Yleiskaavoitus

Miten kaavan laadintaan voi osallistua ?

Yleiskaava

Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös suoraan maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella (erityisesti haja-asutusalueen ranta-alueet).

Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja kaavamääräykset. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

Yleiskaavan laatiminen

Yleiskaavat laaditaan teknisen viraston suunnitteluyksikössä. Vuosittain julkaistaan kaavoituskatsaus ajankohtaisista kaavahankkeista.

Kaavatyön alkuvaiheessa laaditaan suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedotetaan niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Kaavaluonnos ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla, yleensä ainakin sanomalehdissä.

Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätös on lopullinen.

Yleiskaavatilanne

Kaupunginvaltuusto on vuonna 1987 hyväksynyt koko keskustaajaman aluetta koskevan yleiskaavan. Vuonna 1997 valtuusto hyväksyi Nojanmaan osayleiskaavan keskustan itäosaan. Keskustan itäosaan, taajaman ulkopuolisille alueille on vahvistettu osayleiskaava 1997. Savonlinnan ydinkeskustaan on vahvistettu osayleiskaava niinikään vuonna 1997.

Haja-asutusalueen osalta yleiskaavoituksessa on paneuduttu erityisesti ranta-alueiden suunnitteluun. Ympäristöministeriö vahvisti vuonna 1990 Pihlajaveden keskeiset alueet käsittävän Pihlajaveden osayleiskaavan. Muu osa Pihlajavedestä ja Savonlinnan eteläosista on suunniteltu Pihlajalahden, Kiviapajan seudun ja Moinsalmen osayleiskaavoissa, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.6.1996. Ympäristöministeriö vahvisti kaavat 18.6.2004 eräin vähäisin tarkistuksin. Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti 17.12.2001 Savonlinnan pohjoisosaan sijoittuvan Oravin-Joutenveden osayleiskaavan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.12.2001 Haapaveden-Haukiveden osayleiskaavan. Osayleiskaavasta jätettiin yksi valitus Kuopion hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi valituksen 1.6.2004. Käytännössä kaikki Savonlinnan haja-asutusalueen rannat on osayleiskaavoitettu.

Savonlinnan pinta-alasta lähes 40 % kuuluu valtioneuvoston hyväksymän Natura -2000 suojeluohjelmaan. Natura -ohjelma ja viimeisimmät suojelutiedot (mm. saimaannorppien poikaspesäinventoinnit) saattavat vaikuttaa rakentamismahdollisuuksiin myös vahvistettujen kaavojen alueilla.

Lisätietoja: