyppinä on rakentamislain voimaantulon myötä poistunut. Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella (RakL 46 §) ratkaistaan joko rakentamisluvan yhteydessä tai erillisellä sijoittamisluvalla. Rakentamislupapäätökset ja erilliset päätökset sijoittamisen edellytyksistä hakijan pyynnöstä (sijoittamislupa) (RakL 43 §) tekee rakennustarkastaja. Alueelliset päätökset sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella (RakL 47 §) tekee kaavoituspäällikkö.

Yhteydenotot: